sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Eilen näin Metro-lehdessä mainoksen kissanäyttelystä. Pakkohan sinne oli mennä, kun lyhyen kävelymatkan päässä oli ja vielä kun täti sanoi, että tämän sisko on siellä kissansa kanssa. Pikkusisko pääsi mukaan. Aika kalliit oli sisäänpääsyliput, aikuiselta 7e ja lapselta 4e. Kissoja oli arviolta 600, emme käyneet jokaista läpi. Tuli taas todettua, että persialaiset kissat ovat taas juosseet päin seiniä. Miten sellainen lättänä ruttunaama voi olla kaunis?! Muutama kelpo yksilö sieltä kuitenkin löytyi. Näyttelyt venyivät yliaikaisiksi, mutta jäimme vielä katsomaan, kun tädin siskon viiden kuukauden ikäinen itämainen kissa voitti luokkansa :)

Tänään tapasin kaveria pitkästä aikaa ja kävin Suomalaisen kirjakaupan kahvilassa kaakaolla ja syömässä cookiesin :P Njam. Hinnatkaan eivät päätä huimanneet.

Koululaukku on pakattu valmiiksi. Minulla on aikomus mennä huomenna koulun kuntosalille koulupäivän jälkeen. Kaikki hyöty irti tuosta koulusta :D Ja jos lähihoitajakouluun pääsen, niin minähän asun siellä päivät pitkät! Koulupäivän jälkeen kuntosalille, kirjastoon, kahvilaan, opiskelijoiden taukotilaan, tekeydyn Diacorin potilaaksi ja menen yöksi sairaalavuoteelle nukkumaan. Kokkaustunneilta tähteiksi jääneet ruuat pakkaat rasioihin ja syön niitä. Mikä elämä....

Kun nyt olen muutenkin äitin jalanjäljillä tallustamassa, voisin kahden viikon työhöntutustumisen suorittaa koulun vanhainkodissa, äiti oli töissä siellä yli kaksikymmentävuotta sitten! Hieman minua arveluttaa kaksoistutkinto, että jaksanko, mutta onneksi minulla ei ole aikarajaa opiskelussa, menkööt vaikka neljä-viisi vuotta. Vaikka suotavaa olisi, että mahdollisimman pian pääsisin maalle. Tai eipä sitä tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Ehkä jatkankin opiskelemaan lastensairaanhoitajaksi tai alakoulun luokanopettajaksi. Aika näyttää... (mutta sinne maalle minä jokatapauksessa haluan ja aion).

4 kommenttia:

suvi kirjoitti...

Opiskelun iloa ja intoa sinulle roppakaupalla!

kanaemo kirjoitti...

Onhan ne persialaiset aika hassun näköisiä kissoja, meilläkin oli muutama vuosi sitten vielä sellainen, luonne niillä on kyllä täysi kymppi!

Tsemppiä opiskeluihin!

Elsi kirjoitti...

Taidanpa jättää ensimmäisen kommentin, vaikka olen blogia seurannut jo ihan alusta asti. Nyt oli lukemisessa kyllä yli puolen vuoden tauko ja kaikkea sitä on näköjään sinä aikana ehtinyt tapahtua!

Itse haaveilin myös aikoinaan maatalouskoulusta, ehkä sen takia aloin blogia alun perin lukeakin. Olin lukion jälkeen kovasti menossa maatalousoppilaitokseen, mutta niin vain lukion kolmannella luokalla huomasin yliopiston kutsuvan.

Monet haaveet kuulostaa niin tutuilta. Omavaraistaloudesta haaveilin jo pikkutyttönä, monta monta vuotta ennen kuin edes ymmärsin, että sille on olemassa ihan oma sanakin. Ja hirsitalosta haaveilin myös. Nyt oon aikuisempana miettinyt asiaa niin, että voin pitää päivätyön ja sitten sen lisäksi "harrastaa" maalla vaikka mitä. Tosin vielä asun kerrostalossa, vuoden päästä jo jossain muualla.

Valmistuin erityisluokanopettajaksi ja voin kyllä suositella tätä opettajan ammattia! On kesäisin sitten hyvin aikaa laittaa puutarhaa. ;) Sulla selvästi tuntuu olevan lukupäätä, kärsivällisyyttä lasten kanssa ja innostusta moniin asioihin, joten tuo ajatus luokanopettajan hommista kuulostaa erittäin hyvältä. :)

Anne-Mari kirjoitti...

Suvi & Kanaemo: Kiitos :)

Elsi: Kiva kun kommentoit! On jännä huomata, etten ole ainoa, joka haaveilee tällaisia :) Harvoin tulen sellaista ajatelleeksi...

Haluan opiskella kaksoistutkinnon, koska se antaisi lyhyemmällä aikavälillä enemmän mahdollisuuksia kuin amis tai lukio yksisteen.
Minä kuitenkin olen huono pänttäämään. Minulla ei ole ollut ainakaan peruskouluaikoina kauheasti itsekuria, kokeisiin luin harvoin, onneksi tunneilla tuli kuunneltua (ainakin 8.- ja 9.-luokilla), että pääsin kokeesta läpi hyvällä arvosanalla.

Kielet ovat minun heikkouteni. Olen opiskellut englantia seitsemän vuotta ja olen edelleen alkeissa. Ruotsista puhumattakaan... Kuten isosiskoni tänään sanoi, voi olla (ja on) todella rankkaa kaksoistutkintolaisilla. Mutta käsittääkseni lukion voi sitten "jättää kesken", jos alkaisi rankaksi käymään, vaikka se kyllä aiheuttaisi opettajille ylimääräistä työtä... Noh, tässä on aikaa pohdiskella :)