maanantai 31. maaliskuuta 2014

Hellurei!

Työharjoittelu alkoi viime maanantaina. Paikka on viihtyisä ja henkilökunta mukavaa. Vaikka harjoittelupäivät ovat vain seitsemäntuntisia, olen silti aivan väsynyt kotiin päästyäni. Kyllä maatalouskoulussa navettaan oli helpompi herätä viiden maissa, kuin nyt :D

Viikonloppu ja tämä maanantai on ollut vapaata. Pääasiassa on tullut vain löhöiltyä sisällä, pikkuveljeä ja tämän tyttöystävää (ja Jussi-kissaa) näin lauantai-iltana ja kävimme syömässäkin ja eilen olin kuuden kilometrin lenkillä. Tänään taas tein kalavuokaa (oma sovellus...) ja pääsin vihdoin taas balettitunnille. Teitä varmaan jo kyllästyttää, kun aina hehkutan balettitunteja, mutta oli taas tänään niin kiva ja sopivan haastava tunti!

Kesätyöasiat näyttivät lutviutuvan hyvin! Kahteen paikkaan sain haastattelun, mutta sainkin sitten keikkapaikastani viestiä, missä kyseltiin kesäaikatauluistani. Elikkä ilmeisesti kesätöitä luvassa tutussa paikassa :) Kaksi viikkoa ilmoitin olevani poissa heinäkuun alussa, koska niihin aikoihin on lastenleiri Kangasniemellä. Kova hinku on kanssa taas tehdä listoja asioista, joita haluaisin ostaa palkkapäivänä... Japaniinkin olisi ihana joku päivä päästä, mutta turha sinne on mennä vain viikoksi pariksi, niin paljon siellä on nähtävää ja koettavaa, eikä matka mikään halpa ole... Lisäksi olisi hyvä osata kieltä jonkin verran. Mutta ehkä joskus minä sinne vielä menen, esimerkiksi vapaaehtoistöihin ja työleireille. AuPair-systeemi on siellä vielä aika tuntematon, ellen sitten menisi johonkin suomalaiseen perheeseen... Nämä on näitä haaveita taas ;)

Taitaa olla aika palata taas maan pinnalle. Huomenna taas mukavan aikainen herätys harjoitteluun. Luvassa on myös siivoamista (lude-epäily talossamme... jäiks, onneksi ei vielä havaintoja omassa huoneessa), työeväiden tekoa ja toivottavasti olisi kiva ilma mennä lenkille. Itseni tuntien näiden kolmen asian yhdistäminen tosin on lähes mahdotonta. Vähintään pari tuntia menee siihen, etten tee yhtään mitään.

Oli ehkä hieman sekava kirjoitus, mutta tiivistetysti kirjoitettuna: olen onnellisesti omissa maailmoissani suurimman osan ajasta, lopun ajan olen vain onnellisen tietämätön tulevasta.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Rukiiset kaalipiiraat

Ettei pelkkää "vehnämössöä" olisi, lisäsin lautaselle myös paprikaa ja kurkkua.
Alkoi aamulla tekemään mieli kaalipiiraita niin hirveästi, että oli pakko tehdä niitä. Kaikki tarvittavat aineksetkin löytyivät sopivasti, niin ei tarvinnut lähteä kauppaan (kävin eilen Mammuttimarkkinoilla, mukaan lähti 30 eurolla Ikea-kassillinen ja vielä toinen pienempi kassillinen ruokaa).

Koska kammoksun pelkän vehnäjauhon käyttöä, tuli tähän taikinaan myös ruisjauhoja ja -rouhetta, kaurahiutaleita sekä pellavansiemeniä. Lisäksi hieman siirappia, himalajansuolaa ja oliiviöljyä. Vettä tuli 3dl, kuivahiivaa noin 2rkl ja noita muita aineksia lisäilin mittaamatta. Taikinasta tulee 16 piirasta. Täytteeseen tuli kaalin ja siirapin lisäksi hyvin pieneksi pilkottua porkkanaa, sipulia, jauhelihaa ja hieman riisiä, sekä mausteita hieman. Laitoin piiraat pakkaseen hätävaraksi, jos en joskus jaksakaan alkaa mitään ruokaa laittamaan. Minulla on yleensä pakko olla pakastimessa jotain valmista, jonka tarvitsee vain sulattaa. Esimerkiksi töiden jälkeen nälkäisenä saatan muuten mennä kauppaan ja ostaa pizzaa, keksejä ja karkkia. Kun tiedän, että pakastimessa on valmista ruokaa, ei tarvitse mennä kauppaan. Eilen tein pakkaseen kasvissosekeittoa.

Seuraavaksi vuorossa japanin opiskelua varmaankin... ellen jämähdä tähän koneelle.

Ja hei! Pääsen viikon päästä työhaastatteluun! 

torstai 20. maaliskuuta 2014

Ärsyttää

Viime viikon torstain balettitunti jäi väliin, kun juna oli myöhässä. Tämän viikon maanantaina balettitunti jäi väliin, koska vasen olkapää oli kipeä. Tänään balettitunti jäi väliin, koska juna oli peruttu. Lievästi sanottuna ärsyttää. Juuri nyt, kun ei väsytä (vaikka nukuinkin päiväunet), ei ole koulujuttuja (paitsi yksi tentti), eikä töitä (olisin kyllä saanut täksi illaksi keikan).

Ei sitten auttanut muu kuin levittää jumppamatto huoneen lattialle ja jumpata yksin. Se nyt vain on paljon tylsempää ja tulee itse tehtyä laiskasti (ja varmaan virheellisesti), kun ei ole ketään ohjaamassa, laskemassa ja korjaamassa. Nyt sain kuitenkin kuntosuunnitelman ja vielä puuttuu suuntaa antava ravintosuunnitelma. Käytännön toteutus alkaa sitten maanantaina. Katsotaan sitten, miten toteutuksen käy, kun ei ole kuntosalia eikä polkupyörää, kahvakuulista ja sykemittareista puhumattakaan.

Koulu on ollut oikein rentoa ja olen "huomaamattani" jatkanut laiskottelua. Eilen oli vain tentti, tänään yksi oppitunti, huomenna tentti. Huomaan saaneeni aikaiseksi en-niin-mitään. Työkeikkoja ei juurikaan ole, tai en koulun takia ole voinut ottaa ja olo on ollut hieman väsynyt. Ensi viikolla sitten vuorotyön makuun, joten eiköhän arkirutiinit tästä vielä pääse kohdilleen...

Kesätyöasiaa jännitän nyt hieman. Mistään ei ole kuulunut mitään ja jos ei ala pian kuulumaan, saan sanoa hyvästit omalle huoneelle ja muuttaa takaisin vanhemmille. Kuukauden vielä odottelen, sitten luovutan. Mitään ongelmaa ei olisi, jos elokuun opintotuki maksettaisiin elokuussa eikä syyskuussa. Nyt kun melkein vuoden on saanut "yksin" asua, niin kovin helpolla en takaisin halua, vaikka sisaruksia ja vanhempia onkin usein kova ikävä. Nooh, viime kesänä oli samanlainen tilanne, mutta sitten yllättäen sainkin töitä. Eletään uskossa.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Aasialaista

Hurahdukseni Aasiaan, ja etenkin Japaniin, ei näytä laantuvan.

Japanin kieltä olen alkanut maltillisesti opettelemaan. Välillä otan puheeseeni joitain japaninkielisiä sanoja ja pyrin opettelemaan päivittäin muutaman uuden. Kirjoittaista en ole vielä kunnolla aloittanut, koska se on melkoisen monimutkaista. Japanissa on kolme (tavallaan neljä) kirjoitustyyliä.

Puikoilla syöminen luonnistuu molemmilla käsillä, parhaiten yllättäen vasemmalla :D Alemmassa kuvassa on tekemiäni (vietnamilaisia) kääröjä. Ne on valmistettu riisipaperista ja erilaisista täytteistä (minulla maustetusta riisistä, kanasta, kevyesti höyrytetystä porkkanasta, kurkusta, suippopaprikasta, salaatista, sipulista ja purjosta). Aikas hyviä, söin paljon enemmän, kuin nuo kuvassa olevat...

Saa nähdä kauanko tätä innostusta vielä jatkuu. Olisi kiva puhua sujuvasti japania ja päästä ihan paikan päälle kiertelemään pidemmäksikin aikaa. Olen lueskellut paljon suomalaisten(kin) blogeja Japanissa asumisesta ja reissaamisesta ja minulla vain matkakuume yltyy... Onneksi ei ole mahdollista ainakaan vuoteen tehdä mitään isompaa matkaa, joten täytyy toistaiseksi tyytyä netin runsaaseen sisältöön. Ja kyllähän Suomestakin jonkin verran löytyy Japani-juttuja. Toukokuussa on Hanami-juhla Roihuvuoressa ja Helsingistä löytyy pari japanilaista ravintolaa (joista saa muutakin, kuin sushia) ja Tokyokan, joka on japanilainen ruoka- ja keittiötarvikeliike.

Mutta nyt täytyy keskittyä enempi kouluun... Kaksi tenttiä vielä ja ensi viikolla alkaakin sitten työharjoittelu. Ja enää vähän päälle viisi viikkoa ja minulla alkaa kesäloma... hurrjjaaa!

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Balettia jälleen

Selätin väsymyksen ja menin tänään korvaamaan poissaolojani balettitunnille. Kyllä sain huomata, etten ole liikkunut paljoa viime viikkoina. Jalat tutisivat, ryhti oli hukassa ja kädet huitoivat miten sattui. Ja jälleen sain kokea sen, minkä takia baletin aloitinkaan. Se on i-h-a-n-a-a ! Ensi viikosta alkaen olisi tarkoitus mennä vähintään kahdella viikkotunnilla + kehonhuolto-/venyttelytunti. Uudet harjoitustossut ovat nyt hankintalistalla. Ne, joilla olen tähän asti mennyt, ovat todella huonosti istuvat.

Hain tänään saumurin postista. Vielä en ole päässyt kokeilemaan, kun ei ole sopivia lankoja. Huomenna menen pikkuveljen kanssa kaupungille, katsotaan jos käyn samalla kangaskaupassa.

Äsken havahduin siihen, että lähden lauantaina taas Kangasniemelle. Reissu jää kyllä pikavisiitiksi, koska tulen jo sunnuntaina takaisin. Maanantaina ei olisi koulua, mutta baletti illalla ;)

Työssäoppiminen lähestyy kovaa vauhtia. Nyt kun olen jo päässyt tottumaan tähän lepsuun arkeen, jännittää hieman, kuinka jaksan viisi viikkoa vuorotyötä. Toisaalta siihen täytyy tottua, sillä tuon viiden viikon jälkeen, huhtikuun lopussa, minulla alkaa kesäloma ja siis myös kesätyöt (kun vielä tietäisi mikä kesätyö... huomenna puhelin käteen ja soittokierrokselle!). Ja taas täytyy todeta, että aika kuluu todella nopeasti...

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Uusia asioita

On taas ollut mielenkiintoinen viikko. Turhautuminen kouluun, koulutusohjelman valitseminen, hiljalleen alkanut elämäntapamuutos...

Turhautuminen johtuu lähinnä siitä, että minulla on tällä hetkellä lähes ainoastaan 2-4 tunnin koulupäiviä. Tämä johtuu osittain siitä, että nyt on myös valinnaiskurssit, joita minulla ei ole, kun olen ne saanut hyväksiluettua. Kuitenkin jos olisin tiennyt, että ne valinnaiset ovat toukokuun lisäksi nyt, olisin voinut ottaa täksi aikaa muita kursseja. Työkeikkoja en voi tällä hetkellä juurikaan ottaa ilman, että joutuisin sitten olemaan pois niiltä parilta tunnilta. Ja pois en voi olla, koska minulle valitetaan siitä, minkä lisäksi yhden päivän aikana tulee joko paljon opittavaa tai saamme jonkin tehtävän. Jos on ollut poissa tunnilta, opettajat ovat yleensä hyvin nihkeitä antamaan tehtävää. Ymmärrän kyllä tämän täysin. Mutta meitä opiskelijoita turhauttaa se, jos oppitunnilla katsotaankin elokuvaa tai pääsemme tunti-pari aikaisemmin, kuin mitä lukujärjestyksessä oli lukenut. Kivahan se on, jos pääsee aikaisin koulusta, mutta vähänkö ärsyttää, jos on joutunut kieltäytymään keikkatarjouksesta koulun takia. Minulle on monesti sanottu, että koulu on etusijalla, lopeta töiden teko. Se olisikin helpompaa, jos koulua olisi se määrätty 40 tuntia viikossa ja opettajat pitäisivät tästä ja opetussuunnitelmasta kiinni. Olen saanut useammin kuin kerran huomata, että jos opiskelija itse ei ole valppaana näissä asioissa, ei mitään tapahdu. Minäkin tottakai voisin hyödyntää tämän ajan opiskelemalla asioita itse kotoa käsin... Mutta enkös minä kouluun hakenut sitä varten, että oppisin SIELLÄ? Ja tämän turhautuneen valituksen lopuksi mainittakoon, että tiedän ettei kaikki opiskelijat allekirjoita tätä kirjoittamaani. Joillekin tämä systeemi sopii oikein hyvin, eivätkä näe siinä mitään ongelmaa. Ja itse olen se, joka opiskelee lähihoitajaksi. Jos koen, etten tällä tavalla opi tarpeeksi, MINUN täytyy tehdä lisää töitä asian eteen.

Ja tästä sitten koulutusohjelman valintaan. Olenkin täällä puhunut, että olen miettinyt vanhustyötä ja lasten ja nuorten koulutusohjelmaa ja kuinka usein mieleni näiden kahden välillä onkaan vaihdellut. Noh, torstaina koitti päivä, jolloin oli aika valita tämä koulutusohjelma. Yllätin itseni ja en valinnut kumpaakaan. Valitsin sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman. Tämän siksi, että haluan jatkaa opiskeluja ja saada terveydenhoitajan paperit (sen ohella saan myös sairaanhoitajan paperit). Näillä näkymin menen valmistuttuani noin vuodeksi töihin, käyn autokoulun jne. ja haen Mikkeliin opiskelemaan. Tähän siis tällä hetkellä tähtään. Toivottavasti mieli (ja elämä) ei ehdi kauheasti muuttua.

Elämäntapamuutosta taas olen miettinyt (ja yrittänyt) jo pitkään. Väsymys, laiskuus, "sumussa kulkeminen", ruoan ahmiminen ynnä muut vastaavat asiat saavat vähitellen väistyä. Ensimmäisinä tavoitteinani on lisätä vähintään puolituntia liikuntaa (oli se sitten kävelylenkki vaikka) ja pienentää ruoka-annoksia ja katsoa mitä suuhuni pistän. Lisäksi ajattelin huomisesta alkaen ryhtyä pikaruokapaastoon. Kavereiden kanssa voin esimerkiksi Hesburgeriin mennä, mutta valitsen sitten lisukesalaatin, miniporkkanat ja tuoremehun, sekä pidän koulussa mukana pienet eväät (mm. pähkinöitä ja hedelmiä).

Tänään kermaisen pastan sijaan paistoin pannulla lohta ja tein "vihanneshöystöä". Höystöön tuli mm. lehtikaalia, punakaalia, tuoretta inkivääriä, valkokaalia, porkkanaa... Kovin paljoa höystö ei tarvinnut maustamista, sillä inkivääri toi jo itsessään hyvän maun. Laitoin kuitenkin hieman tuoretta chiliä ja Himalajan suolaa.

Eilen kyllästyneenä ruokavaliooni menin kauppaan ja ostin kassillisen vihanneksia ja lohta. Lohi maksoi lähes 20 euroa, mutta siitä tuli 14 annosta (n. 1,35e/annos), jotka pakastin yksittäin. Muina kaloina minulla on seitiä ja Kangasniemen verkoista saatua kuhafilettä.

Punnitse & Säästä- kaupasta ostin cashew-pähkinöitä ja Himalajan suolaa (=kristallisuola, ruususuola...). Hinta ei tunutunut yhtään suolaiselta ;) joten uskon, että alan käyttämään ainoastaan tätä suolaa. Suolaa saa kiteinä ja hienojakoisena, kummankin hinta näytti olevan 1,30e/100g.

Olen ollut todella hyvällä mielellä ilmojen suhteen. Nytkin aurinko paistaa ja on niin keväinen tunne! Ja minähän en yleensä pidä keväästä, osasyynä allergiat ja loska. Allergialääkkeet naamaan ja ulos kävelylle! Aaaaaa IHANAA!