maanantai 16. toukokuuta 2011

Jäätelöhulluus iskee!

Minulla on jo ennestään kaksi avattua pakettia jäätelöä, mutta tänään oli pakko ostaa X-tran 2 litran paketti ja keksitötteröitä. Mehujääkin lähti "kauppamatkaevääksi". Jos olisin käynyt Forssan Citymarketissa, olisin varmaan ostanut neljän (vai seitsemän) litran banaanisuklaajäätelöpötikän, aivan ihanaa jäätelöä! Mutta kuudelle koulupäivälle sitä olisi ollut liikaa, ellen olisi pistänyt koululle jäätelökioskia pystyyn. Ei täällä enää helle ole, +12 ja vesisadetta.

Sään ansiosta/takia en päässyt tänään pellolle kylvämään, mutta sainpa harjoitella sitä konehallien pihalla ;) Tietysti niin, ettei siemenet päässeet maahan. Linnun ruoaksi olisivat muuten menneet. Sainpa harjoitusta ja yksityisopetusta (ainoa oppilas tunnilla TAAS) keskiviikon näyttöä varten. A-p-u-a! Harjoittelu ei mennyt nappiin, mutta toisaalta nyt tiedän mitä tein väärin ja voin näytössä välttää näitä virheitä. Hyvä asia "yksityisopetuksessa" on se, että saa itse tehdä kaiken ja opettaja voi keskittyä 100% minuun, mutta huonoa on se, että jos en tiedä jotain, ei ole ketään vastaamassa puolestani :D Pilkkiäkään ei kehtaa kauheasti, koska opettaja huomaa sen heti, mutta tänään oli vain hurjan vaikeaa pysyä hereillä (senkin MM-kisat!). Ajatuskaan ei kulkenut kunnolla (koskas kulkeekaan...). En muistanut yksinkertaisia asioita, joista olimme puhuneet viime viikolla. Vähän nolotti... No jaa... huomenna on uusi päivä! Vaikkakin tämäkin ilta taitaa venyä vähän pitkäksi kun 22.05 tulee tv2:lta dokumentti Silminnäkijä: Oranssin myrkyn lapset. Pakko katsoa! Toisaalta voi olla aika traumaattinen ja järkyttävä (ON!), mutta samalla kiehtova.

Niin ja tulipa tässä mieleen... Forssaan menimme tänään sitä varten, että ostaisin itselleni kengät. Ei sieltä kuitenkaan löytynyt mitään hyviä. Prisman valkoiset, tekonahkaiset, lenkkari-ballerinat (24.95€) olivat ainoat joita edes viitsin sovittaa ja kaikki yllämainitut kuvaukset huutavat jo, että "ÄLÄ OSTA! MENEE HETI RIKKI! MENEE HETI LIKAISEKSI! KADUT VIELÄ!", eikä tietenkään löytynyt sopivaa kokoa, joten ei jäänyt kaivelemaan. Se kaivelee, että kengät olisi saatava ennenpitkään. No kaikki tarvitsemani on tullut eteeni ajan myötä, yleensä juuri silloin kun olen tarvinnutkin, joten miksi en luottaisi tähän nytkin? Voi olla, että löydän super-hyvät kengät huippuedullisesti, tai jopa ilmaiseksi. Niin kävi housuillenikin...

Nyt menen kauhaisemaan tötterööni lisää jäätelöä! Namskis! Ei ole aivot vielä jäätynyt. Ja voi itku-potku-raivari taas! Piti alkaa lajittelemaan tavaroitani, jotta ensi viikolla ei tulisi kiire. Vaatteet, lehdet ynnä muut täytyy käydä läpi, heittää turhat pois, antaa pieneksi jääneet eteenpäin jne. Oih ja voih. Ensi syksynä sentään (toivottavasti) olen oppinut, mitä koululla tarvitsen ja mitä en. JA HUI KAMALA! MINULLA ON ENÄÄ KUUSI KOULUPÄIVÄÄ JA SITTEN ALKAA K-E-S-Ä-L-O-M-A-!-!

1 kommentti:

Sirkku kirjoitti...

Ja niin se maatalouskoululaisen ensimmäinen kouluvuosi hurahti ihan huomaamatta!
Aika meni nopeasti sen takia, että joka viikolle oli paljon kivaa uutta opittavaa.
Mutta niihin sunnuntai-illan lähtöikäviin mamma ei ehtinyt vielä yhdessä vuodessa tottua.