perjantai 3. kesäkuuta 2011

"Kirkolla"

Aamupalan jälkeen läksin papan kanssa kirkolle, toisinsanoen kylälle. Ostoslistalla oli papalle jotakin mänty-/kuusijuomaa, minulle kengät ja mummolle haluamansa kauppaostokset. Ensimmäisenä suuntasimme Anjan Kauneuspisteelle. Sieltä pappa sai juomansa ja minä varasin itselleni ajan jalkahoitoon. Juuri sopivasti mummolla on silloin lääkäri ja permanentin otto, joten ei tarvitse ihan vain minun jalkahoitojeni takia 14 kilometriä ajaa. Saan vihdoin kovettumat pois ja samaan syssyyn pyydän varpaankynsien oikomisen. Ne kun tuppaavat aina kasvaa ihon sisään... Ihan extemporee minä tällaisen itselleni varasin, oikeastaan pappa kysyi, että mitä minä haluan ja tulin sitten hankkineeksi itselleni tällaista hemmottelua. Mutta itse sen kyllä maksan.

Seuraavana oli kenkien vuoro. Ensimmäisestä kaupasta ensimmäiset kengät. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan ostavani sellaisia, legioonalaissandaalit oli silloin toivelistalla, siitä huolimatta, että ovat hurjan epämukavat ja hankaavat. Nyt ostin suomalaista laatua hyvät(?) kävelykengät, jotka tuntuivat ihanalta jalassa. Ulkonäössä ei ole hurraamista, mutta kuten aikaisemminkin olen maininnut, mukavuus ennen ulkonäköä!

Tein kauppaostokset ja muistinpa antaa papan plussasetelitkin myyjälle. Puolet halvemmalla saimme ostokset ;) Pappa tahtoi itse kantaa ostoskassin vaikka se oli hurjan painava. Vähemmän vahinkoa se olisi minulle aiheuttanut. Kotona pappa sitten meni pitkäksensä ja huili ruokaan asti. Kirkolla oli markkinat, mutta emme jääneet sinne kiertelemään. Autopaikkaakin oli vaikea löytää pankissa ja kaupassa asioimiseen.

Tänään olisi vielä puutarhahommia tehtävänä. Ollaan vielä kuitenkin hetki ruokaperräisillä.
Voih, onneton höttönen (kuten Tirtetta kutsuu hyttystä) lentelee huoneessa. Pysyy onneksi kaukana minusta. Kädessä on jo hurjan iso mohkura.

3 kommenttia:

Sirkku kirjoitti...

Siinäpäs nyt nähhään, miten maalaisilma saa ihmisen mielikuvituksen liikkeelle: tosi hyvä ajatus tuo jalkahoito! Samalla tulee kannatettua paikallista yrittäjää.
Keksin just, että jos Samin autossa on tilaa, laitan Kaisan sinne pihapiijaks. Papalle jo soitin ja se lupas, Sami kait nukkuu, kun ei vastoo puhelimmeen.
Kaisahan ei varmasti ikävöisi kottiin, vai mitä luulet ja jaksaa olla siellä juhannukseen asti.

suvi kirjoitti...

eih,ikävä vaiva tuo varpaan kynsien kasvaminen ihon sisään:( mulla on 3.sti jouduttu leikkaamaan ja lopulta asettuivat!Hyvän hemmottelun oot silti itsellesi saanut!
Ei sitä ihan turhasta kirkolle lähetä,pitää olla oikeeta asiaa!

Anonyymi kirjoitti...

Äiti: Kaisalle on sänky kuurattu, patjan päällinen pesussa, vaahtomuovit tomutettu ja imuroitu (!!). Niin ja pikkuveljesi lempparipehmolelu, mäyräkoira, on myös kylvyssä. Yläaitassa tämä likka tulee vielä sitten viihtymään, mummo näytti kaikki kirjat ;) Huijjuijjui!

Suvi: Minulla kasvaa joka kerta ihon sissään :( Saan sellaiset liuskat mahdollisesti, ellei sitten pelkkä leikkaaminen onnistu. Ja aijjaijjai, jalkakyvyt ja hieronnat!

Terv. Anne-Mari
ps. en ossoo mennä blogiin Google Chromella, kun olen exploreria tottunut käyttämmään... siksi siis "anonyymeys"