torstai 12. toukokuuta 2011

Eilinen ratsastus ja muita löpinöitä

Eilen olin ainoa oppilas tunnilla. Arvatkaa olinko iloinen? KYLLÄ! Vielä parempi kuin toissa päivänä eli toisen oppilaan kanssa. Nyt sai tehdä ihan täysin kaikki itse. Yritimme keksiä, miksi kylvölannoittimen yksi vannas oli otettu pois, sitä ei meinattu löytää mistään, kunnes opettaja katsoi Pajan (eräs rakennus, nimensä mukaisesti paja) pöydälle ja siellähän se oli, täysin ehjänä. Heräsi kysymys, että miksi se ehjänä oli otettu pois? Emme tienneet emmekä keksineet vastausta. Menimme sitten kiinnittämään sitä koneeseen, mutta pian huomasimme, että siitä puuttuu vielä yksi levy ja pultit, joilla vannas pysyy kylvölannoittimessa. Menimme kuitenkin tauolle ja sinä aikana opettaja olikin saanut vihiä, että kone on ollut lainassa ja lainaaja(t) oli ottanut yhden vantaan pois, koska kone olisi ollut liian leveä heidän tarpeeseen. Okei, siitä päättelimme traktorin, jolla lainaaja oli ajanut ja sen hytistä etimme puuttuvia osia ja löytyihän ne! Kiinnitimme vantaan koneeseen, mutta jousta, joka painaa vannasta maahan, emme saaneet paikoillen, koska se oli niin tiukka. Kokeilimme mm. narulla vetää, mutta sekään ei onnistunut, joten jätimme koneen muhimaan ja lopetimme siltä päivältä.
Tänään sitten kolme poikaa sai sen paikoilleen...

Sitten ratsastuksen pariin ;) Menimme siis luokkalaiseni kotitilalle ratsastamaan. Matkan teko meinasi tyssätä heti alkuun, kun moottorin hälytysvalo paloi. Ajoimme takaisin koululle ja vaihdoimme auton, kaiken varalta. Lopulta olimme perillä ja kiertelimme katselemassa eläimiä. Oli kyyttöjä ja lapinlehmiä, suomenlampaita, suomenvuohia, risteytysmaatiaiskanoja, heposia, paimensukuisia lapinkoiran pentuja (IIIIK!) ja kissanpentuja. Koiranpennut olivat kolmeviikkoisia ja aivan ihania, oikein raivostuttavan suloisia (siis siksi, että olisin tahtonut sellaisen). Lopulta pääsimme ratsastamaan ;) Minä sain kuvassa olevan Larryn, jolla olen ennenkin ratsastanut. Rauhallinen, melko iäkäs poni. Ihana. Käynnissä ja ravissa vähän kompuroi, mutta laukka oli tasaista. Larry ei kuitenkaan pysynyt muiden perässä eikä edes kauaa jaksanut laukata putkeen, joten me tulimme perässä omaan tahtiin. Eikä minua haitannut. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi. Siitä näette, ettei Larrylla ole kuolaimia. Mukavampi hevoselle, mutta minä ehkä mieluummin käyttäisin kuolaimia ihan vain siksi, että saan paremman tuntuman hevoseen :D Mutta jos itselleni hevosen joskus hankin, niin kyllä minäkin aika varmasti käytän kuolaimettomia suitsia.



Nyt minun täytyy ryhtyä pakkaamaan, koska minulla ei ole huomenna koulua. Äitille tiedoksi, että olen perillä 18.00-18.30, riippuen siitä, tahdonko vaihtaa nopeampaan bussiin... En tiä viäl.


2 kommenttia:

Karjakko kirjoitti...

Onpa suloinen poni ja kilttikin vielä :0)

Anonyymi kirjoitti...

Kiva kuva :)