keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Askareita

Olin aamulla taas seitsemältä valmiina lähtemään töihin, mutta en saanut keikkaa. Heräsin jo kyllä 6.45 suihkuun ja syömään, jotta olisin valmiina lähtemään kauemmaskin. Eilen oli kamala väsy, joten menin aikaisin nukkumaan ja tänään olikin sitten voimia vaikka kuinka! Järjestelin huonetta ja aivan kuin jostain olisi tullut lisää tilaa, sillä sain paljon tavaraa piiloon (kunhan löydän ne sitten, kun tarvitsen...). Ompelukoneen otin laatikostaan, onhan sillä suojapussikin olemassa. Noh, mitä sitten tehdä laatikolle? Pois en raaski heittää, jos kone pitäisi lähettää huoltoon tai jos muutan taas.  Olin tuonut kotoa ison kassillisen kankaita ja sieltä löytyikin Marimekon kappa. Siitä riitti hyvin kangasta laatikon päälliseksi. Nyt minulla on uniikki"rahi", jonka päällä voi istua, koska laatikko on nyt täynnä kankaita ja näin ollen hyvin tukeva. Ompelukseen meni varmaankin noin tunti, joten piti keksiä uutta tekemistä. Kävin varaamassa pyykkikoneet ja pesin kaksi koneellista pyykkiä.
Siivouksen yhteydessä löysin itseottamiani valokuvia, jotka teetin noin vuosi sitten. Albumissa oli sopivasti tilaa ja tärkeimmät kuvat säästän ja teen suuren kollaasin, kunhan saan hankittua ison vahvan kartongin. Aloittelin pikkuveljen kännykkäpussin tekoa. Piti aloitella jo kuukausia sitten... Pikkusiskon kännykkäpussi tyssäsi alkuunsa aikoinaan, kun ompelukone ei jaksanut tikata kangasta. Noh, veikan pussukka on viittävaille valmiina, kaulahihnan kääntäminen vain on aika hankalaa, kun jätin leikkaamatta ylimääräiset osat saumojen reunoista.  Kaikenlisäksi käytin siksak-ommelta tavallisen sijaan. Nooh, kyllä se käyttöön kelpaa.

Aamulla söin pakkasesta viimeiset sämpylät, joten niitä piti tehdä lisää. Tähän satsiin tuli mm. ruisrouhetta, kaurahiutaleita, tyrniä, kurpitsan, pellavan ja auringonkukan siemeniä, siirappia... En enää muista mitä kaikkea. Taikina kohosi hurjasti ja sämpylöistä tuli ihanan kuohkeita.
Leipomisen ja tiskaamisen jälkeen vein roskat ja kovasta sateesta huolimatta lähdin kävelylenkille. Tällä kertaa menin Oulunkylän kautta Pikkukoskelle. En mitannut nyt matkaa, mutta aikaa meni noin tunti varmaankin. Kauemmin olisin voinut ja halunnutkin kävellä, mutta ajattelin kellon olevan jo hyvin paljon.
Takaisin tultua keitin kamomillateetä ja nyt syön sen kanssa sämpylöitä ja kuuntelen Michael W.Smithiä ja Chris Tomlinia. Kohta pitäisi päästä nukkumaan,toivottavasti saan huomiselle töitä.

1 kommentti:

suvi kirjoitti...

uuttera neiti :)
Tykkäsin käydä siellä Pikkukoskella:)Luonto niin kaunista...ja muutenkin :)