lauantai 26. marraskuuta 2011

Jotakin viikostani

Tiistaina kävin talouskoulun valintatilaisuudessa. Paikalla oli lisäkseni yksi tyttö. Toivottavasti lisää ilmestyy myöhemmin... Ja toivottavasti pääsen sinne kouluun.

Torstaina olin koululla komentelemassa seiskaluokkalaisia siivoamaan. Olisittepa nähneet ilmeet kun tuli vessanpöntön vuoro! Ensi viikolla menenkin sitten epävirallisesti koulunkäyntiavustelemaan.

Perjantaina olin siivoamassa koululla ja teinpä myös sacherkakun pohjan valmiiksi. Olin myös siskon tytön kanssa ulkona ja vein yhden Huuto.netissä myymäni tavaran uudelle omistajalleen.

Tänään sitten heräsin puolenpäivän jälkeen tekemään sacherkakun loppuun. Vatkasin 4dl vispikermaa sen enempää ajattelematta. Osa olisi pitänyt jättää vatkaamatta ja säästää suklaakuorrutteeseen. Ei muuta kuin kauppaan! Muuten ihan onnistunut tekele. Makeannälkä lähti hetkessä.

Välissä kermavaahtoa ja aprikoosimarmelaadia. Kakun tein Kinuskikissan ohjetta vähän muokaten.
Tänään myös tuli vähän siivoiltua ja laitettua Huuto.nettiin huudettavaa. Pikkuveljetkin innostuivat myymään jääkiekkokorttinsa...

torstai 17. marraskuuta 2011

Koulussa

Kännykkä alkoi piippaamaan ennen puolta kahdeksaa aamulla. Aah, taas näitä kouluaamuja... Kivojahan ne oikeasti ovat, jos nukun pitkään, tulen vain vihaiseksi itselleni "taas tuhlasit puolet päivästä nukkumiseen!". Pikkusiskon kanssa nokka kohti toiseksi viimeisintä kouluani. Jota kutsun Kouluksi. Istuskelin yläasteen oppilaiden kanssa sohvilla kun yksi opettajista sanoi, että ei tarvitse istua oppilaiden kanssa, voin mennä opettajanhuoneeseen juomaan kahvia, koska olen opettaja(!!). Siistiä! Yhtäkkiä näin koulun ihan toisin silmin. Vaikka opiskeluaikoina koulu tuntui ihan kuin toiselta kodilta, nyt olin siellä vielä enemmän kotonani :D

Olin tänään lei-kit-tä-mäs-sä (piti tavuttaa itseäni varten, kun luin "leikkimässä") erään opettajan lasta, kun tämä piti kotitalouden tuntia oppilaille. Äkkiä aika kului ja palkaksi sain oppilaiden tekemää sacherkakkua, namskis! Ensi viikolla minä "pidän" oppitunnin. Hahaa, pääsen opettamaan/kertaamaan siivoamisen jaloa taitoa. Ei tiedä, vaikka itsekin oppisin jotain samalla. Vapaaehtoistyötä parhaimmillaan, kun saa kokemusta, kertausta ja oppii uutta :)Voisin aloittaa peruskoulun uudestaan vaikka viidenneltä luokalta... ainakin englannin osalta. En vain yksinkertaisesti muista MITÄÄN ala-asteen englannista. Tai no, tietysti osaan ihan perusjutut, mutta silti tuntuu, että juuri niiltä vuosilta minulla meni monta asiaa vähän ohi... Ja taas seilataan asiasta toiseen... mutta niin...

Puolilta päivin olin taas kotona ja teki mieli mennä nukkumaan, mutta olen pitänyt itseni hereillä tähän saakka (hyvä minä!). Vaikka ei ne päiväunet ole minun yöuniani koskaan häirinneet. Ja nyt alkaa ärsyttää (väsynyt?), olen pilkunviilaaja, mitä tulee oikeinkirjoitukseen, huomasitteko, mitä äskeisessä lauseessa on väärin? Oikeinkirjoitettuna se vain kuulosti niin tyhmältä, mutta kun se on väärin, se pistää inhottavasti silmään!


 Nyt niin houkuttaisi mennä nukkumaan, mutta yhtä paljon, ellei enemmänkin, tekisi mieli lukea Farmarin lapsia  tai rakennella pilvilinnoja, minun tapauksessa paremminkin pilvimaatiloja. Lukemisen pystyn lopettamaan sitten, kun silmiä särkee (eli aika pian), mutta jos alan rakennushommiin, voin havahtua yöllä kolmen aikaan siihen, että olen vieläkin hereillä ja suunnittelemassa vaikka tulevan kotini pohjapiirustusta mielessäni. Tämä, äiti, selittää ne usein pitkiksi venyneet yöunet.

Uusin "rakennelmani" on mietteet siitä, kuinka paljon tarvitsisin maata 8 lampaalle, 3 vuohelle, 10 kanalle + 2 kukolle, väh. 2 koiralle, 2 kissalle ja 4 angorakanille (ja kuinka paljon, ruokaa, rakennuksia, rahaa yms.) Lehmäkin olisi kiva, mutta loppuisi lannanlevitysala ja pitäisi miettiä isompia rehunhankintatapoja... Ja minä kuvittelen pitäväni noita 31 eläintä (ilman lehmää) kahden-viiden hehtaarin tontilla... asukoot metsissä. Ja taas totean, että helpointa olisi hankkia se elävä pankkikortti+raskaan työn raataja.

Joku pientilanomistaja-bloginpitäjä saa halutessaan kommentoida minulle tai tehdä omaan blogiinsa päivityksen  tilan pidosta, eläimistä, rakennuksista, kustannuksista, eläinten ruokailusta yms. Tämä tyttö haluaa oppia kaikki asiat ja nyt. Mieluiten käytännönläheisesti. Mahd. tarkkoja lukuja jne. Kuka jaksaa?
Auton saatuani menen vaikka oppipojaksi. Te blogitutut, pääsette ensimmäisenä minun kysymyspommien yms. kohteeksi ;)

Sitä työpaikkaa, jota olin hakenut ja josta olin maininnut, en saanut, kun työnantajalla muuttui ensivuoden työaikataulut ja jos pääsen kouluun, en pääsisi töihin siinä tapauksessa. Nyt vain odottelemaan talouskoulun valintatilaisuutta ja päätöstä, jotta tiedän, hakisinko töitä ihan kunnolla. Ensi vuonna pääsisin iän puolesta vaikka postinjakajaksi!

Permanenttiakaan en saanut. Hiukseni ovat sen verran pitkät, että onnistumisesta ei olisi takeita. Noh, yksi asia vähemmän, mitä saattaisin jälkeenpäin katua.

Peruin myös rautalankakurssin. Tajusin, etten ole siitä niin innoissani, kuin esimerkiksi saippuakurssista. Ehtiihän sinne joskus toistekin, jos tulee inspiraatiota. Ainoa, mihin keksin tällä hetkellä rautalankaa käyttää on pilttipurkeista tehdyt roikkuvat tuikkukipot kahdelle led-tuikulleni. Kassotaan nyt. Ensin pitäisi popsia vähän pilttiä (porkkanapiltti on paras!).

Mutta nyt, kun olen saanut pitkän tahattoman päivitystauon jälkeen vuodattaa päässäni velloneita asioita ja ajatuksia, voisin lopettaa tähän, ennen kuin sekoitan teidän päänne :) Onneksi on blogi ja onneksi teidän ei ole pakko lukea tätä (vink vink, ei kun...). Öitä nyt vain.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Baby

Eipä ole taas tullut päiviteltyä. Toisin sanoen, ei ole tullut tehtyä mitään.
Paitsi, että kävin tänään työhaastattelussa ja maanantaina saan tietää valittiinko minut vaiko ei. Haluaisin todella paljon sen työn! Voin antaa vinkin: liittyy vauvoihin ;) Enempää en kerro, sain työn taikka en, koska vaikka vaitiolovelvollisuudesta emme puhuneetkaan, niin silti olen vaiti täällä blogissa.

Huomenna aamulla menen vanhaan kouluuni auttamaan. Voin antaa vinkin: liittyy vauvoihin tämäkin ;)

Tänään nukahdin äitin ja isin sängylle. Kenen muunkaan kanssa, kuin: vauvan! (tai oikeastaan taaperon, voih kun kasvavat niin nopsaan) Nukuin sitten vielä toisetkin päiväunet :D Ja taas väsyttää. Katsoin Tanskalaista maajussia (koti)kaljapullo kädessä. Tuli sohvaperuna-olo. Katsoin Maatilan Gourmet-ohjelmaa ja alkoi taas hurjasti tehdä mieli päästä maalle omia kanoja kasvattamaan (ja jatkokäsittelemään. Raakalainen. Anteeksi vain.) Täytyy varmaankin käydä hakemassa jotain kevyttä iltapalaa, kun tulee ruoka taas mieleen.

Ensi viikolla ohjelmassa: taaperolle yökylään <3

Sitä seuraavalla viikolla ohjelmassa: talouskoulun valintatilaisuus ja rautalankakurssi! Täytyy muistaa ostaa kärkipihdit ja sivuleikkurit.

Vähän pelottaa, että olen unohtanut merkitä jotain kännykän kalenteriin. Kaikki tanskikset ja maatilan gourmetit siellä on, mutta olenkohan unohtanut jotain tärkeää... Yhtenä päivänä katsoin kalenteria (vai olikos se tänään) ja kysyin äitiltä, mitä minulla on 22.pvä. No se valintatilaisuus! En voi enää luottaa muistiini.

Ajattelin muuten lisätä sivupalkkiin listan niistä ohjelmista, joita seuraan tv:stä. Voisin itsekin sitten aina tarkistaa oikean kanavan ja alkamisajan siitä.

tiistai 1. marraskuuta 2011

15-vuotias kahden lapsen äiti (Mainos: Koiran/lapsen ulkoiluttaja tarjolla!)

Siksi minua luultiin tänään. Kävin siskon tyttöni kanssa hakemassa seitsemänvuotiaan pikkusiskoni koulusta ja takaisintulomatkalla eräs vanha rouva ensin vain katseli meitä hymyillen. Sitten kun annoin siskon tytölle maitopullon, rouva alkoi kehumaan "lapseni" tyyliä juoda tuttipullosta. "Voi kuinka hienosti hän osaa juoda pullosta! Kuinka vanha hän on? No on se saavutus tuossakin iässä." Hetken päästä nyökkäsi pikkusiskoani kohden ja kysyi, onko hänkin lapseni. Kiirehdin äkkiä selittämään, että tämä oli pikkusiskoni ja vaunuissa oleva siskon tyttöni ja, että olen seitsemäntoista enkä vielä muutamaan vuoteen äiti. (tässä vaiheessa lähellä istuneet teinipojatkin kääntyivät katsomaan meitä, olivat varmaan itsekin luulleet minua äidiksi) Rouva sanoi siihen: "No minä vähän ihmettelinkin, näytit viisitoistavuotiaalta ja kaksi lasta. Vaikka ei nykyään alle 17-vuotiaat äidit harvinaisia ole". Siinä sitten juteltiin vähän teiniäideistä, kunnes rouvan oli aika jäädä pois. Siskon tyttö hymyili aurinkoisesti rouvalle :)

Leikkipuistossakin on kiva käydä, vaikka ei siellä kovin paljoa ihmisiä ole silloin kun minä siellä leikin pienten kanssa. Eipä siellä kukaan ole kuitenkaan innostunut juttelemaan, korkeintaan ovat kysyneet lasten ikää. Tänään puistossa oli läheisen talon päiväkotilapset ja oli todella säälittävää katsoa yhtä lasta, joka istui keinussa ja pyysi keinuttajaa, eikä kukaan tullut :( Yksi hoitajista vain sanoi: "Ota itse vauhtia". Meinasin jo itse mennä antamaan vauhtia, mutta oli nämä "omat" muksut mukana, niin en olisi revennyt useampaan paikkaan.

Pitäisi mennä leikkipuistoihin Puistotätiksi. Kun olin pieni, meillä päin olikin sellainen ja aina välillä olin tällä "hoidossa". Olenkin miettinyt, josko etsisin lastenhoitokeikkoja, mutta ne ovat yleensä jopa yhdeksäntuntisia ja työajat olisivat milloin tahansa vuorokautta (mikä ei sinänsä ole ongelma, kun en vielä opiskele/ei ole muita töitä). Niin ja koiran ulkoilutusta! Olen silloin tällöin tehnytkin sitä omaksi ilokseni kun ei sitä omaa koiraa ole.


JOS ASUT HELSINGISSÄ JA SINULLA ON KOIRA/KOIRIA TAI LAPSI(A), OTA YHTEYTTÄ! Voin ulkoiluttaa jopa ilmatteeksi, mutta jos tulee esim. metro- tai bussimatkoja niin matkat saisi omistaja maksaa (1,70e/suunta, ei paha?). Kokemusta on kaiken ikäisistä lapsista ja chihuahuasta rotweileriin. Agressiivisia koiria en ulkoiluta, mutta esimerkiksi vetävät koirat eivät ole ongelma, jos vain omistaja hyväksyy tapani korjata käytöstä (hihnasta nykäisy ylöspäin, ei taaksepäin, kuten useimmat tuntuvat tekevät, usein lisää vain koiran vetohalua). Miltäs kuulostaisi? Itse saisin sitä toitottamaani hyötyliikuntaa :D
Mutta juuh, nyt alan lapasen tekoon :)