Arvaa missä

Takkatulta, omenan tuoksua, hyttysiä... Jep, olen jälleen Lautakankaalla.

Kävin tänään myös katsomassa aivan liian suloisia koiranpentuja... Huoh

Lisää ensi viikolla!

Ulkoasu muuttui (ja löpinöitä)

Kuten ehkä huomaatte, sain vihdoin aikaiseksi päivittää ulkoasua. Vielä en ole täysin tyytyväinen, mutta jonkin aikaa saa tämä kelvata.

Juuri nyt minun pitäisi olla balettitunnilla, mutta bussi oli sen verran myöhässä, etten olisi ajoissa kerennyt kuitenkaan. Ja ehkä ihan hyvä. Nälkäisenä ja väsyneenä ei tunnista olisi tullut yhtään mitään.

Pientä kriisinpoikastakin pukkaa, sillä kesällä ainoat ajatukset olivat työasiat, ruoka ja uni. Nyt on liikaa aikaa ajatella asioita ja haluta asioita. Ette uskokaan minkälaista tahtojen taistoa käyn itsekseni autokouluun säästämieni rahojen suhteen. Keksin sata muutakin keinoa käyttää rahat. Grouponilla olisi pari edullista etelänmatkaa, uusia vaatteita olisi kiva ostaa, huonetta sisustaa...  Pientä helpotusta näihin "virikkeisiin" tuovat liikunta ja kaverin kanssa parin viikon päästä päiväreissu Porvoon vanhaankaupunkiin.

Lisäksi haluaisin mieluummin syödä ravintolassa, kuin kotona. Syödä jotain "eksoottista". Siihen keksin ratkaisun: intialainen tyttöjenilta! Muutama resepti muhii jo päässä ja suurin osa aineksista on jo, joten paljon halvemmalla pääsee, kuin jos menisi ravintolaan.

Nyt kamppailen unta vastaan ja tekisi mieli raahautua kunnon juoksulenkille... Ei ainakaan olisi liian kuuma ilma juosta. Vettä sataa ja tuulee mukavasti.

Välipala :P

Suomenlinnassa

Kaverin kanssa teimme extempore-reissun Suomenlinnaan.

Ps. Blogin ulkoasu-uudistus edelleen odottaa itseään... 

Ärsyttääpi

Maailma menee eteenpäin. Tulee uusia asioita ja mullistuksia. Ja vaikka ärsytyksen kohteeni on äärimmäisen pieni tämän maailman murheisiin nähden, en voi olla valittamatta.

Vanhat lukijani varmaan muistavat kamppailuni Facebook-profiilini poistamisen suhteen. Miten vaikeaa se olikaan, kun kaikki tapahtui siellä. Kavereiden ja sukulaisten kanssa juttelu, kouluasiat, nykyään myös kuntosalini tiedotus tapahtuu Facebookissa. Nyt jopa peruskouluissa on alettu atk-tunneilla opettamaan, kuinka tehdään Facebook-profiili ja onneksi sitten myös, kuinka siellä ja muualla somessa käyttäydytään...

Nyt kun olen ollut noin vuoden(?) poissa Facebookista, voin sanoa, että olen elänyt eristäytyneenä monesta asiasta.

Olen pitänyt yhteyttä vain kouralliseen kavereistani, tämän jälkeen. Noh, onneksi ovatkin sitten niitä parhaita ystäviä ;)

Nyt kun uusi ja viimeinen kouluvuosi lähti käyntiin, tuli tunnilla puheeksi luokan asioiden käsittely missäs muualla kuin Facebookissa.

Kuinka paljosta jääkään nykyään paitsi, jos ei kuulu Facebookiin?!

Haluaisin kuitenkin pysyä erossa Facebookissa, koska se on kuin Putin. Arvaamaton.

Silloin kun vielä olin Facebookissa, tuli vähän väliä uudistuksia jolloin esimerkiksi joku salassapidettävä tieto saattoikin tulla julkiseksi, joko kaveripiirille tai koko maailmalle.

Facebook seuraa, millä nettisivuilla käyn. No niin tekee myös Google Chrome, mutta sitä en pidä niin haitallisena. Toisaalta, jos ei tee mitään laittomuuksia niin ei kai siinä mitään pahaakaan ole, jos seuraavat...

Ja yksi suurimmista syistä lopettaa, oli ajankäyttö. Saatoin vuorokauden aikana olla Facebookissa jopa 18 tuntia. Älypuhelimen myötä Facebook oli koko ajan käden ulottuvilla.

Ystävät ovat Facebookissa, perhe ja sukulaiset ovat Facebookissa, luokka on Facebookissa, yritykset ja kuntosalini ovat Facebookissa...

Siispä olen alkanut taas harkitsemaan profiilin tekemistä. Ja varmaan sen teenkin tämän kirjoitettuani. Mutta kun en halua! Mutta kun on pakko! Argh!

Toki on ihmisiä, jotka tulevat mainiosti toimeen ilman Facebookia, luulin olevani yksi heistä, mutta nyt alkaa tuntua toisin...

Ärsyyntynyttä olotilaani ei yhtään helpota flunssa, joka alkoi viime yönä. Onneksi sain olla iltavuoron terveenä.

Jälleen koulunpenkillä (ja kuvia Kangasniemeltä!)

Tai pikemminkin käytävän lattialla (n. 47 oppilasta ja atk-luokkaan mahtuu noin parikymmentä).
Koulu siis alkoi eilen. Hieman jännittyneissä tunnelmissa aulassa sekalainen joukko opiskelijoita odottivat kavereitaan ja tuntien alkua. Pikkuhiljaa kaikki alkoivat löytää oman luokkansa ja päästiin aloittamaan uusi (ja viimeinen!!) kouluvuosi.

Eilinen meni vielä "uutuudenviehätyksessä", tänään taas sanoin sarkastisesti kaverilleni, että "welcome back to school...". Eiköhän ajan kuluessa aleta tottumaan luokkalaisten suureen lukumäärään ja ainakin motivoi tulla ajoissa kouluun/tunnille, että saa istumapaikan! Lisäksi viimeistään tässä vaiheessa opettajat alkavat pitää yhteisistä pelisäännöistä kiinni ja esimerkiksi myöhästyneet eivät pääse tunnille, kännykkä pysyy laukussa ja laukku lattialla, hommat hoidetaan ajallaan jne.

Heti ensimmäisenä päivänä eteen mäiskästiin kotitehtävä, joka oli kyllä ihan kiva ja nopeasti tehty. Saimme jo ohjeet opinnäytetyötä varten (jäiks) ja ryhmätyön... Heti hommiin! Jouduin tänään kieltäytymään iltavuorosta ja luulenpa, etten tänä vuonna paljoa töitä ehdi/jaksa tehdä. Saa nähdä miten autokoulun käy, siirtyykö kevääseen.

Mutta nyt kuvia Kangasniemeltä ja Lautakankaalta!

Puula-järvessä uimassa ja veneilemässä

Vanhantuvan takaseinustalla karhunvattua ja vadelmapensaat. Elämänlanka, heinä ja muut kumppaninsa valtaavat alaa vauhdilla ja olenkin ehdottanut, että ensi vuonna kulotettaisiin alue. Paljon pitäisi olla kuitenkin talkooväkeä ja vettä, ettei ihana Vanhatupa ja muu ympäristö vahingoittuisi.
Vanhaatupaakin tuli vähän tarkisteltua syvällisemmin. Yksi nurkka on vajonnut, pitäisi nostaa ja ankkuroida uudestaan, sisällä ainakin yhdestä kohtaa havaittiin kosteusvaurio ikkunan alta... Lisäksi itse pitäisin enemmän vanhanajan ruutuikkunoista ;)

Takapihan terijoensalava on kasvanut hurjasti! Puun alla seisoskellessani tuli mieleen Montgomeryn ja Alcottin tyttökirjat...

Rehevöitynyt tila

Minulle oli pienoinen järkytys, kun saavuimme Lautakankaalle. Nurmikko olikin yli polvien korkuista tiheää heinää ja kaikki mahdollinen oli kasvanut valtavasti. Tuloa seuraavana päivänä tartuimmekin viikatteisiin ja haraviin (ei puhettakaan, että ruohonleikkurilla tai raivaussahan naruleikkurilla olisi mitään lähtenyt). Piha käytiin kaksi kertaa viikatteella ja kaksi kertaa ruohonleikkurilla läpi. Jäljelle jäi tiheä, mutta pehmeä nurmi/sänki. Parin viikon päästä menen uudestaan siskon perheen kanssa siistimään pihaa.

Ja ai että reissu antoi lisäpotkua Lautakankaalle muttohaaveisiin. Sitten sitä vasta työtä saakin tehdä ja ihan ajan kanssa!

Ps. Ulkoasu-uudistusta saatte vielä odottaa ;)

Melomassa

Vihdoin toteutin "haaveeni" päästä melomaan. Aika kiire meinasi tulla, kun kausi päättyy tänä sunnuntaina...

Vantaanjoen vesi oli yllättävän kirkasta ja kelit vilpoisat. Melominen oli mukavaa ja ensi kesänä toivottavasti melonkin sitten jo Kangasniemellä ;)

Päätimme lähteä Haltialan suuntaan.  Hetki ennen meidän saapumistamme oli Vantaanjoesta löydetty ruumis. Onneksi emme törmänneet juuri sillä hetkellä paikalle!

Takaisin ehdimme ennen ukkoskuuroja, olimme toisaalta jo valmiiksi kastuneet, joten ei olisi juurikaan haitannut.

No nyt tämä loma onkin loppupuolella, mutta vielä on se pikavisiitti Kangasniemelle :)

Pikkuloma

Työt loppuivat sunnuntaina ja maanantaina oli ensimmäinen kunnon lomapäivä.  Se kului toisaalta kuntosalilla valmentajan kanssa. Eilen näin kaveria piiitkästä aikaa ja herkuttelimme mansikoilla, jäätelöllä ja karkeilla ja katsoimme elokuvaa. Rentoa :)
Tänään annoin itselleni luvan nukkua piiiitkään, vaikka oli tarkoitus mennä salille. Pitkään nukuinkin ja oli niin nuutunut olo, että jätin salille menon toiselle päivälle. Laiskasti datailin kännykällä ja koneella, luin (koulu!!)kirjaa ja lipitin cappuccinoa ja mutustelin äitin tekemää korvapuustia. Kiva välillä vain olla, mutta selkä ei tykännyt yhtään.


Jotta ei aivan laiskotteluksi menisi, huomiselle ja viikonlopulle onkin sitten tekemistä. Huomenna menen veljen kihlatun kanssa melomaan Vantaanjoelle ja viikonlopuksi lähden Kangasniemelle marjoja kerreemään!

Maanantaina alkaakin sitten koulu. Pehmeä lasku arkeen, kun on vain yksi oppitunti ja sekin ns. opintojen ohjausta. Mutta ei näkynyt lukkarissa niitä etäpäiviä, mitä opo lupaili... Noh ehkä ne tulevat tarpeeseen vasta sitten, kun tämä koulun alun motivaatio on kadonnut ;)

Tälle pikkuiselle tilasin juuri suojakuoret. Vähän myöhässä vain, kun melontareissua ajatellen niitä kuoria tilailin. Jokin narusysteemi täytyisi kehitellä, jotta voisin kajakkiin puhelimen ottaa. Vaikka se onkin vesitiivis, niin enpä lähde sitä useamman metrin syvyydestä sukeltelemaan (no oikeastaan lähtisin, oli sen verran kallis puhelin). Jos keksin jotain, pääsette blogini kautta pienelle virtuaaliselle melontareissulle ;)

Kesäterkut kaikille!

Ps. Ulkoasumuutoksia ja Back to School-päivitystä luvassa vasta ensi viikolla ;)