tiistai 29. maaliskuuta 2011

Jontikkaa, tikkaa, tulppaania ja jotakin muuta

Aamulla meillä oli kasvituotannon töitä. Minä hain Jontikan (John Deeren) konehallilta, en hajottanut mitään ja meni vielä ekalla yrittämällä vaikka olikin vinossa oveen nähden. Sitten otin toisen oppilaan kyytiin tämän suljettua konehallin ovet ja surrautimme navetan taakse täyttämään täyttöpöytää. Minulla ei ole siitä nyt kuvaa, eli jos et tiedä mikä täyttöpöytä on, niin Googlen kuvahaulla löytyy esimerkkejä.

Siilosta hain aina AIV:tä (olettekos haistaneet...) leikkurilla, siinä tulee ainakin tällaisen aloittelijan ottaa monta asiaa huomioon. Rehu on pakattu korkeaksi, isoksi "matoksi" siilon lattialle, päällä suojamuovi. Ensin muovi täytyy ottaa pois tieltä, ettei lehmät sitä saa (vaikka eivät sitä söisikään) ja samalla katsoa, että rehussa ei ole hometta, jos on, homeinen alue otetaan pois ja heitetään "homekasaan". Noin. Nyt on muovit ja homeet pois. Sitten aloitetaan "maton" jommastakummasta sivusta, ylimmältä kerrokselta mahdollisimman läheltä seinää ja suorassa, jotta ei jää ns. jämäpaloja. Tämä on aika haastavaa, koska traktori on leikkuria leveämpi ja näin ollen on pakko tulla vähän vinossa. Sitten ajetaan niin pitkälle, että leikkuri on uponnut rehukasaan ja leikataan leikkurin kokoinen pala. Leikkurin korkeutta pitää säätää, jotta saataisiin mahdollisimman täysiä kuormia. Leikkaamisen jälkeen aletaan peruuttamaan ja samalla nostamaan leikkuria rauhassa, että "matto" jää siistiksi ja jotta seuraava pala on helppo ottaa. Ajetaan kuorma täyttöpöydälle, ensin täyttöpöydän yläosasta täytyy rehut siirtää alas, koska pöydän yläpäässä on silppuri, johon ei saa mennä rehua tässä vaiheessa. Ajetaan mahdollisimman lähelle pöytää, tässä vaiheessa ensimmäisellä kerralla joku aika sitten rysäytin pöytään kiinni, nyt onneksi olin varovaisempi. Sitten vain kipataan kuorma pöydälle ja haetaan uusi lasti ja tehdään homma taas uudestaan. Minun jälkeen toinen oppilas teki saman ja minä jäin ulos kuuntelemaan tikan koputusta, varpusen piipitystä ja naakkojen käkättämistä. Sitten ajoin Jontikan konehallin pihaan ja otimme lapiot ja rautakangen ja hyppäsimme autoon. Suuntasimme kuivurille, jossa jo yksi oppilaista oli pikkuisella vekottimella (tässä vaiheessa alkaa soida päässä pikkuveljen imitoima Postimies Paten laulu "minä korjaan tämän vekottimen...."). Nappaamme lapiot käteen ja alamme hajottamaan jäätä, jotta kuivurin ovet saataisiin joskus auki. Ei saatu tänään, mutta nopeutimme jään sulamista kuitenkin. Tämän jälkeen pääsimmekin syömään. (Tulipa pitkä selostus, mutta ajattelin vähän kertoa, millaista homma on, koska minulla ei ainakaan ikinä ennen ollut hajuakaan noista jutuista).

Ruokailun jälkeen meillä oli yritysoppia. Kirjoitimme vähän muistiinpanoja ja suunnittelin omalle tilalleni yritysmuotoa: bed & breakfast ja kotieläinpiha :)  (paljon muutakin tahtoisin tilallani toteuttaa, mutta saa nyt nähdä...).  Viimeinen tunti oli matikkaa. Opettaja tuli vähän myöhässä, koska oli kakkosten kanssa käymässä emolehmätilalla (arvaa halusinko mukaan!) ja katsoimme jotain ÄLYTTÖMÄN tylsää matikkavideota vuodelta nolla. Siinä meinasi Nukku-Matti viedä mennessään... Opettaja tuli noin kymmenen minuutin kuluttua ja saimme vanhat matikan tentit, 2/3. Sitten aloimme laskemaan neliö- ja kuutiojuuria. Tunti meni nopeasti niitä laskeskellessa ja pian oli taas ruokailun vuoro.

Minua vähän väsyttää, mutta ajattelin leipoa jotakin, kun niin tekee mieli :D

1 kommentti:

Maria Veikontytär kirjoitti...

Kyllä tämä blogisi on iloinen juttu!!
Päämäärätietoisuutesi on NIIN ihaltavaa.