keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Herkuttelua (ja mitä tämä opiskelija syö?)

Neljä päivää kestäneeseen kuumeiluun kyllästyneenä teki mieli tehdä jotain hyvin makeaa. Parasta makeannälkään ovat kyllä itsetehdyt marengit ja marjarahka! Ja niin helppoa, niin helppoa...

Marengit:

4 kananmunan valkuaista (yhtään ei saa olla keltuaista, keltuaisista voi tehdä vaikka béarnaisekastikkeen!)
n. 2,3 dl sokeria

Laita uuni lämpenemään 120 asteeseen, ota kaikki tarvitsemasi valmiiksi esille, paitsi kananmunat. Ne kannattaa olla jääkaappikylmiä.

Vatkaa valkuaiset kovaksi kiiltäväksi vaahdoksi. Jos käännät vatkauskulhon ylösalaisin, vaahto ei saa valua yhtään, eikä muuttaa muotoaan. Parhain vatkauskulho on metallinen, muovisessa voi olla rasvanjäämiä, jolloin valkuaiset eivät vaahtoudu niin hyvin.

Jatka vatkaamista ja lisää sokeri erissä vaahtoon. Laita valmis vaahto pursotuspussiin (puolipellillistä sain pursotettua, sitten luovutin ja siirryin kahteen lusikkaan) ja pursota/tee samankokoisia kekoja pellille leivinpaperin päälle. Mitä pienempiä, sitä nopeammin valmiita.

Itselleni tuli kaksi pellillistä. Hyvin valmistuivat tavallisessa sähköuunissa (ilman kiertoilmaa). Aikaa en ottanut (en nykyään minkään valmistuksessa, siitä lisää myöhemmin...), mutta koosta riippuen 40 min -1 ½ tuntia, seurailet aina välillä. Marengit saattavat saada hennon ruskean sävyn, se ei haittaa. Jos marengit ovat erikokoisia, voit hyvin ottaa pienemmät vähän aikaisemmin pois.

Kun olet ottanut marengit uunista, anna niiden vielä jäähtyä ja kovettua pellillä.

Marjarahka:

2dl vispikermaa vatkataan vaahdoksi ja maustetaan sokerilla. Lisätään purkki rahkaa ja sekoitetaan/vatkataan hyvin. Lopuksi lisätään marjat, tuoreena tai pakastetut sulatettuina. Vatkaamalla vielä saat marjat sekoittumaan hyvin rahkaan.

Jos asut esimerkiksi yksin, voit tehdä lopusta rahkasta vaikka jäätelöä. Laitat pakastuksenkestävään astiaan, noin 15 minuutiksi pakastimeen, sekoitat reunoja myöten, toiset 15 minuuttia, taas sekoitat jne. kunnes rahka on kuin jäätelöä. Kannattaa pakastaa annoksina, koska pidemmän aikaa pakkasessa ollessaan jäätyy kovaksi. Sulaa kuitenkin huoneenlämmössä hiljalleen taas jäätelö-/sorbettimaiseksi.

Noh, mitä muuta tämä opiskelija syö ja kokkaa? Satunnaiset työkeikat ja riittävä opintotuki takaavat sen, ettei minun tarvitse elää nuudelidieetillä. Kaikilla ei näin ole, joten älköön kukaan nyt olettako, että kaikki opiskelijat eläisivät näin tai vetäkö muita johtopäätöksiä.

Huh, tästä tulee sekava teksti... pahoitteluni. Aihe, josta voisin kirjoittaa vaikka kirjan.

Yritin yhden kuukauden säilyttää kaikki kuitit ja pitää kirjaa ostoksistani. Aika ison kuittipinon sainkin kerättyä, mutta kaikista ostoksista en muistanut kuitteja ottaa. Se kuukausi oli kaikenlisäksi sitä aikaa, kun muutin omilleni, joten ostettavaa oli paljon. Nyt viikon ruokaostoksiin menee 20-30 euroa, jos kotona on peruselintarvikkeet. On myös viikkoja, jolloin ei tarvitse käydä ollenkaan kaupassa, saanhan viisi kertaa viikossa kouluruuankin, joten ruokaa ei mene niin paljoa, kuin luulisi. Joskus viikon ostokset taas maksavat enemmän, jos olen herkuttelutuulella. Silloin mukaan tarttuu karkkia, keksiä, pensasmustikoita, pakastepizzaa tms.

Keittiöstäni löytyy peruselintarvikkeita, mm. pastaa, riisiä, vehnä- ja sämpyläjauhoja, kaurahiutaleita, leivinjauhetta, kuivahiivaa, mausteita, suolaa, sokeria, öljyä, kananmunia. Näistäkin jo saisi tehtyä vaikka mitä, aika yksipuoliseksi vain jäisi ruokavalio.

Sitä täydentääkseni pidän pakastimessa mm. kukkakaali-parsakaali-porkkanasekoitusta, kalapuikkoja, annoksittain pussitettua broilerin rintafileitä, jauhelihaa ja lohta. Ostan noin kerran kuussa kokonaisen lohifileen, jonka leikkaan fiskarseilla annoskokoon ja pakastan esimerkiksi minigrip-pusseissa, joita voi käyttää pesun jälkeen uudestaankin. Saman teen jauhelihalle ja broilerille, annospusseihin ja pakkaseen. Jos haluan esimerkiksi lihapullia tehdä, teen koko paketillisesta jauhelihaa ja pakastan loput (paistetut) pullat, joita en syö lähipäivinä.

Sämpylää ja ruisleipää teen myös pakkaseen, tosin nyt on jäänyt vähemmälle kyllästymisen vuoksi. Vaihtelu virkistää, nyt syön paljon esimerkiksi rahkaa.

Sämpylöihin lisään vehnäjauhon lisäksi/sijaan sämpylä- ja ruisjauhoja, kurpitsan, pellavan ja auringonkukan siemeniä, pähkinärouhetta/-jauhoa, juusto- ja porkkanaraastetta, kasvissosekeittoa tai pinaattia, näin esimerkiksi.

Leipien hinnat tuntuvat kaupoissa nykyään järkyttävän korkeilta. Neljästä-kuudesta palasta leipää saattaa joutua maksamaan jopa yli kolme euroa! Leiväntekotarpeiden ostohintakin voi tuntua korkealta, mutta pussillisesta jauhoja tekee useamman taikinan. Esimerkiksi minulla on edelleen samat siemenpussit, pähkinärouheet ja oliiviöljy, jotka ostin, kun toukokuussa muutin. Vehnäjauhoja on menossa toinen kahden kilon pussi.

Minulla voi mennä viikossa esimerkiksi 12-20 kananmunaa, 6-14 purkkia rahkaa, 0-15 viipaletta leipää/sämpylää, 1-2 pussia kukkakaali-parsakaali-porkkana-sekoitusta, 1-2 pussia (Pirkka suomalaisia!) pakastemansikoita, kilo porkkanoita, 0-1 litra maitoa, 0-2 litraa omenamehua, ½ pussia pastaa, riisiä,  yksi broilerin rintafilee, annos lohta. Lisäksi välillä ostelen karkkia tai keksiä.

Maitoa en juo, sitä käytän smoothieen, murojen kanssa, lettuihin/pannukakkuun tm. leivontaan...
Mehua ostan nykyään harvoin, koska pidän vain omenamehusta ja siitä tulee hapanrakkuloita :D

Pidän erilaisista "muhennoksista"/"mössöistä". Hyvää on esimerkiksi keitetty tumma riisi, uunissa paistettu lohi, vihanneksia ja ruokakermaa sekaisin sotkettuna mausteiden kera.

Joskus saatan leivittää broileria. Vehnäjauhoihin sekoitetaan mausteet ja kieritellään broileria siinä niin, että broileri on kauttaaltaan jauhoissa, kastetaan kananmunaan ja kieritellään vielä korppujauhoissa. Sitten vain paistinpannulle isoon määrään öljyä. Omnomnom. Öljyä ei saa valuttaa viemäriin, koska viemäri voi mennä tukkoon, kun öljy/rasva kovettuu. Yleensä jäähdytän rasvan ja imeytän kuivaan kompostiin tai kaadan muovipulloon ja heitän roskiin.

Rakastan pizzaa. Kaupan pakastepizzat eivät mielestäni ole kalliita niiden energiamäärään verrattuna. Kuitenkin useammin teen pizzani itse. Aina välillä olen tilanteessa, että leikkeleiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy tai juustosta on jäljellä enää ohut liuska, josta on lähes mahdotonta saada enää kunnon siivuja leivän päälle.

Silloin teen pellillisen pizzaa. Taikinaan lisään mm. pellavansiemeniä, pizzan päälle teen tomaattikastikkeen paseeratuista tomaateista, sipulista ja valkosipulista sekä mausteista. Leikkeleet, paprikat ja juusto päälle = herkku on taattu.

Tekstiä tulisi lisää ja lisää, tässä vaiheessa lopetan tällä kertaa.

Tuleeko teille lukijat jotain kysyttävää? Mistä haluaisitte, että kirjoitan?

Huomenna on tarkoitus mennä kouluun. Istun mieluummin kuumeisena koulussa, kuin terveysasemalla hakemassa sairaustodistusta.


5 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Mistä sä löysit näin kivan taustan?

Anne-Mari kirjoitti...

Älä kysy noin vaikeita :S Seikkailin asetuksissa/ulkoasussa/missälie ja löysin erilaisia taustoja.

Tuskin löytäisin uudestaan :D

suvi kirjoitti...

mielenkiintoista luettavaa!Olet oikea "tarkan markan talouden-pitäjä",mahtava piirre nuoressa ihmisessä.:)
mulla on ollu tapana tallettaa kaikki kuitit ja noin suurinpiirtein tiiän,paljonko 12-henkisellä perheell menee kuukaudessa rahaa.Käsittäen ruoka,vaatteet yms.Lisäksi seuraan vuosittain sähkö-,vesi-ja roskankuljetukseen meneviä summia...

Tiina kirjoitti...

Nam! Nyt alkoi tehdä mieli mustikkarahkaa. Tosi hienoa muuten että pidät noin hyvin huolta taloudestasi, se antaa paljon ajateltavaa meille muutamaa vuotta vanhemmillekin lukijoille :)

Anne-Mari kirjoitti...

Niin noh, tulee sitä ostettua paljon heräteostoksiakin. Suhtautumiseni niihin on vähän ristiriitaiset... Tottakai olisi hyvä, että rahaa jäisi muuhunkin/säästöön, mutta menen nälkäisenä kauppaan = ostan mitä tekee mieli. Ja toisaalta ajattelen, että heräteostokset piristävät päivää. Jonkinlainen säännöstely pitäisi kehitellä, esim. yksi "heräteostos" viikossa tai kuukaudessa...