maanantai 27. helmikuuta 2012

Wotkin'sin lihajalostamossa

Tänään olimme luokan kanssa Sörnäisissä Wotkin'sin lihajalostamossa. Kierros oli mielenkiintoinen, näimme joka tuotantovaiheet ja kuulimme jalostamon historiasta ja näimme perustajan Veijo Votkinin itse. Kierroksen lopuksi meille oli kahvitarjoilu ja saimme leivän päälle erilaisia leikkeleitä (jotka muuten olivat ä-l-y-t-t-ö-m-ä-n hyviä!). Loppuhuipennus oli tehtaanmyymälä, jostai ostin kaksi wieninleikettä (14,90€/kg). Oli kyllä sellaista herkkua, että! Kahdelle reilulle pihville tuli hintaa alle neljä euroa, jaksoin syödä vain yhden :D

Lastenhoidon tunnilla olimme keittiössä ja teimme alle kouluikäisille erilaisia ruokia, mm. lohi-seitipihvejä, lettuja, rahkaa, makaroonilaatikkoa... Ja hyvää oli :P Koulun jälkeen menin parin luokkalaisen kanssa kaupungille ja tuli syötyä mm. herkkuwieneriä ja suklaakakkua, niiden jälkeen en voinut herkkuja katsellakaan. 

Huomenna sitten tekemään yhteishakua... jäiks!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Viikko mummolassa

Klikkaa isommaksi :)

Mummolasta on kotiuduttu jo päiviä sitten, mutta nyt vasta jaksan päivittää kuulumisia.
Viime viikon lauantaina siis sinne lähdettiin ja torstaina tulin takaisin. Maanantaina oli lähetyspiiri, jossa tarjoilin serkkuni kanssa. Olin kaatamassa teevettä kuppiin, kun kuppi keikahti ja lorautti kuuman teeveden pöydälle ja jalalleni. Onneksi ei ollut kahvia, koska pöydällä oli pellavaliina. Ja onneksi ei jalkaan tullut muuta kuin pari rakkulaa.

Mummolassa oli lumitöitä (mummon veli onneksi kävi auraamassa ettei koko pihaa tarvinnut kolata) ihan kivasti. Eno oli jättänyt lumikengät mummolaan, jotta voisin mennä metsään, mutta eipä sinne sitten tullut mentyä :( 

Keväällä otan vaikka koulusta vapaata ja menen kylvöpuuhiin, mikäli mummo on samassa kunnossa kuin nyt. Ja nokkosta täytyy kerätä, sitä on tullut tämän talven aikana kaivattua ja paljon! Sen verran nitraattikammoinen olen, etten viitsi Helsingistä niitä kerätä (ja eipä täällä Ruoholahden alueella nokkosta ole paljoa näkynyt viime vuosina).

Huomenna pääsee taas kouluun :) Meillä on retki Wotkinsin lihajalostamoon (ja muistinpa, että minulla on aamulla opo:n tapaaminen... ehdinköhän retkelle?). JA APUA! YHTEISHAKU ALKAA!! Listaan ja listatkaa te (kommenttilootaan) plussat ja miinukset lähihoitaja-kaksoistutkinnosta!

+ Ammattiin heti
+ Mahdollisuus luokanopettaja-koulutukseen
+ Ei tarvitse myöhemmin katua sitä, etten käynyt lukiota
+ Vähemmän lukiokursseja ja aineita kuin norm. lukiossa

- Rankkaa

Enemmän on plussia, mutta tuo rankkuus on aika monen plussan veroinen... 

perjantai 24. helmikuuta 2012

Taivas on totta


Löysin tämän kirjan Kangasniemen reissultani ja oli pakko napata mukaan. Muutamissa blogeissa olen tämän nähnyt ja minulla olikin kirjastoautolle varaus, mutta halukkaita lukijoita oli niin paljon, etten jaksanut odottaa.

Kirja kertoo Colton-nimisestä pojasta, joka lomamatkalla sairastui vakavasti hieman alle neljävuotiaana ja joutui leikkaukseen. Hänen umpisuolensa puhkesi ja myrkkyjä oli valunut hänen elimistöönsä viisi päivää väärän diaknoosin takia. Poika joutui leikkaukseen ja vaikka lääkärit olivat täysin varmoja, että hän kuolisi, hän selvisi.

Kuukausien kuluttua leikkauksesta Colton perheineen oli automatkalla ja Colton kertoi, että enkelit olivat laulaneet hänelle, kun hän oli sairaalassa, ettei häntä pelottaisi. Vanhemmat olivat hämillään.

Coltonin isä on pastori, mutta lapsille ei koskaan kerrottu tarkkoja yksityiskohtia taivaasta ja pyhäkoulussa opetus oli hyvin yksinkertaista. Kuitenkin Colton osasi kertoa taivaasta tarkemmin kuin Raamattu! Ja Colton tiesi asioita, jotka olivat tapahtuneet ennen hänen syntymäänsä.

Tämä kirja antoi vastaukset minuakin askarruttaneisiin kysymyksiin :)
Jos haluat lukea koskettavan ja ihmeellisen kertomuksen, LUE tämä kirja!
Jos pidät tätä hölynpölynä, LUE tämä kirja! 
Jos haluat tietää enemmän, LUE tämä kirja!
Jos haluat vastauksia, LUE tämä kirja!
Jos olet epävarma, LUE tämä kirja!

perjantai 17. helmikuuta 2012

Oma tietokone taas käytössä

Jippii! Eno toi tänään uuden laturin minun tietokoneelle.

Eilen oli penkkarit, mutta pysyttelin kotona. Pikkusiskon päälle oli rekasta heitetty kaljapullo sisältöineen... yöh! Ei kiinnosta sellainen reuhkaaminen. (Kyllä, en osallistu penkkareihin (abiristeilystä puhumattakaan) JOS joskus suoritan kaksoistutkinnon tai lukion)

Viikolla ei ole tapahtunut mitään suurempia, mutta huomenna tapahtuu! Lähden mummolaan viikoksi. Tietokone lähtee mukaan, mutta enpä tiedä koska päivittelen, viimeistään ensiviikon perjantaina luulisin, talvisten kuvien kera ;)

Tänään kuvattuja kuvia:




Töölönlahti, Finlandiatalo

Nyt täytyy ryhtyä pakkaamaan (aion kyllä selvitä pienellä käsveskalla, in my dreams).

perjantai 10. helmikuuta 2012

Hello Kitty se ihana oooon, se ihana ooooon!

Argh. Taitaa tuo Hello Kitty viedä Ärsyttävin elokuva-pystin Ti-Ti Nallelta.

Tällä viikolla olemme kotiruuanvalmistustunneilla tehnyt lettuja, jauhelihasta ja perunoista eri variaatioita ja kerroskiisseliä. Tänään asumisen suunnittelu-tunnilla teimme pohjapiirustuksen vuokrayksiöstö, jollaisen haluaisimme. Paitsi että minä tein ison kaksion... Täytyyhän sillä olemattomalla koiralla olla oma huone!
Koulun jälkeen menin muutaman luokkalaiseni kanssa intialaiseen ravintolaan juomaan mangolassit. Njami!

Viideltä menin Tirtetan kanssa Ateneumiin. Tänään avattiin Carl Larssonin näyttely ja oli pakko päästä :)
Tirtettakin tykkäsi, vaikka pelkäsin tappavani hänet tylsyyteen. Osaisinpa maalata samalla tavalla kuin Larsson!
http://www.ateneum.fi/?showInfo=14384&docId=12302
Näyttely on alle 18-vuotiaille ilmainen. Aikuisilta se on 12 euroa (S-etukortilla 11e) ja opiskelijalta 10e.
Tuonne haluan mennä vielä uudestaan. Meillä oli tänään vain tunti aikaa kiertää näyttely. Olisin halunnut vielä katsoa (monennenkohan kerran) Akseli Gallen-Kallelan näyttelyn (oletan, että se on aina siellä), mutta lähtö venyi vähän, joten ensikertaan. Siellä on muuten samaan aikaan pieni Perhe kuvassa- näyttely.

Nyt söpöli Sotiris Niniksen kultapoika Iipa haluaa koneelle. Minun oman koneeni laturihan past away.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Säilöttyjä unelmia - Canned dreams (sis. juonipaljastuksia!)

Olimme siis tänään luokan kanssa katsomassa kyseisen dokumentaarisen elokuvan.
Elokuvassa seurataan säilyke-raviolin matkaa Brasilian louhoksilta suomalaisen kaupan hyllylle.

Elokuva oli todella järkyttävä ja puhutteleva. Brasilian louhoksilla oli kaivuri ja ihmiset töissä. Brasiliasta saatiin siis metalli näihin säilyketölkkeihin. En muista tehtiinkö siellä myös ne tölkit. Ihmiset joutuivat väistellä kaivurin kauhaa ja paeta maanvyörymiä ja samalla tehdä töitä. Yksi työntekijöistä oli 12 lapsen äiti. Hän työskenteli myös raskauksien aikana siellä. Hänen vanhin lapsensa kuoli, koska kukaan ei ollut kertomassa kuinka pientä lasta hoidetaan. Vain kolme lapsista asui hänen kanssaan, muut hän oli joutunut antamaan pois. Hänen oma äitinsä hylkäsi omat lapsensa, mutta silti tämän naisen unelma olisi tavata äitinsä vielä joskus.

Tanskassa syntyi ravioliin tuleva liha. Siat. Sikala ja porsaiden syntyminen sekä rokotukset yms. ei ollut minulle uutta. Kun porsaat olivat hieman kasvaneet, ne punnittiin, pakattiin umpinaiseen rekkaan ja kuljetettiin muistaakseni Romaniaan (10 maata, vaikea muistaa) teurastettavaksi. Ei ollut kaunista katsottavaa.
Nautojenkin teurastus näytettiin erittäin yksityiskohtaisesti.
Vehnä viljeltiin yhdessä maassa, tomaatit yhdessä ja oliiviöljy toisessa. Näkisittepä ne tomaatti-mäshinet! Jättimäinen laite, joka pesee tomaatit, ihmiset lajittelivat. Sellaisia tomaatteja ei Suomen hevi-osastoilla nähdä. Hyvä kun tulevan edes johonkin käyttöön.

"Vapaat" kanat asuivat toistensa päällä. (suomalaista "vapaan kanan" asumista voit katsoa tästä linkistä: http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=360863)

Suomalaisen voi ehkä olla vaikea uskoa elokuvan tapahtumia todeksi. Minäkin yritin vähän väliä vakuutella itselleni "ei se oikeasti tuollaista ole", "kyllä noilla työntekijöillä on asiat paremmin", vaikka se on juuri sellaista kuin elokuvassa näytetään (tosin jousikonserttoa tuskin kuulee taustalta paikanpäällä) ja työntekijöillä on oikeasti huono olla. Paljon huonompi kuin suomalaisittain.

Kuten odotinkin, elokuva herätti todella paljon ajatuksia. Myös hieman asian vierestä.
Tekisi mieli suosia suomalaista ja syödä kausiruokia. Olen todella usein kuullut ihmisten valittavan, ehkä joskus itsekin olen valittanut, että "Ei Suomi mikään hyvinvointivaltio ole!", mutta verrataanpa esimerkiksi Romaniaan. Ei siellä välttämättä ole paikkaa jonne mennä pienen lapsen kanssa, kun mies hakkaa eikä huolehdi perheestään vaan käyttää kaiken rahan alkoholiin ja uhkapeleihin. Suomessa saa apua, kun sitä pyytää.

Tästä aiheesta keksisi vaikka kuinka paljon puhuttavaa ja kirjoitettavaa, mutta nyt tiivistetysti elokuvasta:

- Suositusikäraja 12 on ihan paikallaan. 


- Elokuva EI sovi herkille, jotka eivät kestä katsoa teurastuksen jokaisia vaiheita (vieläkin naudan ruho kummittelee mielessä)


- Suosittelen elokuvaa kuitenkin kaikille aikuisille (varsinkin niille, jotka tuijottavat vain omaa napaansa ja haluavat kaiken halvalla piittaamatta etiikasta yms.)


- Silloin kun elokuva ei ollut järkyttävä, se oli pitkästyttävä.

Elokuva on puhutteleva, raaka, surullinen ja TOTTA.
Kaupassa ei tule aina ajatelleeksi, mitä kaikkea yhden vaivaisen säilyketölkin valmistukseen tarvitaan. Tämän elokuvan jälkeen sitä ajattelee muulloinkin kuin kaupassa.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Uusi viikko

Minun oman tietokoneeni laturi on rikki ja tietokoneen akku tyhjä, joten saa nähdä milloin jaksan seuraavan kerran päivittää blogia. Eipä nukkumaanmeno pitkity koneella roikkumisen takia. Melkein, huom, melkein, voisin luopua omasta tietokoneesta.

Tänään meillä oli opintojenohjausta ja lastenhoitoa. Ehdotuksestani menemme huomenna elokuviin kuluttajatietouden tunnilla! Säilöttyjä unelmia sopii hyvin tähän aiheeseen ja se ei maksa meille mitään :)

http://www.youtube.com/watch?v=pFeA1SXARHA <- dokumenttielokuvan traileri

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Villasukkia ja runebergin torttuja

Pitkään puikoilla olleet palmikkosukat vihdoin valmiina. 7 Veljestä oli yllättävän ohutta! Kauankohan kestää, että kuluvat puhki... Tein kärkikavennukset 7 Veljeksen vyötteen mukaan... oudon muotoiset. 
 Eilen olin leikittämässä siskon tyttöä. Toisen polven Ti-Ti Nalle-fani.
Tänään tein runebergin torttuja.
Osan kostutin sokeri-rommiaromi-vedellä, osan sokeri-vedellä ja aikuisille muutaman sokeri-lakkalikööri-vedellä.
n. 40 kpl

400g voita
4dl sokeria
4dl mantelijauhetta
4dl piparimuruja
4 kananmunaa
4dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhetta
4tl jauhettua kardemummaa
2dl (kuohu)kermaa

Kostutusliemi: n. 4dl vettä, 1dl sokeria (+4rkl mantelilikööriä tai tippa karvasmanteliuutetta)

Päälle vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta (2dl tomusokeria ja 2rkl vettä)

 Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan ja vatkaa seos tasaiseksi.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan kokoajan nuolijalla sekoittaen.
Lisää kardemumma, piparkakkumurut ja mantelijauhot taikinaan sekä lopuksi kerma. Sekoita hyvin.
Täytä (muffini)vuoat 2/3 osaa vuoasta. Laita vuoat (leivinpaperilla vuoratulle) uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa 13-15 minuuttia kunnes ovat pinnalta kauniin ruskeita.

Yummu!

perjantai 3. helmikuuta 2012

Suomalainen katastrofi

http://www.hs.fi/msn/kotimaa/Uudenmaan+liikenteen+tilanne+katastrofaalinen+sanoo+poliisi/a1305554794021

Kun ei Suomessa tsunameja, tulivuorenpurkauksia tai muita suuria katastrofeja ole niin lumipyry ja auraamattomat tiet sen aiheuttaa. Raitiovaunut myöhästeli pahasti, jossain vaiheessa vain jumittivat paikoillaan, bussit myöhästelivät ja metrolla oli ovi- ja jarruvikoja, jonka takia vuoroväli oli epätavallisen pitkä. Minä myöhästyin koulusta 45 minuuttia.

Eräs pysäkillä odottanut mies olisi sysännyt kaiken lumen Lapin ihmisille riesaksi. Minkä takia minua ärsyttää kamalasti ihmiset, jotka valittavat säästä? (Kyllä, itsekin valitan yli 20 asteen helteestä) Kun emme me ihmiset mitään sille asialle voida tehdä! Jos sataa niin sitten sataa. Argh. Ei minun "pieni lapsen pääni" ymmärrä miksi suomalaiset valittavat aina ja kaikesta. Ruoka on liian kallista, asunnot on liian kalliita, sää on kehno, miksi pitää tehdä töitä (syyllistyn tähän itsekin)... Tähän aikaan vuodesta ajattelen tavallista enemmän niitä Venäjän ja muiden maiden kodittomia lapsia ja aikuisia. Täältä (linkki) voit lukea, kuinka auttaa.
http://www.mp.org/sites/default/files/uutislehti_2012-1.pdf Mission Possiblen tämän vuoden ensimmäinen uutislehti pdf-versiona. Lukekaa!