maanantai 5. marraskuuta 2012

Huhhuh

Kiva tulla kotiin, kun sängyllä odottaa kirjapaketti (Anne Tylerin Amerikan lapset), kännykkä ilmoittaa kioskille saapuneesta paketista ja kirjastoautolta on luvassa (lasten!)leffoja sekä Kaarina Davisin Irti oravanpyörästä ja Mekkotehdas-kirja. Mukaan tarttui myös pari käsityölehteä. Vielä ei ole ompelukonetta tuotu, kovasti sitä odotan ja tekisi jo mieli päästä ompelemaan, mutta kyllä minä kestän, kun on niin paljon muuta tekemistä.

Koulussa tänään kävimme (viisi tuntia) läpi mm. lasten leikkejä ja loruja, joita tulisimme tulevassa työssämme ja jo työharjoittelussa käyttämään. Minua on aina hieman hävettänyt sellainen "Pikkukakkosen yli-innokas-juontaja"-tapa, mutta tunnilla vähän innostuin. Hei vähänkö kivaa lorutella pikkulapsille ja katsoa kun he niin suloisesti yrittävät tehdä perässä! Itse inhosin aikuisia, jotka kertoivat jotain juttua aivan yli-innokkaasti, mutta kun kuvittelen kertovani jotain lorua tai satua lapselle, on tärkeää, että lapsikin innostuu ja kiinnostuu asiasta, lapsi oppii lorujen avulla ja jos joku vain latelee niitä tylsään melankoliseen tapaan, niin eipä se kauhean kiva ole sellaista seurata.

Viimeinen tunti oli lukion äidinkieli 2-kurssia. Meillä on ollut tehtävänä lukea näytelmä ja siitä pitäisi parin/ryhmän kanssa tehdä jonkinlainen esitelmä. Tänään sitä valmistelimme ja keskiviikkona esitämme luokalle.

Kovasti olen tuota jouluaiheista postausta miettinyt. Tällä hetkellähän on sellainen tilanne, että en juurikaan vietä joulua. En anna tai ota vastaan lahjoja, en koristele paikkoja jne. Mutta kuitenkin jouluaiheiset sisustus- ja askartelulehdet, lyhdyt ja joululaulut alkavat hiljalleen saada minusta esiin sen jouluisemman puolen. Vaikka en pidä siitä ajatuksesta, että joulu olisi vain koristeita, ruokaa ja lahjoja. Vaikka sitä joulu juuri on. Joulu ei ole sama asia, kuin Kristuksen syntymäpäivä, se oli syys-lokakuussa lehtimajajuhlan aikaan. 24. joulukuuta kyllä muistellaan Hänen syntymäänsä, mutta lahjat, koristeet yms. on ihan ylimääräistä. Ja jos mennään joulu-sanan lähtökuoppiin.... Noh, onneksi ei ole ainakaan Suomessa kovinkaan paljon ihmisiä (toivottavasti ei yhtään), jotka juhlivat joulua sen alkuperäisessä merkityksessään.
           Mutta niin. Ehkä joulukuussa saan aikaiseksi tehdä jotain punaista ja paketoida ne kauniisti (ei kaupan lahjapapereihin) ja aion kyllä leipoa pipareita ja torttuja itsetehdystä taikinasta (joo äiti, luit oikein). Minun ja siskoni huoneeseen tulee jossain vaiheessa joku valokyhäelmä. Tällä hetkellä (tai oikeastaan eilisestä illasta lähtien) huoneessamme "tuikkii" led-tuikut. Ostin ne toissa talvena maatalouskouluaikoina, kun siellä oli niin ankeaa. Muistoja...

Mutta nyt syvennyn näihin kirjoihin ja lehtiin!


Ei kommentteja: