torstai 31. maaliskuuta 2011

Tämä päevä

Aamulla oli kasvituotannon töitä (tai ehkä se kuitenkin on vain maatilan töitä...). Päästiin siivoamaan yhtä konehalleista. Minä tartuin harjan varteen ja lakaisin lattioita. Kamalasti pölyä ja pikkuroinaa, vanhaa koneista pudonnutta rehua ja turvetta. Pölisi, mutta minua, astmaatikkoa, ei yskittänyt kertaakaan. Vaikka kahdeksasta yhteentoista siivottiin, ei aika tuntunut pitkältä. Lopuksi minun piti peruuttaa yksi traktori konehalliin. Aika uusi. Ja hieno. Ja varmasti kallis. En halunnut hajottaa mitään, joten varmistin moneen kertaan, että vaihde on mahdollisimman pienellä. Se oli 1M, mutta silti vauhti oli minulle liian nopea. Kyllä siinä kerran konehallin ovea pitkin peruutettiin, mutta eipä mitään hajonnut taikka jälkeä tullut. Konehallissa oli yksi vanha Valmet, johon en halunnut osua. Ihan liki sitten pysäköin tämän hianon (kamalan) Valtran. Ehjänä. Sitten pääsimme syömään.

Ruokailun jälkeen menin vaihtamaan vaatteita, lähtisimme eräälle siitostallille/emolehmätilalle. Kuvia en malttanut ottaa, mutta kaverit lupasivat lähettää minulle kuvia, joissa itsekin olen. Ensin kävimme piensuomenhevosvarsojen laitumella. Varsat tulivat nuuhkimaan meitä ja osa otti kuvia (siis ei ne varsat, vaan oppilaat). Sen jälkeen kävimme tallissa moikkaamassa kahta todella hyvätapaista ja hienoa oria, täysveljiä. Tämän jälkeen kävimme tammalaitumella, josta tulevat kuvatkin on otettu (pahoittelen, ettette näe niitä vielä). Tammoilla oli muhkeat vauvamasut :) Tulivat haistelemaan ja saivat silityksiä ja rapsutuksia. Ihanan kilttejä ja rauhallisia. Lapaset vaihtoivat väriä vihreästä voikkoon/ruskeaan :D Tammalaitumelta lähdimme katsomaan emolehmäpihattoa. Todella siisti tila, jossa ei "haissut pahalta" (siis minustahan navetan yms. haju ei muutenkaan ole paha). Jos joskus alkaisin jotain ihan ammatikseni kasvattamaan, olisin emolehmätilallinen. Rankkoja yö-poikimakausia tiedossa, mitä olen lukenut ja kuullut emolehmätiloista, useimmat lehmät poikivat öisin... Minä pidän myös pihaton valoisuudesta, kattona valokate, joten lamppuja ei erityisemmin valoisana päivänä tarvitse, muutakuin yövalo (sain sellaisen käsityksen, että sen on pakko olla päällä).

Vierailun jälkeen palasimme koululle ja menimme syömään. Tarjolla oli ranskalaisia ja lihapuikuloita. Jälkiruokana kakkua! Oli aikas hyvää, mutta pian olin ähkytäynnä. Päätä alkoi särkeä ikävästi eikä meinannut hellittää, vaikka särkylääkettä otin. Menin sitten pimeään pitkäkseni ja nukahdin muutamaksi tunniksi. Herättyäni päänsärky oli tiessään, mutta väsytti hurjasti. Kömmin silti ylös, kävin suihkussa ja nyt kirjoitan tätä. Menen iltapalalle, kertaan huomiseen maatilan työkoneet(teoria)-tenttiin ja menen takaisin nukkumaan. Tuskin jaksan enää mitään tehdä ja kello lähenee yhdeksää. Oli tarkoitus tänään pestä pyykkiä, mutta vaikka likaiset vaatteet kuinka yrittävät minua muistuttaa, en ole kuitenkaan muistanut (ja ehtinyt). Äitille siis luvassa kassillinen pestävää. Tänään taas sain todeta, kuinka hyvä keksintö kumisaappaat ovat. Ei tarvinnut loikkia loskassa. Mutta huono puoli on se, että liukuvat jäällä (pystyssä sentään vielä pysytty). Mutta nyt menen, heissan ja hyvää yötä!

Ps. Sain tänään taas muistutuksen koira-allergiastani. Vaikka allergialääkkeen olin tänäänkin ottanut niin koiran nuoltua kasvojani (en kylläkään yleensä anna nuolla...) ne paisuivat hetken  kuluttua vähän. Toinen silmäluomi oli vähän paksuna ja kasvoja pisteli ja kutitti ja henkeä ahdisti. Ja edelleen aion hankkia itselleni koiran. Ei minulla hoitokoirani kanssa ongelmia ole ollut, sisälläkin sen kanssa olen ollut oireettomana, mutta jos koira nuolee... En sitten anna nuolla. Helppoa(?).

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Läpsyä ruokalassa

Huonosti nukutun yön jälkeen päivä alkoi hyvin. Aamupalan olin tehnyt illalla valmiiksi, joten minulle jäi enemmän aikaa syödä ja olla koneella. Ensimmäinen tunti (tai oikeastaan kolme tuntia) oli kemiaa laboratoriossa. Neutralisoimme erilaisia aineita. Ei onneksi ollut kovin tylsää, siis kokoajan oli tekemistä. Oppilaita oli vähän (tällaisille tunneille meidät on jaettu puoliksi), joten opettaja pystyi helposti keskittymään meihin ja me opetukseen.

Ruokailun jälkeinen tunti oli äidinkieltä, meillä oli tentti ja en tiedä tiesikö kukaan sitä. Eipä se kuitenkaan (minua) haitannut, samoja juttuja kuin peruskoulussa eli pilkun viilausta. Tentin jälkeen saimme poistua. Minä söin puolikkaan hunajamelonin samalla kun katsoin Eläintenpelastustiimiä ruutu.fi:stä. Tullinkin ehdin katsoa ennen kuin piti mennä sikatunnille.

Sikatunnilla kertasimme ensi viikolla olevaa sikatenttiä varten. Tämä on minulla ainoa sikakurssi, jätin kaikki muut pois (valinnaisia tavallaan), koska possuja hankkisin ainoastaan "omaan käyttöön", jos hankkisin. Tämän jälkeen menin kahden kaverini kanssa ruokalan ulkopuolelle munkkien toivossa, mutta ei siellä ollut kuin jäätelöä.

Ruokalassa sitten söimme kaikessa rauhassa, Jaavalaista pataa tai mitä lie, on kuulkaas hyvää! Sen jälkeen iskettiin jäätelöiden kimppuun ja sitten aloimmekin pelaamaan läpsyä! Jos joku ei tiedä niin sitä pelataan näääin:

Jaetaan kortit kaikille kilpailijoille tasan. Jokainen laittaa vuorollaan kortin keskelle pöytää. Jos tulee kaksi samanlaista korttia päällekäin, täytyy niitä läpsäyttää mahdollisimman nopeasti (sattuu kun kaikki lyö :D). Viimeisenä läpsäyttänyt saa kortit pakkaansa. Voittaja on se, jolta kortit ensimmäisenä loppuu. Hauska ja kivulias peli :D Noin tunti tuli sitten siellä ruokalassa aikaa vietettyä, siellä syö siihen aikaan vain me perustutkintolaiset, joten emme häiritse muita kuin itseämme ;)

Tänään olen "ahkerasti" neulonut palmikkosukkaa. Hyvin onnistuu, eikä ole tarvinnut purkaa. Olen totaalisesti koukussa villasukkien kutomiseen! Tunneillakin vain oli pakko päästä kutomaan ja illalla viimeiseksi "kudon" mielessäni.

Huomenna aamulla meillä on käytännön hommia eli kasvituotannon töitä. En tiedä mitä teemme.
Ruokailun jälkeen menemmekin sitten eräälle siitostallille! Kuvia otan ja laitan tänne, jos saan luvan :)
(täytyy muistaa ottaa kumisaappaat mukaan...)

Eilen ja yöllä täällä satoi lunta ja puut olivat kauniin valkoiset, nyt taas aurinko paistaa ja lumi on sulanut puista ja jääpuikoista tippuu vesipisaroita. Loskaakin on... Mutta niin lämmintä! Siis kyllä täällä pakkasta on, mutta aurinko lämmittää. Maanantaina ostamani tulppaanit ovat avautuneet kaikki, nuukahtaneetkin nuput ovat nyt auki kohti aurinkoa.


tiistai 29. maaliskuuta 2011

Jontikkaa, tikkaa, tulppaania ja jotakin muuta

Aamulla meillä oli kasvituotannon töitä. Minä hain Jontikan (John Deeren) konehallilta, en hajottanut mitään ja meni vielä ekalla yrittämällä vaikka olikin vinossa oveen nähden. Sitten otin toisen oppilaan kyytiin tämän suljettua konehallin ovet ja surrautimme navetan taakse täyttämään täyttöpöytää. Minulla ei ole siitä nyt kuvaa, eli jos et tiedä mikä täyttöpöytä on, niin Googlen kuvahaulla löytyy esimerkkejä.

Siilosta hain aina AIV:tä (olettekos haistaneet...) leikkurilla, siinä tulee ainakin tällaisen aloittelijan ottaa monta asiaa huomioon. Rehu on pakattu korkeaksi, isoksi "matoksi" siilon lattialle, päällä suojamuovi. Ensin muovi täytyy ottaa pois tieltä, ettei lehmät sitä saa (vaikka eivät sitä söisikään) ja samalla katsoa, että rehussa ei ole hometta, jos on, homeinen alue otetaan pois ja heitetään "homekasaan". Noin. Nyt on muovit ja homeet pois. Sitten aloitetaan "maton" jommastakummasta sivusta, ylimmältä kerrokselta mahdollisimman läheltä seinää ja suorassa, jotta ei jää ns. jämäpaloja. Tämä on aika haastavaa, koska traktori on leikkuria leveämpi ja näin ollen on pakko tulla vähän vinossa. Sitten ajetaan niin pitkälle, että leikkuri on uponnut rehukasaan ja leikataan leikkurin kokoinen pala. Leikkurin korkeutta pitää säätää, jotta saataisiin mahdollisimman täysiä kuormia. Leikkaamisen jälkeen aletaan peruuttamaan ja samalla nostamaan leikkuria rauhassa, että "matto" jää siistiksi ja jotta seuraava pala on helppo ottaa. Ajetaan kuorma täyttöpöydälle, ensin täyttöpöydän yläosasta täytyy rehut siirtää alas, koska pöydän yläpäässä on silppuri, johon ei saa mennä rehua tässä vaiheessa. Ajetaan mahdollisimman lähelle pöytää, tässä vaiheessa ensimmäisellä kerralla joku aika sitten rysäytin pöytään kiinni, nyt onneksi olin varovaisempi. Sitten vain kipataan kuorma pöydälle ja haetaan uusi lasti ja tehdään homma taas uudestaan. Minun jälkeen toinen oppilas teki saman ja minä jäin ulos kuuntelemaan tikan koputusta, varpusen piipitystä ja naakkojen käkättämistä. Sitten ajoin Jontikan konehallin pihaan ja otimme lapiot ja rautakangen ja hyppäsimme autoon. Suuntasimme kuivurille, jossa jo yksi oppilaista oli pikkuisella vekottimella (tässä vaiheessa alkaa soida päässä pikkuveljen imitoima Postimies Paten laulu "minä korjaan tämän vekottimen...."). Nappaamme lapiot käteen ja alamme hajottamaan jäätä, jotta kuivurin ovet saataisiin joskus auki. Ei saatu tänään, mutta nopeutimme jään sulamista kuitenkin. Tämän jälkeen pääsimmekin syömään. (Tulipa pitkä selostus, mutta ajattelin vähän kertoa, millaista homma on, koska minulla ei ainakaan ikinä ennen ollut hajuakaan noista jutuista).

Ruokailun jälkeen meillä oli yritysoppia. Kirjoitimme vähän muistiinpanoja ja suunnittelin omalle tilalleni yritysmuotoa: bed & breakfast ja kotieläinpiha :)  (paljon muutakin tahtoisin tilallani toteuttaa, mutta saa nyt nähdä...).  Viimeinen tunti oli matikkaa. Opettaja tuli vähän myöhässä, koska oli kakkosten kanssa käymässä emolehmätilalla (arvaa halusinko mukaan!) ja katsoimme jotain ÄLYTTÖMÄN tylsää matikkavideota vuodelta nolla. Siinä meinasi Nukku-Matti viedä mennessään... Opettaja tuli noin kymmenen minuutin kuluttua ja saimme vanhat matikan tentit, 2/3. Sitten aloimme laskemaan neliö- ja kuutiojuuria. Tunti meni nopeasti niitä laskeskellessa ja pian oli taas ruokailun vuoro.

Minua vähän väsyttää, mutta ajattelin leipoa jotakin, kun niin tekee mieli :D

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Koulua, huovutusta ja sukkapuikkoja

Kouluviikko alkoi kemian teoriatunnilla. Keskiviikkona mennäänkin sitten "laboratorioon". Tunnilla oli ihan simppeleitä juttuja, joita en kylläkään osaa tähän nimetä. Toinen tunti oli ruokakasvituotantoa (teoriaa). Saimme tentit, minä sain 2-/3 ja olen ihan tyytyväinen. Kurssin arvosanaksi siis odotan myöskin kakkosta... vaikka vielä ehtii tenttejä tulla! Ja tähän väliin sanon, että minun luokallani on huligaaneja apinoita. Kyllä. No ei ole mitään uutta... Eipä jäänyt tunti tylsäksi. "Kirkkoveneet" sun muut olisivat voineet jättää taululle piirtämättä.

Viimeinen tunti oli maatilan työkoneita (sekin teoriaa). Meille oli annettu kaksi viikkoa sitten tehtävä tehdä sokerijuurikkaasta ns. esitelmä. Kyllä minä sen tein. Tein sen vain perunoista... Eipä se mitään, kukaan muu ei tainnut tehdä mitään. Tunnilla puhuttiin siis sokerijuurikkaista. Aika hurjaa, että Suomessa hehtaarilta nousee n. 30 000 kiloa, kun eteläisemmässä Euroopassa 70 000kg! Näin "maallikon" mielestä jo tuo 30 000 on hurja määrä. Jos nyt kuvat myös näkyisivät kunnolla... Sokerijuurikasta läheltä ja vähän etäämmältä. Tuommoisessa kasassa oli aika jännittävää kiipeillä ja laittaa suojamuovia. Kuvat ova olleet aiemminkin blogissani.



Koulun jälkeen menimme Forssaan ostoksille. Minä postitin isotädilleni kirjeen ja ostin kaikenlaista syötävää sekä 3,5mm sukkapuikot (Tarjoustalossa maksoi vähän päälle 2€, esim. Cittarissa melkein puolet enempi!). Nyt on minulla suorat, tasapaksut ja -pitkät puikot :) Tein myös sellaisen ostoksen, mitä en olisi voinut itsestäni uskoa, ostin maustamatonta luomu Turkkilaista jogurttia. Aina ennen olen syönyt vain maustettua jogurttia, mutta tämä meneekin pirtelöihin. Vaikka voisihan sitä maistaa, josko se pelkältäänkin kelpaisi... olen aina kamalan ennakkoluuloinen kaikista ruoista, mutta voin sanoa, että lähes aina olen myös ollut oikeassa "kamalasta" mausta. Minulla on nyt ollut vähän huono omatunto ostoksistani hinnan vuoksi (vaikka ei nyt ihan maltaita maksanutkaan), mutta toisaalta, ruoista riittää monelle päivälle, jopa viikolle ja ne on terveydelleni hyväksi ja saan monipuolisuutta ruokavaliooni. Ostin esimerkiksi raejuustoa, jota syön todella harvoin, mutta josta tykkään (en miellä sitä juustoksi). Minulta jäi ostamatta pakastepizzat, jäätelöt sun muut herkut. Niin, yhden heräteostoksen vielä tein, vaikka olenkin kyseisestä kauan haaveillutkin, ostin kimpun tulppaaneja, 2,95€ maksoi, ei kirpaissut. Laitoin ne Ikeasta ostamaani lasipurnukkaan. Ikkunalaudalla en vain niitä voi pitää, koska ikkunasta vetää ja samalla patterista hohkaa liian lämmintä ilmaa (miksi se patterin lämpö ei voi tulla sinne missä MINÄ olen?). Kauppareissuun vierähti muutama tunti...

Sitten menimmekin luokkaan huovuttamaan (neuloilla). Ette nyt saa kuvaa, mutta huovutin hevosen, "lapinkoiran" (ei kyllä yhtään siltä näytä) ja "kukkakedon" (kolme kukkaa :D). Joskus tahtoisin huovuttaa jotain ISOA ja käytännöllistä, vielä ei ole ollut mahdollisuutta, inspistä eikä tarvetta.

Huomenna aamulla meillä on kasvituotannon töitö (käytännön hommia). Saa nähdä mitä pääsen tekemään. Huokailen vieläkin helpotuksesta, että näyttökoe on jo suoritettu ja hyväksytysti. Toukokuussa sitten odottaa kaksi näyttöä... Glup! Niin ja perjantaina on maatilan työkoneiden (teoria) tentti, ensi viikolla taas sikatalouden.

Nyt tekisi mieli mennä nukkumaan, haukotuttaa. Hampuloiden pesulle (kunhan olen napostellut ensin jotakin) ja silmätipat simmuun (tänään oli muutes silmätulehus). Ja kuitenkin päädyn katsomaan netti-tv:tä, vai mitä? Tai kutomaan sukkaa, tai lukemaan kirjaa tai tai tai... No öitä teille nyt kuitenkin, toivottavasti teillä ei ole näin vaikeaa nukkumaan lähtöä :D

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Ysitonnari

Vähän "lehmäslangia", yhdeksäntuhatta kävijää tuli tänään, siis juuri äsken, täyteen :) Olisikohan kymppitonnari sitten arvonnan aihe? Kivasti teitä täällä päivittäin käy (ei tule tunnetta, että vain itselleni täällä kirjoittelisin). Blogin ulkoasua alan miettimään keväisemmäksi, sivupalkkien kuvatkin voisin vaihtaa.

Kun tulin asuntolaan, huomasin huoneeni pöydällä pitkulaisen kortin. Isotätini oli lähettänyt minulle tänne kouluun sen ennen joulua! Joku (eli siis minä) on ollut laiska postilaatikolla kävijä (kun ei siellä koskaan minulle mitään ole...). Täytyypi huomenna käydä ostamassa postimerkki. Kirjekuoria minulla jo on (ostin kyllä ihan muuhun tarkoitukseen, nimittäin "kuvakirjaani" varten).

Nyt sitten löhöilen huoneessani ja syön äitin tekemiä lohipasteijoita <3
Kassit/laukut tyhjensin sängylleni, olen hyvin viisas, ne täytyy nimittäin saada paikoilleen ennen nukkumaan menoa, ellen halua nukkua samalla tavalla kuin kissat kerällä. Viikonlopun aikana lankakerävarani tuplaantuivat suurella muovipussillisella, niitä tekisi mieli hurjasti tutkia lisää ja taidan huomenna laittaa tännekin kuvan (jos onnistuu) ja kysyä teiltä, mitä niillä tekisin, koska esim. osa langoista on sellaista ohutta The Cotton Gardenin Violaa oranssia, vihreää ja haalean beigeä monta kerää, on pari kerää 100% villaa (tosin eripaksuisia), MoniRaidoista ainakin teen villasukkia.

Bussissa muuten pohdiskelin blogipäivitykselleni tekstiä, koska melkein aina, kun sunnuntaisin tulen koululle, on tekstin aloitus sama "ja taas ollaan täällä", "täällä taas", "koululla taas" jne. Alkoi ainakin minua jo vähän tympimään ja ihmetyttämään :D

Niin ja yleensä loppuun laittaisin, kuinka minua väsyttää ja pitäisi mennä nukkumaan... Nyt minua kyllä ei väsytä yhtä paljon kuin yleensä ja aionkin katsoa vähän aikaa netti-tv:tä (no tuonkin olen ennenkin sanonut!). Toistan selvästi itseäni :D (niin, koska joku vain tahtoo saada pidemmän tekstin!).

Bussikuski muuten toivotti hyvää kevättä ja tosiaan! Pitkä tie Mustialaan oli jo suurimmaksi osaksi sulanut ja ulkona ei ollut kylmä! Ihana tuoksu lupaili keväästä :) Joko talvi iäksi tai kevät nopeasti, niin olen tyytyväinen :D

Haaste Lumikissalta :)

Voi apua, löytyykö minusta edes mitään kuvaa :D


(näkeekö kukaan tätä kuvaa?)
 Minä,

17-vuotias, "paljasjalkainen" helsinkiläinen, maatalouskoulun opiskelija, haaveilija, tuleva erakko pienellä maatilalla (kunhan saan sen maatilan)

Mitä?

Traktorin kanssa paikkojen hajottamista, toivotonta haaveilua maalla asumisesta... (vaikkakin "toivoton" on väärä sana, koska aina on toivoa ja kahden vuoden päästä pääsen maalle asumaan...)


Missä?

Joskus maalla, joskus Helsingissä, mieluiten maalla. Tällä hetkellä maalla, mutta koulussa.


Milloin?

KAIKKI-HETI-TÄNNE-NYT, kunhan edes pian!


Mitä mielessä nyt?

nälkä... ja laukut täytyisi purkaa... ja tietokoneesta loppuu kohta virta...


Kenelles tämä pistettäisiin etiäppäin...
 
äiti ja Maria Veikontytär, otatteko haasteen vastaan?

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Kurssi ohi

Ja niin viikko vierähti nopeasti ja olen jälleen kotona. Tein tänään villasukan ja kangaskassin ja aloittelin uutta villasukkaa... Lukiolta sitten äkkiä Evolle hakemaan tavarat ja kohti Hämeenlinnaa. Bussi oli aivan täynnä ja minulla oli reppu ja kaksi isoa kassia...

Kotona minua odotti ihanaakin ihanampi siskon tyttö <3 Ei vierastanut yhtään, vaikka emme olekaan nähneet pariin viikkoon. Oli kyllä niin söpö kun kiipesi viereeni keittiön penkille istumaan. Jalat ojennettuna, kädet ristissä sylissä ja huulet supussa :) AIVAN IHANA LAPSI!

Minua odotti myös iso pussillinen lankoja! Juuri sellaisia, mitä olen usein kaupoissa haikaillut, mutta en ole viitsinyt ostaa (mm. Novitan Jätti Raita yli 7 euroa!) ja nyt sain niitä PALJON! Myöskin 100% Norjalaista villaa :)

Nyt on pää kipeä, iTunes on ladannut neljää laulua kymmenestä jo tunnin ja alkaa jumittaa ja minua väsyttää... Ja eih, pinkka uusimpia sisustuslehtiäkin odottaisi sängyllä...

torstai 24. maaliskuuta 2011

Rakkaani





(kuvia klikkaamalla saat ne suuremmiksi!)
Näistä kyllä huomaa aloittelevan harrastelijan kädenjäljet :D Näihin kankaisiin ihastuin, suorastaan rakastuin. Kangaskaupassa vietin viime viikolla tunnin etsien sitä oikeaa, nuo löytyivät kyllä ihan sekunnissa! Nuo oli kyllä todella nopeaa ja helppo tehdä! Niille minulla onkin jo tulevaisuuden suunnitelmia ;) Nuo vetoketjut eivät olleet niin kalliita, kuin mitä aluksi pelkäsin, 25cm mustaa piilovetoketjua maksoi 1,50€ Padasjoella jossain kangaskaupassa ja Eurokankaasta viime viikolla löysin 20cm 1,85€.

Nyt kaikki vaatteeni ovat valmiit ja huomenna onkin sitten vähän miettimistä, että mitä tekisin. Jos antaisivat tuhota kankaitaan... vaikka tyynyliinoihin? Toisaalta, minulla on yhdet villasukat kesken ja toiset pitäisi aloittaa, niihin aion kokeilla palmikkokuviota, kerran yritin ja luovutin. Nyt on apupuikotkin, jos helpottuisi (ennen käytin apupuikkona sukkapuikkoa).

Käsityöpäivän jälkeen suuntasimme Lammille liikuntakeskukseen. Toiset menivät pelaamaan sulkapalloa ja minä menin uimaan. Noin puolituntia "sammakkoa" ja puolituntia vesijuoksua ja sitten se alkoi... kamala kramppi MOLEMMISSA jaloissa! Sitä jo odottelinkin... No hetken altaassa koitin taistella vastaan ja hetkeksi helpottikin, sitten alkoi taas. Menin siis saunaan, kyllä eukot osaavatkin heittää löylyä! Noin kovia (ja hyviä) löylyjä en ole koskaan ottanut. Ihan sisuksissa tuntui... Saunan jälkeen menin kahviosta ostamaan jäätelön ja pari Elovena-välipalakeksiä, makuna kaura-puolukka. Todella hyviä! Jos olisivat halvempia, voisin aina herkutella noilla.

Nyt hytisen kylmissäni huoneessani, kohta täytyisi alkaa pakata, jotta ei aamulla tarvitsisi aikaisemmin herätä moisen takia. Huomennahan siis palailen kotio päin :) Tämä viikko on ollut minusta todella kiva ja mukava :) Evo on hieno paikka, ruoka hyvää, oppilaat ja henkilökunta todella mukavia (kuten olenkin jo maininnut). Yhteydenpito ei taida onnistua myöhemmin, koska en ole facebookissa (lälläslää), mutta näemmehän me aina joskus koulujemme yhteisissä jutuissa. Ja ainahan tänne voi kerjätä vierailulle... Ensiviikolla palaillaan Mustialan tunnelmiin, perjantaina ne hevosmessut Tampereella. Menee myöhäiseksi, kun vasta yhdentoista jälkeen illalla olen silloin kotona, mutta se on vain se yksi kerta ja vielä koulujuttu. Mutta niin... nyt alan pakkaamaan nämä vähäiset tavarani, kerrankin olin viisas, enkä ottanut mitään ylimääräistä. Monta paria villasukkia ei kuitenkaan olisi ollut haitaksi...

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Voih, äiti auta!

Miksi minun täytyikään eksyä juuri tuonne -> http://www.ruusanrustiikki.fi/kaapit3.html
Nyt kyllä olen hysteerinen ja paniikissa, kuten pikkulapset, kun haluavat valita ensimmäisenä parhaimmat karkit! Älkää ostako noita, jättäkää kaikki minulle :( Äitiiiiiiiih!

Olen rakastunut!

Kyllä, luitte oikein. Olen rakastunut. Pahasti rakastunut. Kalliiksi käy, jos annan tunteilleni vallan. Monelle varmaan tuttua... Mutta siitä kerron huomenna lisää ;) Pakko vähän kiusata teitä! Tulette kyllä saamaan osanne rakkaudestani ;D

Hiukset ja vaatteet tuoksuvat savulle. Teimme noin tunnin metsälenkin vastaillen kysymyksiin eri rasteilla. Sen jälkeen menimme paistamaan makkaraa katokselle. Täällä Evolla olen maistanut pariin kertaan Fatzerin kaakaojauhetta, nimeä en muista, mutta olemme sekoittaneet sen kuumaan veteen. Ihme kyllä se on hyvää! Paljon parempaa kuin O'boy maidon kanssa!

Käsityökurssilla sain kietaisuhameeni valmiiksi ja leikkasin laukun kankaat ja rypytin kulmat. Huomenna sitten tulisi saada valmista :) Jotta pääsen uusien inspiraatioiden pariin... Hameesta tuli juuri sellainen, kuin olin kuvitellutkin. Työ vain oli välillä hermoja raastavaa, ompele, purkaa, ompele, purkaa ja ompele. Ja ompelukoneet eivät meinanneet suostua yhteistyöhön. Valmista kuitenkin onneksi tuli :) (vaikka työn jälki on aika... alkeellista). Enää (vain) kaksi päivää kurssia jäljellä!
Teille on varmaan käynyt joskus niin, että joku juttelee teille ja teillä ei ole hajuakaan, kuka tämä henkilö on? Minulle kävi tänään niin... Vähän nolotti, kun kuulin kuka hän oli :D Häntä sentään näen joka viikko!!! Noh, tätä sattuu aina joskus... mutta silti se on aina yhtä noloa :D

Nyt rutiininomainen blogikierros, netti-tv:n tarjonnan läpikäyminen ja sitten tutumaan :) Menkäähän tekin!

Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo,

hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vaahtia hössötä aena,
vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena.
Toppuuta joskus tuo tulinen tahti.
Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti!
Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo,
katkasta virta, antoo hermoille lommoo!

(Kalle Väänänen, Savolaista sananrieskoo)

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Paita valmis, hame vaiheessa ja laukku odottaa

Sain tänään tehtyä t-paidan valmiiksi. Muutoksen tein siinä, että lisäsin hamekangasta paidan etuosaan, koska alkuperäinen kangas oli mielestäni liian läpinäkyvä (eikä tullut mieleen laittaa kangas kaksinkerroin, mutta tulipahan nyt kiva yksityiskohta!). Lisään ehkä vielä jossain vaiheessa kuitenkin paidan helmaan toisen kerroksen, koska yllätys, yllätys, sekin (tietysti) on turhan läpinäkyvä.

Hameen kaavat sain vihdoin piirrettyä ja ompelin kaikki kangasosat yhteen. Nyt täytyy vielä huolitella helma ja lisätä narut (kietaisuhame kyseessä). Älyttömän helppo tehdä, ohje löytyi Suuri Käsityö-lehdestä vuodelta 2000 nro 7. Laukku on vasta suunnitteluvaiheessa ja teen sen, jos aikaa jää (ja kyllä sitä jääkin näillä näkymin). Sellainen pieni, jonne mahtuu kännykkä ja lompakko. Olisihan se kiva, jos sinne saisi taiteltua kangaskassin, yllätyskauppareissuja varten.

Nyt minua väsyttää ja täällä on jäätävän kylmä. Käperrynpä siis peiton syövereihin ja katselen jotakin elokuvaa :) Tällainen lyhyt postaus tänään!

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Ensimmäinen päivä Evolla, Padasjoella ja käsityökurssilla

Aamulla en jaksanut mennä ruokalaan aamupalalle vaan keitin itselleni puuroa. Pakkaukset jäi eilen kesken, koska uni voitti. Siispä äkkiä tärkeimmät tavarat muovikassiin ja ruokalasta hakemaan leivän matkaevääksi. Automatka Hämeenlinnaan meni hyvin, olisi tehnyt mieli nukkua, mutta pysyinpä kuitenkin hereillä, Saichevagen kun on kyseessä... No jaa, eipä se vielä ole ojaan lentänyt tai muutakaan, mutta istuimet ovat niiiiin ällöttävät :D Miettikää nyt! Siellä on istunut kesähelteillä hikisiä/kirppuisia oppilaita metsähommien jälkeen. Hyi.

Hämeenlinnassa vaihdoin Evolle menevään bussiin. Perillä heitettiin matkatavarat lukkojen taakse ja lähdettiin Padasjokea kohti. Koululla pääsimme heti syömään, pinaattilettuja ja vesimelonisalaattia! NA-MI!
Sitten menimme käsityöluokkaan suunnittelemaan vaatteita, joita olisi tarkoitus tällä viikolla tehdä (ja mielellään saada valmiiksikin :D). Opettaja oli mukava ja rento, saamme "napostella" ja pitää taukoa kun siltä tuntuu ja se on hyvä, koska ei koko päivää jaksaisi ompelukoneen ääressä putkeen istua.
Kahdelta pääsimme välipalalle ja sen jälkeen jatkoimme taas hommia. Minä en meinannut löytää sopivaa kaavaa hameelleni, joten päätin tehdä siitä kietaisuhameen ihan siksikin, että kangas ei ole joustavaa ja piilovetoketjun halusin käyttää laukkua varten. Ehdin jo piirtää yhdet kaavat hameelle kun löytyi vielä paremmat. Huomenna sitten piirrän ja leikkaan ne ja pääsen ompelemaan :) Tänään sain myös piirrettyä ja leikattua t-paidalle kankaat. Hihat piti tehdä uusiksi, koska minulla on niin iso haba (hehhheh), että täytyi suurentaa kaavaa. Sainpa sitten sellaisenkin idean, että valkoiseen t-paitaan lisään vielä hamekankaasta etuosaan jonkinlaisen kuvion tai jotain...

Puolineljältä lopetimme ja palasimme Evolle syömään ja majoittumaan huoneisiimme. Tämä on oikein viihtyisä paikka, varsinkin kesällä mahtaa olla kaunis. Huoneeni ikkunasta näkyy Vihreä talo ja jonninmoinen lampi/järvi/mikä-lie. Jos olisin yhtään enemmän kiinnostunut mettähommista, tulisin tänne opiskelemaan! Henkilökunta ja oppilaat ovat mukavia. Viime yönä niskani jumittui ihan kunnolla, en pysty kääntämään päätäni toiseen suuntaan, mutta täällä on JOUSTINPATJAT! Ja toivottavasti täältä saamani tyyny olisi hyvä, jotta huomenna ei tarvitsisi kärsiä (niin ja särkylääkettä voisi ottaa...). Hierojalle kun vielä pääsisi niin aijjjaijjjai, jäisin tänne heti asumaan!

Iltapalaksi saamme pannukakkua :P Saavatkohan ne opiskelijat mitään, jotka menivät Mustialaan... Epäilen!
Kohta voisin mennä Vihreään taloon, siellä on pingis- ja biljartipöytä, tv ja muuta sellaista. Sukkapuitkotkin on mukana, meinasin jo puukottaa sellaisella jalkaani kun törrötti kassista. Kirjojakin otin mukaan jopa kolme kappaletta, mutta kun aloitin lukemaan Sireenien alla, vaikutti kirjan alku hurjan tylsältä! Äiti, onko se tylsä (tai kuka muu tahansa voi vastata, jos on lukenut)?

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Perillä, hengissä

Dodiih, nyt sitten purkamaan kylmälaukun sisältöä jääkaappiin ja matkalaukun sisältöä vaatekaappiin.
Bussimatkat menivät hyvin ja nopeasti. Mustialassa oli valoisaa, en tarvinnut otsalamppua :)
Usva nousi peltojen ylle ja maisema oli upea, kuvista vain tuli huonoja :/

Huomenna sitten kahdeksalta lähdetään bussilla kohti Hämeenlinnaa ja sieltä taas Padasjoelle. Kankaat ja langat täytyy muistaa ottaa mukaan :D Ja nyt voin niistä unohtuneista käsityölehdistä valita sopivat kaavat ja ai että! Nyt keksin, että asuun sopisi vielä neule! Ehkäpä... ehkäpä sellaisen vielä pian saankin ;) I Hope. Ja äiti, jos lasti tulee viikolla niin varaa minulle ne, mitä listaan olin pistänyt!

Kun löysin kangaskauppaan...

... olisin tahtonut omistaa koko liikkeen. Elikkä siis, ensiviikon käsityökurssia varten täytyi saada kankaita. Ja sainhan minä, en kuitenkaan sitä valkoista liehuvaa kangasta, mitä ensiksi aioin. Ostin kukkakuosista sinistä/liilaa kangasta hameeseen, valkoista paitaan/paitoihin ja vetoketjun hameeseen sopivaa laukkua varten. Minulla on pari mustaa toppia, joiden helmassa on toisessa reikä ja toisessa maalia, niistä leikkaan ehkä suikaleet hameen joustavaksi vyötäröksi. Kankaista laitan joskus kuvia, jos muistan ottaa ennen vaatteiden valmistusta. Kaavoja minulla ei ole, asuntolaan unohdin pari käsityölehteä, josko niissä olisi sopivat kaavat ja luulisi nyt, että siellä koulullakin joitain kaavoja on.

Kunhan saan oman kodin ja paljon rahaa, ostan ompelukoneen ja saumurin sekä monta tuhatta kiloa kangasta ja ompelen vaatteeni itse. Ja olenpa päättänyt vaihtaa tylsän tumman tyylini värikkääksi "hippi"-tyyliksi. Yhtä valkoista toppia lukuunottamatta kaikki toppini on mustia, yksi pitkähihainen on harmaa, huppareita on harmaa ja vihreä, harmaa neule, harmaa t-paita, oranssi ja valkoinen (ihana) paita... Ihan liikaa vaatteita, eikä tuossa edes ole läheskään kaikkia! Voisi ihan tosissaan ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähettää eteenpäin pienet, rikkinäiset ja käyttämättä jääneet vaatteet. En onneksi osta uusia vaatteita kovinkaan usein. Minulla on esimerkiksi yksi seitsemän vuotta (!!) vanha hame, joka muuten sopii vielä! Housut ja uusimmat vaatteet ovat ne lyhytikäisimmät.

Nyt varmaan pitäisi mennä nukkumaan, tähän aikaan keittiössä blogin päivittäminen tuntuu siltä, kuin minulla olisi "ylikirkas taikalaatikko" ja pärelamppu valonani eli toisinsanoen tietokone ja liesituulettimen valaisin. Ulkoa verhojen raoista tulee valosaastetta, digiboxissa palaa punainen "off"-valo... Olen alkanut pelkäämään punaisia valoja, lienkö katsonut liikaa pelottavia elokuvia? Enää en uskalla... Eikä niissä ole edes mitään järkeä. Ja nyt meni taas jaaritteluksi ja haukotteluksi, voisin mennä nukkumaan, jotta jaksaisin taas huomenna palailla kouluun. Öitä!

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Kaksin karkuteillä - Tangled

 "Valtakunnan etsityin - ja hurmaavin - roisto Flynn Rider (ääni Lauri Tähkä) etsii piilopaikkaa salaisesta tornista, syvältä metsän siimeksestä, mutta päätyykin temperamenttisen teinitytön, Tähkäpään (ääni Maria Ylipää) vangiksi. Lumotuilla, valtavan pitkillä kullankeltaisilla hiuksilla siunattu Tähkäpää on jo jonkin aikaa etsinyt ulospääsyä tornista, jossa on joutunut viettämään vankina koko elämänsä, ja niin hän päätyy solmimaan molempia hyödyttävän sopimuksen komean varkaan kanssa. Pian omaperäinen kaksikko löytääkin itsensä kietoutuneena toiminnantäyteiselle pakomatkalle, jota täydentävät supervainulla varustettu hevonen, hassu kameleontti ja mellastava joukko baariöykkäreitä. Luvassa huumorilla kuorrutettu koko perheen seikkailu, joka tarjoaa odottamattomia sankareita, laskelmoivia roistoja, hauskoja tilanteita, toimintaa ja hiuksia - paljon hiuksia!" http://www.disney.fi/kaksin-karkuteilla/koti.jsp

Tosi hauska leffa, Maximus-hevonen oli ehkä parhain :D Suosittelen!

torstai 17. maaliskuuta 2011

Heppajuttuja pitkästä aikaa :)

Ratsastamassa en sentään ole käynyt sitten viime syksyn :(
Tänään meillä oli NELJÄ tuntia hevosen ruokintaa ja hoitoa teoriassa. Oppilaita on yhteensä neljä, valinnainen kun on (ja poikapainotteinen luokka). Aluksi olin todella innoissani, pääsemme tallivierailuille, hevostapahtumaan jajajajaja... Mutta tunnin kuluessa alkoi innostus lopahtamaan ja silmät myös. Ei siksi, että ei olisikaan kiinnostanut, mutta kun väsytti! Ja oli nälkä.

Saimme Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli-vihkosen ja pinkan monisteita. Kirjastosta kävin vielä lainaamassa Hevosen ruokinta ja hoito-oppikirjan. Niitä sitten voisi tämän illan lukea ;)

Kurssin tavoitteena on se, että opiskelija on perillä hevosen ruuansulatuksesta ja tietää ja tunnistaa yleisimmät hevosille annettavat rehut ja ruokintasuositukset. Opiskelija pystyy hankkimaan lisätietoa ruokintaan liittyvistä asioista sekä toteuttamaan erilaisten hevosten ruokinnan ja huomioimaan niihin liittyvät erityispiirteet.

31.3. mennään tutustumaan erääseen siitostalliin ja aiheena on siitostamman ja eri-ikäisten varsojen ruokinta. 7.4. mennään hevosmessuille, mutta saas nyt nähdä, kun se on perjantai ja koululla oltaisiin vasta klo 20, ellen sitten sieltä lähde aikaisemmin bussilla... Messuilla meidän pitää tehdä jokin tehtävä.

Tämän kurssin lisäksi hevosaiheisia kursseja on mm. hevosten hoito, hevostallin ympäristö ja kunnossapito, hevostallin talous ja hevosten pito talliyrityksessä. Aika kattavasti siis tulee tietoa (ja toivottavasti taitoa).

Näyttö suoritettu, hyväksytysti!

Tänään oli se päivä. Aamulla kun heräsin, minua ei jännittänyt, mutta kun menin Pajalle, johon kokoonnumme aina ennen hommiin lähtemistä, alkoi jännittämään hurjasti. Opettajat kehottivat ajattelemaan, että se on vain tavallinen oppitunti. Niin tein ja jännitys hävisi. Aluksi odottelimme toisia oppilaita, mutta loppuen lopuksi meitä oli vain kaksi oppilasta paikalla. Tiedän, että yksi oli OIKEASTI kipeä ja yksi lähti kotiin. Muiden syyksi voisin pistää eiliset iltamat ja muuten vain lintsaamisen.

Noh, lähdimme sitten hakemaan traktoria konehallilta. Ennen käynnistystä minun piti tehdä ajoonlähtötarkistus. Arvatkaa osasinko? No en! Tiesin suurinpiirtein, mitä piti tarkistaa, siis renkaiden paineet, valot ja vilkut, jarrut ja jotkut öljyt + polttoaine. Siihen loppui minun tietämykseni. Ai että, vähänkö nolotti :D Vihjeiden perusteella kyllä lopulta kaiken löysin ja tarkistin, renkaat nyt tietysti löysin :D Polttoaineen määrän näki hytistä, valot ja vilkut piti päälle, kun traktori oli käynnistetty (no mistä minä olisin voinut muistaa sen?) ja lopulta nekin saatiin kyllä päälle. Öljyt yms. oli sitten aiiiikas hukassa... tiesin suurinpiirtein missä moottoriöljyn tikku sijaitsi. Siis suurinpiirtein. Lopulta sen sitten löysin ja huomattiin, että öljyä oli tikun kahdesta merkistä alimmaisella eli liian vähän. Sitten opettaja kokeili vielä uudestaan ja kappas, öljyä olikin tikkujen puolessavälissä, eli siinä missä pitikin. Tikku ei siis ollut ollut kunnolla kiinni (ja se ei siis ollut minun vikani, vaan edellisen tikkuun koskeneen). Sitten sanoin, että moottori- ja akseliston öljyt ovat samat, mutta hups, ei se ihan niin mennyt, sekoitin ne kahteen muuhun öljyä sisältävään paikkaan. Onneksi sentään erheeni korjattiin, etten joskus tulevaisuudessa laittaisi samaa öljyä :D Sitten piti löytää jäähdytysneste... Juu-u, jossain traktorin etu-osassa, mutta missä. Se oli sitten ihan edessä ja korkin kanssa sain hetken tapella kunnes opettaja yritti ja saikin sen heti auki :O Kiipesin sitten katsomaan, onko siellä mitään ja oli tarpeeksi. Sitten varmaankin pääsimme lähtemään...

Ajoin kärrykatokselle ja hupsista, vaihde oli ykkösen sijaan kolmosella ja peruutin niin että rysähti vaunuun kiinni. Eipä se silti hajonnut (onneksi!). Otettiin sitten uusiksi ja vaihde vaihdettiin pienemmälle (ah, automaattivaihteet on vaan paljon paremmat kuin tuo!), peruutus onnistui tällä kertaa ihan hyvin, sain koukun perävaunuun ja sitten ajoimme lumen kuormauspaikalle (ensin tein pienoisen lenkin, kun en muistanut sanoiko opettaja, että pitikö mennä ylä- vai alapihalle...). Sitten pääsin kahvitauolle. Sanoisin, että tämä oli koko näytön hankalin vaihe, ja tiesin, että lumen kuormaamisessa ei minulla ole ongelmia, joten en jännittänyt enkä pelännyt (paljoa).

Tauon jälkeen siirsin tiellä olleen (toisen) perävaunun pois tieltä, sitten kiinnitin kuupan traktoriin ja menoksi! Lumen kuormaus sujui juuri niin kuin olin odottanutkin, eli hyvin. Mitään ei hajonnut, jarrut toimivat hyvin ja tässä oli helppo vipusysteemi, eteen=ylös, peruutus=alas, pysäköinti=sivulle, eli ei tarvinnut käsijarrua alkaa vääntämään aina. Kovin montaa kauhallista lunta ei tarvinnut lastata kun vaunu oli jo täynnä. Sitten vain ajamaan lumenkaatopaikalle. Sinne ajo sujui ihan jouhevasti, vaikkakin kyyti oli aika töyssyistä (anteeksi opettajalle, joka olit kyydissä). Peruutus onnistui suht hyvin, ei ollut kamalan pelottavaa ja aikaa ei mennyt ainakaan minun mielestäni hurjan kauaa. Pari yritystä ja se oli siinä, linkkuun en mennyt kertaakaan ja perävaunu meni minne halusin! Sitten vain kippaamaan lumet ja tyhjä perävaunu vietiin taas kärryvarastoon, sinne peruuttaminenkin onnistui hyvin, en osunut mihinkään palkkiin/tolppaan. Sitten traktori ajettiin konehallin pihaan ja peruutin sen sisälle, sekin meni hyvin! Sen jälkeen menimmekin sitten keskustelemaan näytöstä (ja vähän muustakin :D). Sain hatun noston tuntiaktiivisuudestani ja siitä, että yritin, enkä jäänyt valittamaan, että "en osaa, en halua tehdä". Huomautusta tuli siitä, että olin epävarma ja en välttämättä vastannut, vaikka olisinkin saattanut tietää vastauksen. Olen kyllä huomannutkin sen, etenkin oppitunneilla usein odotan, että joku muu vastaa ensin ja jos se on väärin niin sitten minä sanon, tai en sano ollenkaan. Yksin en lähtisi tuota lumen kuormaamista, perävaunun kytkemistä yms. tekemään, lisää harjoittelua :) Näytön suoritin siis hyväksytysti ja luultavasti saan 2/3, vaikka vähän alle opettajien arviot oli, mutta pyöristettiin kuulema ylös päin. Olen tyytyväinen arvosanaan, mutta vielä on paljon opittavaa ja varmuutta täytyy saada (kuten myös opettajienkin mielestä).

Toukokuussa voin saada loppukuun vapaaksi, siis mennä mummolaan tekemään hommia, mutta enon/papat täytyisi tehdä ns. anomus, jossa kerrotaan, mitä kaikkea siellä tulisin tekemään ja kai sen jälkeen pitää vielä joku todistuskin olla siitä, että mainitut hommat on tehty. Ensimmäiset viikot meillä on näyttöjä, joten silloin on pakko olla koululla ja pari sellaista juttua on, mitä en voi mummolassa tehdä (mm. kylvö), mutta enköhän mehtähommat ja esim. rikkakasvituntemuksen voi mummolassa tehdä.

Nyt täytyy lopettaa, kohta alkaa "heppatunti" eli hevosen ruokinta ja terveys! Ei ehdi kyllästymään koulunkäyntiin, kun aina välillä alkaa uusia kursseja :)

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Tentti, oma huone, iltamat, huominen näyttö

Siinäpä tänään ehkä eniten mietityttäneet asiat. Aamulla ensimmäisellä tunnilla oli maatilan työkoneiden käytännön juttujen tentti, jota olin melkein panikoinut. Aamulla olin jo välinpitämätön, menee miten menee. Tentti olikin suht helppo, mutta jokaisesta väärästä vastauksesta vähennetään pisteitä!
Tentin jälkeen aina ruokailuun asti meillä ei ollut mitään, iltapäivällä oli äidinkieltä, harjoittelimme asiakirjojen yms. tekemistä. Viimeinen tunti oli yritysoppia/mitälie, mutta minulla oli niin nälkä, että tunnista en saanut mitään irti. Lopulta neljän jälkeen menimme ruokalaan, mutta minua ei yhtään huvittanut syödä lihapullakastiketta ja perunoita, en tiedä miksi. Mutta viiden tunnin väli edelliseen ruokailuun... huhhuh! Menin sitten asuntolalle. Pakastinhuoneen ovi oli lukossa. Huippu juttu! Talsin sitten jääkaapille ja nappasin kaksi palaa leipää, edes voita en jaksanut laittaa päälle. Nyt on taas nälkä... on tuolla sentään lisää leipää, munia ja leivontatarvikkeita, mutta kun ei jaksa mennä tekemään mitään!

Illalla olisi iltamat ja kait sinne menenkin, mutta toisaalta kämppikseni vaihtoi tyhjänä olleeseen huoneeseen (joka on muuten paljon kivempi kuin tämä!) ja minulla olisi mahdollisuus siivota ja järjestellä tavaroita. Huoneessani on muuten ikkunalauta, mutta ei siinä viitsi istuskella, koska a) ikkunoista vetää ja b) ohikulkijat voivat vähän töllistellä. Mutta led-lyhdyt saavat siirtyä työpöydältä sinne :)

Lähes kaiken vapaa-ajan olen tänään käyttänyt tanskan opiskeluun ja Tanskalaisen maajussin katseluun. Ja sitä samaa voisin jatkaakin ellen ala pian siivoamaan ja selaamaan pois heitettävät lehdet läpi.

Huomenna minulla on ilmeisesti heti aamusta etukuormain-näyttö. Vähän jännittää, etenkin kun en tiedä mistä sitä lunta joudun kuormaamaan. Toivottavasti parkkipaikalta, koska siellä on tilaa ja "kaatopaikka" on lähellä. Traktoritoiveen ainoa kriteeri on automaattivaihteet, ihan vain siksi, että ei tarvitse alkaa tappelemaan käsijarrun ja vaihteiden kanssa. Näytössä pitää myös osata tehdä ajoonlähtötarkistukset, esim. renkaiden paine, öljyt, jarrut ja valot. Iiks!

Tanskalaisen maajussin vanhat jaksot katsottavissa!!!

AAAAPPPPUUUUUAAAAA!!! Seikkailin Tanskalaisen maajussin kotisivuilla ja löysin KAIKKI Tanskalaisen maajussin entiset jaksot -08-10 vuosilta!!! Ainoa haittapuoli on se, että ei ole suomenkielistä tekstitystä, mutta minulle se kyllä sopii ja opinpahan tanskaa paremmin ;)
IIIIIIIKKKK!!! Kohta pitäisi mennä tunnille, mutta kun en halua! Vasta neljän jälkeen pääsen kunnolla katsomaan jaksoja :(

HUOM! Ensimmäisiä (-08) jaksoja klikatessa tuli joku salasanajuttu, mutta ainakin nuo uudemmat (jotka eivät ole vielä edes pyörineet Suomessa!!!) toimii hyvin :)

Melkein on lintsaamisen arvoinen asia, mutta ei ihan :D Tunneille mennään, vaikkakin keskittyminen voi olla tämän löydön jälkeen hurjan vaikeaa!

Vielä se linkki: http://www.dr.dk/dr1/bonderoeven#/

*)13.12.2012 Korjattu osoite

Tanskan kielen opiskelua

Tanskalaisen maajussin myötä olen kiinnostunut tanskan kielen opiskelusta. Löysin googlettamalla netistä tällaisen linkin, josta olen aloittanut opiskelun itsenäisesti. Täytyy sanoa, että sivusto on aika kattava! Sieltä löydät myös muut kielet ;) Seuraavaksi voisin sitten alkaa opiskelemaan eestiä tai venäjää.

Opiskelen näin: kirjoitan sanat/lauseet vihkoon suomeksi ja sitten tanskaksi, sekä myös sillä tavalla miten ne äännetään (=miltä ne kuulostaa äännettäessä). Äänteet "keksin" omasta päästäni, jos vaikka minä=jeg kuulostaa puhuttuna jai:lta, niin kirjoitan jai ja niin poispäin. Henkilöitä= personer taas kuulostaa mielestäni persuno. Helppoa! Mutta toivottavasti ei mene sekaisin sitten ensi vuonna ruotsin tunnilla ruotsi ja tanska :D

Nyt kaikki opiskelemaan uusia kieliä, ilmaiseksi!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Koulupäivä ja vadelmamutakakkupikkuleipiä

Aamun ensimmäinen tunti oli kasvituotannon töitä (eli siis käytäntöä). Meille jaettiin hommat ja menimme sitten opettajan kanssa hakemaan traktoria. Meidän oli tarkoitus paaleja hakea navettaan. Noh, traktorista oli akku loppu, emme jääneet odottamaan latausta. Otimme toisen koneen ja sain peruuttaa sen konehalliin ja kaveri kytki perävaunun siihen. Ajoimme sitten viljakuivurille hakemaan kauraa perävaunullisen. Onneksi en ollut ratissa, koska peruuttaminen kuivurille oli todella hankalaa, koska lunta oli kaposen tien molemmin puolin kunnon vallit... Ja minähän en tunnetusti hallitse peruuttamista! Homma päätyi siihen, että opettaja käänsi rattia ja kaveri hoiti kaasun, jarrut ja vaihteet. Kauralasti ajettiin navetan taakse, minä sain hoitaa sen homman. Sitten menimmekin tauolle. Tauon jälkeen traktori-perävaunu oli peruutettu navetan oven suulle ja minä kippasin kuorman jonkin moiseen siiloon(?). Sitten ajoimme konehalleille ja olisimme ottaneet jonkun koneen ja tehneet muuta, mutta se olikin käytössä, joten haimme vielä kuorman ohraa. Kaveri taas ajoi sinne, mutta minä sain peruuttaa perävaunun kuivurin sisälle. Eipä se ihan hetkessä hoitunut, mutta en myöskään hajottanut mitään! Sitten ajoin taas traktorin navetan taakse ja kippasin lastin siihen siiloon, mutta tietysti sitä edelsi haastava peruutusyritysten summa. Traktori tahtoi aina valua rehusiiloa päin ja perävaunu meni minne itseään huvitti, minua nauratti ja vähän suututti, mutta enimmäkseen kaikilla oli hauskaa. Koko tunnin ajan. Ollaan me vaan niin hyviä :D Ja totesinpa taas, että minua ei aina kannata yksin jättää rattiin, kun ei tiedä mitä minä tai traktori tekee... silloin kerranhan sain krampin jalkaani ja jalka nousi jarrulta :O tällä kertaa vältyttiin onneksi niiltä... Ja tosi kiva kapeilla teillä, kun vastaan tuli kahdesti traktori ja kerran auto... Traktorit saivat peruuttaa meidän tieltä, mutta minä jouduin peruuttaman auton tieltä. Hyvin kuitenkin tunti meni, meillä oli hauskaa enkä hajottanut mitään.

Sitten pääsimmekin syömään. Pippurista lihakastiketta ja perunaa, jos oikein muistan. Oli kuulkaas hyvää (ja hiilihydraaton ruokavalio pysyy unholassa)! Ruokailun jälkeen menin Avoimiin oviin ottamaan kuvia, joita voitte ihastella aikaisemmin julkaistusta tekstistä ;) Sitten menillä olikin piiiiiitkä tauko ja päätin kokeilla vadelmamutakakkupikkuleipiä. Nopeatekoinen oli, mutta mausta en niinkään pitänyt. Kyllä noille kämppiksille kuitenkin kelpasi... kaksi keksiä jäljellä ja niitäkin olen pantannut. Ja kyllä minäkin niitä olen paljon syönyt, vaikka en siis tykkääkään :D Nyt tekee mieli vadelmakiisseliä... pottujauhoja sekä vadelmia löytyisi...

Viimeinen tunti oli matikkaa. Aluksi kävimme entisessä sikalassa laittelemassa paikkoja kuntoon betonisäkkejä varten. Lattian valun aika. (Vasta) ensi syksynä olisi tavoite päästä maalaamaan ja tapetoimaan seinät... No joo, jos vapaa-ajan tila ehtisi valmistua ennen kuin koulumme loppuu... Tauon jälkeen jatkoimme matikalla. Neliöjuuria laskettiin ja oli kyllä helppoa, kiitos laskimen. Vähän kävi pitkäveteiseksi tunti, mutta sitten pääsimme taas syömään. Pinaattiakeittoa oli, mutta jostain syystä se etoi minua, enkä voinut syödä paria lusikallista enempää :O Siitä ruokailusta minulle jäi kananmuna, mutta kaverini liiskasi sen... Ruoalla ei saa leikkiä!

Kuudelta meillä oli eräänlaista valistusta tietokilpailun merkeissä. Palkinnon voitte arvata...
Huomenna meillä on heti aamusta maatilan työkoneiden tentti, traktorien huolto aiheena. Vähän jännittää, koska sikalan ja navetan takia minulla on paljon poissaoloja, mutta meillä on monisteita, joista voin lukea. Ja jos kysytään vaikka, että 'koska traktorin öljyt pitää vaihtaa' niin vastaan, että 'lue traktorin ohjekirjasta', koska niistähän se selviää :D Nyt mietin lisää sitä kiisselin tekoa ja sitten pitäisi mennä nukkumaan kun väsymys painaa. Viime yönä olin nukkunut oikein sikeästi, koska minulla ei ole mitään hajua siitä, miksi jonkun ovi oli rappukäytävässä ja sitä ennen ulkona roskiksen päällä... Heräsin kyllä silloin kun huonekaverini tietokone(?) putosi lattialle.

Ja äitiltä vielä kysyn sellaista, että onko se Marian sairaalan lähellä oleva kangaskauppa auki lauantaisin tai moneen se on perjantaina auki?

Hevostelu alkaa :)

Tällä viikolla meillä alkaa valinnainen hevosen ruokinta ja hoito-kurssi :) Jippijaijee!
Sitä odotellessa menen kohta vähän ajelemaan traktorilla. Äsken en mitään onneksi hajottanut. Aika rento tunti, haettiin kauraa kuivurin siilosta ja ajettiin se navetan taakse. Ne pitäisi vielä saada navetan siiloon ymmärtääkseni, mutta nyt nautitaan vielä tauosta!

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Ensiviikolla Padasjoelle ompelemaan!

Otsikko jo kertoo vähän. Meillä on siis ensiviikolla intensiiviviikko, eli vaihdamme viikoksi koulua/oppilaitosta. Vaihtoehtoina oli mm. Evo (metsä), Sairio (meijeri) ja muutama muu. Minä valitsin ykkösenä Padasjoen tekstiilityökurssin. Toisena olisi ollut kait saman paikan kotitalouskurssi. Koulu maksaa 20 euron edestä kankaita/yms. tarvittavia materiaaleja, loput kustannetaan sitten itse. Tiedän jo, mitä haluan tehdä, olenkin siitä jo maininnut ;) Kuvitelkaa nyt, tällainen maisema ja tuulessa liehuava valkoinen kesämekko, tulee ihan Kreikka mieleen (vaikken koskaan ole käynyt):


Vielä täytyy miettiä mekon mallia, pitkä vai lyhyt, kuinka monta kerrosta, minkälainen yläosa jne. Olisikohan minulla jossain käsityölehdessä sopivaa kaavaa... Vaiko löytyisikö sieltä koululta, vai täytyykö suunnitella kokonaan itse?

Asumisen olen ymmärtänyt sellaiseksi, että iltaisin/koulun jälkeen saan kuljetuksen jonkun ammattikoulun asuntolaan. Ruokailusta en tiedä muuta kuin, että lukiossa on kioski ja lähellä kauppa, mutta pikkunaposteltavaa kehoitetaan ottamaan mukaan ja varmasti otankin! Vielä en tiedä, ostanko kankaat etukäteen vaiko sieltä... Mutta VÄHÄNKÖ KIVAA?!

Toimeettomana

Tekemisen paljous aiheuttaa tekemisen puutteen. Voisin kutoa villasukkaa tai päiväpeittoa, katsoa elokuvaa, leipoa, tehdä leikekirjaa, lukea, mennä lenkille, mutta en osaa päättää ja näinollen minulla ei ole tekemistä. Suljen koneen ja päätän tehdä jotain muuta, en keksi mitään ja avaan taas koneen. Toiset lähtivät Forssaan, mutta mitäpä minä siellä tekisin, kun ei ole mitään ostettavaakaan (paitsi Tarjoustalosta olisin voinut ostaa apupuikot...). Nyt sitten vain istutaan ja mietitään. Voisi kerrankin ajatella ja suunnitella pääni puhki, ettei tunneilla tarvitsisi laiminlyödä opetuksen kuuntelemista. Kuten tänään... aamulla oli 9.50 kemiaa ja mitään ei jäänyt päähän (paperille kylläkin, onneksi) ja sitten oli rehukasvituotannon tentti, penkin alle meni, mutta kyllä pitäisi läpi päästä. Saatan sen kyllä uusia, kunhan tiedän tulokset. Edellisen tentin perusteella saisin 2/3 kurssin arvosanaksi, tuntiaktiivisuus voisi ehkä vaikuttaa niin, että saisin 3/3, mutta varma en voi olla, joten jos uusin ja saisin edes 2½, niin sitten voisin odottaa kolmosta... Tentin jälkeen meillä piti olla maatilan työkoneiden teoriatunti, mutta opettaja oli muualla ja edellisellä kerralla olimme saaneet tehtävän, jonka olen jo tehnyt, joten menin sitten kakkosluokkalaisten tunnille. Piirsivät pohjapiirustuksia tallista :) Mahdan olla ainoa ensivuonna, joka siitä pitää... Olen ties kuin kauan piirrellyt kaiken maailman pohjiksia vihkoihin, niin koulussa tunneilla, kuin kotonakin. Yhteen aikaan jopa mietin arkkitehdin uraa, mutta enpä jaksa opiskella sellaista :D Enkä usko, että se täysin vastaisi odotuksiani, koska pitäisi suunnitella toisille ihmisille.

Nyt meillä ei ole yhtikäs mitään, voisin lähteä hetkeksi etsimään sitä kadonnutta kumisaapasta, ei löytynyt saapaskasasta, olisikohan portaiden alla, jos ei, niin tekijä saa etsiä (sitä ennen saan etsiä tekijän). Oletteko koskaan tehnyt jollekin jonkun jäynän ja se on hetken tuntunut kivalta, mutta sitten vähän ajan päästä on alkanut kaduttamaan ja harmittamaan? Minulle kävisi sillä tavalla, jos jotain ilkeää tekisin ja kun joskus (kyllä) teen. Minulle on turha koskaan sanoa, että "Mieti miltä toisesta tuntuu", koska minä mietin sitä koko ajan. Jos itse sanon, tai joku muu sanoo jollekin jotain tyhmää, niin pistää kyllä miettimään, että miltä se tuntuisi, jos minulle sanottaisiin niin. Minun heikkous on toisten sääliminen. Säälin kiusattua, kiusaajaa, sairasta, tyhmää, kilttiä, itserakasta, yksinäistä, viisasta... jokaista omalla tavallaan: "on varmaan välillä raskasta olla viisas kun kaikki kadehtivat tai pyytävät apua", "onpa sääli kun tuo taas istuu tuolla yksin", "taas siellä on sota, sääli niitä viattomia, sääli niitä "pahoja"...). Ja siis tosiaan säälin kokoajan ja ihan kaikkia. Säälin itseäni, koska säälin. Joskus en voi muuta ajatellakaan, kuin jotain säälittävää asiaa. Nyt säälin teitä, jotka joudutte lukea näitä minun päänsisäisiä pohdintojani :D Ja niitä joudutte aina välillä lukemaan, jos aiotte vielä blogiani ylipäänsä lukea ;) Koittakaa kestää, jos ette niin sulje-rasti on tuolla oikealla yläkulmassa! Menen nyt etsimään kumisaapasta ja säälimään jotakin (älkää huolestuko, en minä IHAN kokoajan sääli ja nyt olen käyttänyt tuon sääli-sanan puhki, alkaa kuulostaa jo mitäänsanomattomalta)...

"Se löytyi, se löytyi... kumisaapas tuo...", portaiden alla jonkun toisen kumisaappaan kanssa, nimi onneksi paljasti. Samalla löysin kaksi pari muitakin kenkiäni. Vihjaavatko, että naisilla ei pitäisi olla niin paljon kenkiä?!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Koulua odotellessa...

Ja taas on jätetty koti ja lähdetty "maailmalle". Bussimatkat sujuivat ilman mitään ongelmia, pysyin jopa hereillä koko matkan sukkia kutoen. Lumen määrä on jo vähentynyt, pääsinpä jopa kahlaamaan "pulapätäköihin" (=Tirtetan nimitys kuralätäköille) ihan huomaamattani. Ihmettelinpä vain siellä pimeässä tienposkessa, että mikäs tuo ääni on ja ohiajavan auton valaisemana huomasin käveleväni suuressa lätäkössä... Ihme ja kumma, kengät pysyivät kuivina, vaikka melkein nilkkoja myöten siellä polskin :D Otsalampun pistin vasta tienhaarassa päälle, koska usein on bussit pysähtyneet ja luulleet minun haluavan kyytiin taiteillessani lamppua päähäni.

Navetta tuoksui kilometrin päähän, heti kun hyppäsin bussista pois. Plussa-asteita oli, suorastaan lämmintä verrattuna niihin yli kolmenkymmenen asteen pakkasiin. Jos se kevät menisi nopeasti ohi ja tulisi kesä? Jos voisi ohittaa loskakelit ja allergiat? Kestän näköjään pakkasia, mutta en loskaa... Kumisaappaita vain etsimään. Omat Nokiat saattavat löytyä vaatekaapista (toivottavasti), koulun hankkimat turvakärjelliset oli piilotettu ja vain toisen olen löytänyt (no enpä ole sitä toista kerennyt vielä edes kunnolla etsimään, saattaa löytyä luokkalaisten saapaskasasta, onneksi omissani on nimeni). On nämä ihmiset täällä vain niin mukavia! No, oikeasti suurin osa on todella mukavaa porukkaa (selvänä), mutta sitten on ne muutamat, joiden kanssa ei tahtoisi olla missään tekemisissä.

Kohtpuoliin pistän silmätipat silmiin ja voi kuinka tahtoisin mennä jo nukkumaan, mutta... koskaan ei ole niin käynyt, kun olen aikonut. Huonekaverikaan ei ole vielä tullut, enkä edes tiedä tuleeko tänään, netti-tv:tä yleensä katson iltaisin (vaikka niinhän EI suositella) ja villasukasta sain bussissa kantapään valmiiksi ja olisi niin kiva tehdä se heti loppuun. Eilenkin illalla oli vain pakko "uhmata äitin käskyjä" ja saada kerittyä kolme kerää lankaa palloiksi, vaikka olisi pitänyt mennä nukkumaan. Ja voi hurja, nyt tekisi mieli piirtää unelmieni kodista perusteellisen, yksityiskohtaisen kuvan/kuvia! Pitikin saada inspiraatiota jostain blogista ja varsinkin tästä! Kunhan saisin edes iltapalan syötyä ja purettua tavarat ja APUA, huomenna on rehukasvituotannon tentti!!!! Ehkä herään aamulla vähän aikaisemmin lukemaan sitä, kun koulu kuitenkin alkaa vasta 9.50. Ja tenttikin on vasta puolenpäivän jälkeen...

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Kakkuilua ja törsäilyä

Näin tänään pitkästä aikaa vanhoja luokkalaisiani. Viime vuoden puolella edellinen tapaaminen :O
Joulu-/synttärilahjojakaan emme vielä tänäänkään vaihtaneet.
Menimme Fredrikinkatu 41:een Kakkugalleriaan syömään "all you can eat". Buffetti maksoi 11 euroa, juoman kanssa 13,50. Tuli syötyä koko rahan edestä ;) Suussa sulavaa aiiiivan ihanaa sacherkakkua (á 4,50) pari palaa ja mansikka-vadelma-valkosuklaa-moussetyyppistä leivosta jajajaja... Ainoa huono asia oli se, että paikka oli liian pieni ja täynnä nälkäisiä herkuttelijoita. Löysimme kuitenkin istumapaikan aivan ikkunan edestä... kiva oli syödä siinä, kun ohikulkijat kuolasivat leivoksiamme :D

Sieltä sitten teimme pitkähkön kävelylenkin kierrellen Helsingin keskustaa, vanhoja pikkukujia. Matkalla näimme paljon ihania vanhoja taloja ja erään kirkon, jonka nimeä en muista (oli kuulkaas mahtava ilmestys!) ja tietenkin kamera lojui kotona akku tyhjänä!

Kävelimme sitten kotikulmille ja kävimme Citymarketissa. Siellä oli kuin olikin 7 Veljestä tarjouksessa, norm. hinta 4,25(!!), mutta plussakortilla sain 25% alennusta :) Kolme kerää ostin ja tiedän mihin ne käytän. Villasukkia on vain niin kiva kutoa (vaikka vielä täytyy vyöteen ohjeesta lukea kantapään teko). Kotona sitten äkkiä muistin, että minulla oli lähes tyhjä Frezza-pullo pussissa lankojen kanssa ja ehdin jo huokaista helpotuksesta, että langat olisivat säilyneet puhtaana, mutta ei! Yksi kerä oli saanut sitten kahvin väriä ja aromia läikän. Nyt alan purkaa lankaa ja kuivaamaan pätkä pätkältä ettei vain ala haisemaan uitetulta koiralta tai miltään muulta. Ja kun olen sen verran hajuherkkä, että en mielelläni mitään kahvin tuoksuja haistelisi kutoessani... ja saanpa sitten pyöreän kerän, josta lanka pyörii helposti kutoessa :) Onni onnettomuudessa siis!

Huomenna palaillaan koululle ja tahtoisin äkkiä saada valkoista (pellava)kangasta ja pitsiä, jotta voisin tehdä itselleni kesämekon. Eräässä vaatekaupassa nimittäin sain inspiraation yhdestä ihanasta hameesta, mutta päätin, että en maksa niin paljoa vaatteesta vaan ennemmin teen niin helppotekoisen itse. Voipi vain kestää hurrrjan kauna kun saan edes kankaita hankittua... ja meillä ei kotonakaan taida enää olla saumuria (joka ei muutenkaan oikein toiminut), joten koulun tavallisella ompelukoneella pitää sitten pärjätä.

Nyt luen toisten blogikirjoitukset ja jatkan langan kuivattamista...

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Perunoiden nostoa, pajunkissoja, humalaisia sun muuta

Ensimmäinen tunti oli maatilan työkoneiden teoriaa. Perunoiden viljelyyn käytettävät koneet/laitteet aiheena. Katsoimme pari videota erilaisista yhdistelmistä. Tällaiset vain ovat minusta niin mielenkiintoisia. Ei tulisi meileenkään lintsata tunneilta (no ei ole tainnut tulla koko maatalouskoulussa olon aikana).
Poikkeuksellisesti tänään oli myös rehukasvituotantoa. Kasvin osista puhuttiin ja kirjoitettiin. Nupuista ja pajunkissoista...

Kävin syömässä ja siellä olikin uunikalaa ruokana, ihanaa :) Ehdin hyvin pakata, tehdä eväät ja tiskata puolessa tunnissa ja sitten suuntasin bussipysäkille. Pysäkillä oli kiva seistä ja väistellä jättimäisten kuorma-autojen ja rekkojen suihkuttamia loskia.

Forssassa sain sitten odottaa tunnin. Juuri kun saavuimme asemalle, lähti Helsingin bussi :D Toisaalta en ajatellutkaan ehtiväni siihen. Oli sitten kiva asemalla istua ja odotella bussia... joku humalainen oli ilmeisesti jutellut jollekin tytölle vähän ja tyttö ottanut nokkiinsa ja kiroillut ukolle. Ukko tuli sitten viereeni istumaan, "anteeksi, että istun tähän" ja alkoi arvuutella alaani. Lähihoitaja... ja katsoi kylmälaukkuani, en tiennytkään, että sellainen kuuluu heidän varustuksiinsa. Sitten mies kertoi humaltumisensa syyn: "oon humalassa, koska kukaan ei välitä minusta". Sääliksi kävi miestä. Sitten mies alkoi puhumaan maanviljelystä, kuinka vilja on myrkyllistä ja aiheuttaa tauteja ja kuinka maanviljelyksessä pyörii miljoonabisnes ja kaikki maanviljelijät ovat itsekkäitä ja ahneita... Mies käski minun katsoa häntä silmiin ja sanoi olevansa hyvin agressiivinen mies. Eipä siltä kuitenkaan (onneksi) vaikuttanut. Puhui sitten hetken eläinrääkkäyksestä, kunnes eräs miehen ystävä tuli paikalle ja he menivät jotakin tummaihoista poikaa jututtamaan. Tyttö, joka oli humalaiselle kiroillut, käveli miehen ohi ja mies varsin loukkaantuneena kertoi ystävälleen: "hän haukkui minua!". Menin sitten ulos odottamaan bussia ja pian se tulikin. Ihana, uusi bussi, jossa istuimen sai lähes makuuasentoon ilman, että se häiritsi takana ollutta, paljon oli jalkatilaa. Selkänoja oli mukavasti muotoiltu, unelmien bussi :D Matka taittui jälleen hyvin nukkuen. Parhaimman näköala-matkan saan, jos menen vakiovuorolla (kestää kolme tuntia). Kiertelee maita ja mantuja, ihania maalaistaloja. Kulkee vain niin harvoin ja myöhään, että ei tullut tälläkään kertaa mentyä sillä.

Kotiin tultuani vanhempi enoni, tämän vaimo ja serkkupoikani olivat meillä kylässä. Koitetaan ynnätä kesälomat yhteen niin voisimme mennä mummolaan hommiin :)
Vihdoin pääsin katsomaan Anna Ystävämme jatko-osan! Ja sen jälkeen jäin vähän levy päässä pyörimään :D Millaista olisikaan elää 1800-luvun loppupuolella!

Nyt olen vihdoin saanut luettua kaikki uudet blogitekstit ja pitäisi mennä nukkumaan... Huomenna sitten Kakkugalleriaan kakkuja syömään ;) Mums! Mikäs sen parempaa, kuin hyvä seura ja suussa sulava sacherkakku! Ajatelkaas sitä ja läskit saa kyytiä :D

torstai 10. maaliskuuta 2011

Kemiaa, kukkia ja triplasti ruokaa

Aamulla ensimmäinen tunti alkoi 9.50, mutta heräsin jo kymmentäyli viisi... ihan hyvä, jos olisi ollut aamunavetta, mutta kun ei ollut! En kuitenkaan ole ollut tänään erityisen väsynyt.
Kemiassa ehdimme laskea pari tehtävää ja sitten olikin jo ruokailun aika. Ruokailun jälkeen menin päärakennukseen ilmottautumaan hygieniapassikurssille/-kokeeseen, en muista oliko siinä molemmat vaiko pelkkä koe. Hinnasta ei ollut mitään tietoa... olisi kyllä hyvä, jos koe olisi ilmainen ;) Ainoa huono puoli asiassa on se, että se on kasvituotannon työt-käytännön tunnilla ja silloin olisi mahdollista harjoitella tulevaa näyttökoetta varten. Ja näyttökokeellekin tulee kiire, koska lumet sulavat jo hyvää vauhtia ja sitten meille pitäisi keksiä jotakin muuta kuormattavaa! Jos vain uskaltaisin varata päivän... Vähän jännittää. Täytyy syödä suolapitoista ruokaa, etten saa kramppeja kesken ajon :D Lumen kuormaaminen ja kuorman tyhjentäminen oli mielestäni helpointa, mitä olen traktorin kanssa tehnyt, joten toivon ehtiväni sitä tekemään.

Viimeinen tunti meillä oli rehukasvituotantoa (teoriaa). Meillä on siitä tentti ensi viikolla. Siihen tulee lannoitus, ojitus, kastelu ja vielä oli joku muukin... no ne löytyvät kansiosta. Lukea tenttiin täytyy, koska yleensä tunneilla ollaan puolinukuksissa.

Viimeiselle ruokailulle en jaksanut mennä ja tein pirtelön. Sitten puuhailin jonkin aika jotakin tietokoneella ja menin tekemään uudenlaisen mutakakun. Unohdin aiempaan tekstiin laittaa, että oli hyvää ja varmasti teen uudestaan joskus ja kokeilen muita muunnoksia. Äsken tuli taas nälkä. Pakastinhuoneen ovi oli lukossa, enkä viitsinyt syödä viimeisiä jääkaapissa olleita leipiä, koska jos huoneen ovea ei avattaisi, ei minulla olisi leipää aamupalalle. Paistoinpa sitten pari kananmunaa ja pistin vielä juustoa ja suolaa mukaan (muuten olisin syönyt ilman suolaa, en pidä sen mausta, mutta ei houkuttele saada taas kramppi, toissa yönä sain ja pohje oli pitkään kipeä). Avokadoakin on tullut viimeaikoina syötyä, kuitenkin kohtuudella 800 gramman pussi tällä viikolla, huomiseksi jätin vielä yhden. Pakastinhuoneen ovi saatiin auki ja hain jääkaappiin pari leipää huomiseksi evääksi kotimatkalle. Kotona TOIVOTTAVASTI odottaa Anna Ystävämme jatko-osa(?), jonka kyllä varmaan katson heti kun kotiin pääsen, ellei serkkupoika ja eno ole vielä silloin kylässä.

Vähän olen hiusasjoita pohdiskellut... kun niiden leikkuuaika koittaa, niin mitäs jos vetäisin itselleni polkan? Tulisi vain aika lyhyt, jos niin lyhyeksi leikkaisi, että vanha hiusväri saataisiin pois... ehkä kasvattelen vielä pidemmiksi ja en välitä kaksihaaraisista hiuksista. Huomaan olevani aika pinnallinen/turhamainen hiusten suhteen...kaksihaaraisia ei saisi olla, eikä myöskään takkuja, juurikasvukin on "iik", mutta nyt jo hiusten värjäys on "IIIIIK!!", koska en tahdo sitä koskaan enää ikinäikinäikinä tehdä! Vaikka aina tahtoisinkin oranssit hiukset (no punaiset ne on nimeltään, mutta minusta ne on enemmänkin oranssit, kuin punaiset!).


Megan Follows ja oranssit hiukset :)
Kukas tietää, mistä elokuvasta Megan on?
 Vihje: lempparielokuvani ja kirjasarja ;)
Kuva Googlesta.






Banaani-kardemumma-mutakakku

 Nyt alkaa taas tulla näitä minun omia sovelluksiani. Kerran tein pullia, joihin laitoin päälle Piltti-päärynäsosetta (niitä pullia olisi vielä pakasteessa, vink vink!). Tänään tein sen marja-avokado-hedelmäpommipirtelön ja nyt oli vuorossa banaani-kardemumma-mutakakku. Kerronpa kakun synnyintarinan.

Minulle iski lievä makeanhimo ja päätin tehdä mutakakkua. Ohjeissa luki, että maitoa tarvittaessa. Olen aina tarvinnut maitoa, johtuneeko siitä, että tiivistän aina jauhot desimitassa vai onko kananmunien sisältöä vähän (vapaan kanan munia, liekö edes vaikuttanut kokoon...), nyt minulla kuitenkaan ei ollut maitoa, enkä voinut kämppiksiltäkään sitä varastaa, siis lainata. Jääkaapista löytyi banaanijogurttipurkki. Päätinpä kokeilla sitten sitä maidon tilalle. Lisäsin myös vähän kardemummaa, ihan vain siksi, että pidän se tuoksusta :D

Vaikka olen jo ohjeen tänne aikaisemmin laittanut, niin ei kai haittaa jos sen vielä kerran laitan ;)
   1 dl öljyä
   1 dl kaakaojauhetta (ei O'boytä vaan ihan leivontaan tarkoitettua)
2½ dl sokeria (rohkeasti vain! Ei mietitä niitä jenkkakahvoja!)
   ½ tl vaniliinisokeria
       2 munaa
   2 dl vehnäjauhoja
 1/4 tl suolaa
          enintään puolet (tai noh, riippuu siitä, kuinka paljon jauhoja olet laittanut) banaanijogurttipurkista (siis sellaisesta pienestä muovisesta) tai minkä makuisesta itse tykkäät
           sekä vielä halutessasi kardemummaa tai muuta mieluista maustetta. Kardemummaputkilossa on se korkki ja sitä voi käyttää mitta-apuna, ettei tule liikaa. Itse laitoin yhden korkillisen ja kyllä tästä voi sen maistaa. Lisääkin olisin voinut laittaa.

Ainekset sekoitetaan keskenään jollakin tarkoitukseen sopivalla kapustalla/nuolijalla, kipataan vuokaan ja HUOM! Kannattaa levittää reunoille vähän enemmän kuin keskelle, ettei keskusta jää liian raa'aksi.
Uuniin 175 asteeseen 15-20 minuutiksi. Ja vielä yksi HUOM! Kakku on todella kuumaa uunista oton jälkeen (tietysti), joten kannattaa kärsivällisesti odottaa (mikäli mahdollista), ennen kuin edes leikkaat kakkua. Päälle sitten voit laittaa kerma- tai vaniljavaahtoa/-kastiketta, jäätelöä taikka tomusokeria. Niin ja edelleen, kolminkertaisesta taikinasta tulee pellillinen.

Mitäköhän muitakin muunnoksia tästä saisi... ainakin sitruunaisen... vadelmaisen ehkä? Niitä kyllä löytyisi, mutta kokeilen joskus toiste kun olen jo kakun syönninkin aloittanut :D Syömäpuikoilla... Eipähän tule ahmittua ja kyllä niillä on helppo syödä kun vähän harjoittelee.

Vilkaiskaa tämä!

http://www.lifewithoutlimbs.org/about-nick

Niin ja tämä:

http://www.youtube.com/watch?v=H8ZuKF3dxCY&feature=related

Marja-avokado-hedelmäpommipirtelö

En jaksanut lähteä ruokalaan syömään, eikä nälkäkään ollut mikään hirmuinen ja kaipasin jotain piristävää, joten pyöräytin pirtelön.

Maun mukaan erilaisia marjoja, itse pistin vadelmia, mustikoita, puolukoita ja tyrniä. Avokadoa puolikkaasta puolet, koska oli kiire saada syödä loput suoraan kuorista... :P Hunajaa iso plöräys, vaniliinisokeria sen verran, että tulee makua, mutta ei liian makeaksi. Hedelmäpommijogurttia purkillinen. Sitten vain surrautellaan tehosekoittimella niin, että pohjalle ei jää tiivistynyttä marjamössöä ja että kaikki marjojen kuoret yms. saadaan murskattua (en tykkää sellaisista pirtelössä).

Pukeutuminen asiaankuuluvasti:
(tai sitten ei kun en lihaa käsitellyt...)


"Verinen" essu, jonka sain enoltani ja tämän vaimolta synttärilahjaksi :) Essun pakkauksen jätin kotiin, mutta kai te pärjäätte vaikken siitä kuvaa laita. Verkkokauppa.com:ista näitä saa,  paketissa lukee: "Warning! Not for vegetarians!"

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Ja jälleen täällä

Aamulla suunnittelimme ohjelmaa muille oppilaille ryhmissä. Päätimme pelata kahden tuulen välissä.
Toiset ryhmät olivat sitten keksineet mm. norsupalloa, Maa, Meri ja Laiva-leikin ynnä muuta. Aika urheilupainotteinen oli koulutus, mutta se on vain hyvä! Saimme peli-ideoita toteutettavaksi tuleville ykkösille.
Meidän ohjaustaidot arvioitiin pelien aikana, kuinka hyvin ja selkeästi kerroimme pelin säännöt, saimmeko kaikki osaillistumaan jne. Enemmän tuli kaikille positiivista kuin negatiivista palautetta ja kaikilla oli hauskaa.

Tänään suunnittelimme myös tuleville ykkösille vapaa-ajan toimintaa ja esittelimme tänhetkiset jutut. Vähän pisti kateelliseksi kun eräässä koulussa on nyrkkeilyä ja uintia, vielä koulun kustannuksella! Tosin kyllä meillekin järjestettäisiin sellaista, jos olisi tarpeeksi monta halukasta. Meiltä taitaa vain löytyä enimmäkseen sohvaperunoita?

Ruoka siellä paikassa oli ihan hyvää, mutta meidän poppoo ainakin sai kärsiä vähän isommista vatsavaivoista... Aamupalan jälkeen piti käydä kahvilasta ostamassa täytetty sämpylä, mehu ja ison pikkuleivän, koska nälkä ei meinannut lähteä. Mitäs en syönyt kunnolla :D Mutta se pikkuleipä oli kyllä hyvää..... :P

Koulutus loppui vähän ennen kahta. Saimme todistuksen kolmiosaisen koulutuksen ensimmäisestä osasta. Seuraava on syksyllä ja viimeinen on aktiivisille tutoreille. Se viimeinen on ehkä enemmänkin työelämään liittyvää :)

Eilinen Mölykaara oli vaihtunut Tööttiin ja matka kokonaisuudessaan sujui jouhevasti, lukuunottamatta sitä, että Töötillä on tapana sammua esimerkiksi risteyksessä. Niin ja pysähdyspaikalla auton lukittua päästeli sen ihanan sulosoinnun: "TÖÖÖÖÖT!!!". Tuli ajettua vähän sinne tänne ja vähän tonnekin. Tampere kierrettiin ja ajettiin läpi. Tarkoituksettomasti. Tyyliin: "missä on 12-tie?", "käänny tuossa", "äsh, olisikin pitänyt kääntyä vasta tuolla" jne. Tulipahan nähtyä Särkänniemi ja Näsinneula, Pirkkahalli ja vanhoja puutaloja... Sitten ajoimme ainakin Hauholla ja jossain, missä oli ihania rintamamiestaloja. Matka kesti varmaan puolet aiottua kauemmin, mutta ei se haitannut ja kuskilla pysyi hermot :) Jopa silloin, kun pari viisasta pyöräilijää pyöräili keskellä ajokaistaa pyörätien sijaan...

Perille Mustialaan pääsimme kuitenkin ja ruokalan keittäjä oli jättänyt meillekin ruokaa :) Pizzaa, mandariineja ja jugurttia. Kyllä passas. Menimme vapaa-ajan tilaan katsomaan videota meidän helmikuisista iltamista. Kun naamani ilmestyi ruudulle, olin ehkä hieman järkyttynyt. "Teenkö minä tosiaan aina noin?", "miksi minä vääntelen naamaani?". Huoh... no kukapa kokoaikaa miettii, että miltä näyttää ja mitä tekee (varsinkaan sitä).
Nyt yllätys yllätys väsyttää, mutta menen nukkumaan vasta sitten, jos netti-tv ei suostu toimimaan tai jos sieltä ei tule mitään hyvää ohjelmaa. Paitsi minulta on vielä katsomatta tämä video! Naisesta, joka elää ilman rahaa... Interesting.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Tutor-koulutuksessa

Läksimme aamulla noin puoli yhdeksän aikaan liikkeelle koulun rakkaalla ja kamalalla Mölykaaralla. Jo autoon pakkautuminen oli vaikeaa, ihan takimmaiset istuimet eivät tainneet olla kunnolla paikoillaan, koska kiikkuivat kuin keinutuolit. Töyssyn tullessa takana istuneet löivät päänsä kattoon jne. Autosta myös kuului epämääräisiä ääni, mutta sehän vain lisäsi matkan jännitystä! Huisi matka siis.

Perillä menimme suoraan luennolle. Jotain tutoroinnista puhuttiin ja tietysti ensin esittelimme itsemme. En osaa sanoa kuinka monesta koulusta tutoreita oli, aika sekalaista sakkia :D Luennon jälkeen menimme kahville, saimme ison täytetyn sämpylän. Sitten menimme taas toiselle luennolle ja sen jälkeen syömään hernekeittoa. Siitä olenkin sitten kärsinyt loppupäivän. Ruokailun jälkeen oli taas yksi luento, meidät jaettiin kahteen osaan ja menimme tekemään tehtäviä. Sen jälkeen aikuiset pitivät meille "liikunta"tunnin, jonka jälkeen arvioimme aikuisten johtamistaidot.

Sitten olikin taas ruokailu, seitiä jonkinlaisessa kastikkeessa ja läskiäispullia. Pakkohan sellainenkin oli ottaa, kuinkas mones.... kymmenes? Kuitenkin, hyvää oli, kuten aina ennenkin ja juuri nyt tekisi mieli lisää.

Ruokailun jälkeen menimme lyhyelle luennolle, jonka jälkeen meillä saunavuoro ja vapaa-aikaa. Se aika kului ruutu.fi:stä Ankaraa isäntäperhettä ja jotakin kyytön maidosta juustoja tekevää miestä katsoessa. Se olennaisin asia, eli nimi on pahasti unohtunut enkä JAKSA klikata uutta ikkunaa auki ja näppäillä yhdellä pikanäppäimellä sivua auki. Löydätte sen kyllä, jos teitä edes kiinnostaa (äitiä varmaan kiinnostaa kyytöt ja juusto?).

Sitten läksin iltapalalle rantasaunalle. Jotkut olivat pulahtaneet avannossa! Hrrrr.....
Söimme kaikenlaisia hedelmiä ja juureksia/vihanneksia. Muuten ihan kiva, mutta minulle jäi vaihtoehdoiksi mandariinit ja viinirypäleet (vaikka pari palaa päärynää otinkin, mutta vähän kaduttaa ja kurkkua kutittaa). Syöminkien jälkeen meidät jaettiin ryhmiin ja teimme kaikenlaisia tehtäviä taas. Meidän piti esimerkiksi keksiä joku leikki, mitä sitten piti leikkiä kaikkien kanssa. Oli rikkinäistä puhelinta, lännen nopeinta, läpsyä ja tuolileikkiä... Kivaa oli. Sitten saimme huomiselle tehtävän. Meidän täytyy samoissa ryhmissä keksiä jotain puuhaa koko porukalle ja huomenna sitten esitetään ja tehdään ne. Meillä on tunti aikaa syödä aamupala, voin siis nukkua puolituntia pitempään kuin normaalisti :) Ja arvatkaa ketä väsyttää? No joo, ehkä sinuakin, mutta minä menen kyllä tämän postauksen (ja noiden kymmenien toisten immeisten postauksien) jälkeen nukkumaan! Huomenna kahden aikaan palailemme sitten takaisin Mustialaan. Jooh... väsyttääh...Öitääääh!

Tampere ja Varala! Here we come!

Aamupalaa mutustelen, pakkaamiset PAHASTI kesken. Puoli yhdeksältä lähdetään matkaan. Kävin katsomassa Varalan nettisivuja. Vähänkö meillä tulee olemaan kivaa? Hieno paikka ja paljon liikuntamahdollisuuksia, tosin meillä on enemmänkin joitain luentoja/ryhmätöitä... mutta liikuntaakin. Sinne voisi nettisivujen perusteella mennä pidemmäksikin aikaa. Ainakin tahtoisin, mutta ehkä vähän liian kallis :D
Nyt hyökkään avokadon kimppuun ja sitten menen pakkaamaan. Vain kaksi päivää siellä olemme, mutta silti täytyy olla edes jotain kannettavaa.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Koulu on TAAS alkanut...

Koulu on alkanut ja tuntuu siltä kuin olisin täällä aina ollutkin. Samat tutut paikat ja ihmiset. Sama arki. Eilen illalla väsytti jo aikaisin enkä jaksanut valvoa :) Hyvä juttu vaikka yöunet kärsii ohuesta patjasta ja kylmyydestä. Siis ei siinä kylmyydessä muuten mitään vikaa ole, mutta täytyy pukea lämpimästi ja nukkua kahden peiton ja huovan alla. Kaksista sukista puhumattakaan. Eikö lämmitystä saa isommalle? No patteri on ollut täysillä ja kivempi nukkua viileässä kuin lämpimässä (no mitä sitten valitan?!).

Aamun ensimmäinen tunti alkoi 9.50, kuten lähes joka maanantai nykyään. Tietotekniikan tentti, saadaan tietokone-ajokortti (siis jos läpäistään). Hieman itsekehua ilmassa voin sanoa, että minä ainakaan en aio, enkä edes joudu, uusia. Vähän taisi opettajilla palaa päreet, kun oppilaat huusivat vuorotellen "miten tää tehään", "mä en osaa", "mikä toi on"... Siksi olemme käyneet tunneilla, siis jotta osaisimme asiat tentissä. Ja meillä oli kaikki muistiinpanotkin käytettävissä!

Viimehinen tunti oli jotain yritysoppia (nimikin jo unohtunut!). Saimme pinkan monisteita, menimme ryhmiin, täytimme monisteet, istuimme, puhuimme... näin tiivistetysti. Minun näkökulmastani vielä kyniä, lippis ja monisteita lensi, jonkun kännykkä piti hetken ääntä, jotkut pelasivat tietokoneillaan, jotkut nauroivat, jotkut nukkuivat ja jotkut vain juttelivat tai olivat. Yksi (siis minä) katsoi kokoajan kelloa ja piirtelikin niitä varsin tylsistyneenä. Niin ja haaveili kokoajan omasta maatilasta...huoooooh!

Nyt olen käynyt syömässä. Aah, munkkeja ja täytettyjä sämpylöitä! Tietysti söimme ihan ruoka-ruokaakin, perunaa ja "pihvejä". Kohta pääsemme Forssaan tuhlaamaan rahojamme ja olemaan paikallisten teinien silmätikkuina (muahhahhhaa). Väsyttää ja taas on nälkä (onhan siitä ruokailusta JO puoli tuntia!). Ulkona on liian lämmintä, kohta meille täytyy keksiä muuta näyttöön kuin lumen kuormaamista. IIIKS! Pian sekin koittaa :S Onneksi en ole yksin :) On nuo muutkin tytöt vielä jäljellä. Ensiviikolla vaihtuu periodi(=jakso). Lukujärjestys näytti sille viikolle varsin tyhjältä. Saas nähdä tuleeko meille jotain. Toivottavasti, koska kävisin mielummin 8h/pvä koulua ja saisin kurssit suoritettua kahdessa vuodessa. Mutta mennään miten mennään kunhan pääsen koulusta aikanaan läpi.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Kohta taas mennään...(+ suurperhepohdintoja)

Ja taas on yksi loma lopuillaan, tänään iltapäivällä bussiin istumaan ja illalla perillä. Kivaa. Villasukan silmukat odottavat puikoilla josko jaksaisin niitä sitten ajankuluksi tehdä, vaikka kaikkein kivointa matkustamisessa on maisemien katselu! Joidenkin mielestä maalla ei ole muuta kuin peltoa ja metsää, mutta on siellä ne maatilat ja mummonmökit, navetat ja hevosaitaukset.

Aloittelin jo pakkaamista, täytyy vähän katsoa, että mitä vaatteita oikeasti käytän koulussa, etten turhaan sinne raahaa. Sisustuslehtien läpi käyminen on alkanut myös hyvin. Suurin osa lehdistä on odottamassa roskahuoneeseen menoa ja parhaimmat palat on leikattu ja osa jo liimattu "leikekirjaani". Kuvia laitan kun on valmis, voi kyllä kestää vähän :D Tuntuu oudolta, että olen jostain 13-vuotiaasta alkaen ollut todella kiinnostunut sisustamisesta ja olen lukenut kaiken maailman sisustuslehtiä, ne kun kuitenkin on ehkä ennemmin suunnattu aikuisille? Tällä hetkellä (ja aina ollutkin) on Kotiliesi suosikkini. Siinä on paljon sisustusjuttuja vanhoista taloista ja tavaroista. Toisena tulee Kodin Kuvalehti, hyviä ja puhuttelevia juttuja erilaisista ihmisistä. Sen olen huomannut, että suht usein on ollut eri lehdissä juttua "suur"perheistä, lapsien lukumäärä on liikkunut 5-8 välillä. Kaikki jutut ovat tuntuneet olevan niin kaukana meidän perheen arjesta... Salaa "haaveilen", että meidän perheestäkin tehtäisiin juttu johonkin lehteen. Jossain apteekin lehtisessä vuoooosia sitten olikin, silloin meitä oli seitsemän lasta (olin silloin noin viisi vuotta, muistan vieläkin kun äiti napitti takkiani ja siitä otettiin kuva. Ei se kuitenkaan lehteen päätynyt). Ehkä minä tai äitini(?) teen/tekee vielä elämänkerran :D Itsehän joskus haaveilin kirjailijan urasta... ja ehkä vieläkin vähän. Tosin nyt kirjani olisivat ns. "opetus"kirjoja lapsille, mitä saa/kannattaa ja mitä ei saa/kannata tehdä, myöskin resepti- (vaikka minulla ei varsinaisesti omia reseptejä olekaan) ja sisustuskirjat ovat käyneet mielessä. Ennenhän tahdoin kirjoittaa tyttöromaaneja. Huomasin vain, että niitä on kivempi lukea, kuin kirjoittaa.

Taas meni vähän jaaritteluksi :D En tiedä missä välissä mitäkin kirjoitan niin voi näyttää vähän sekavalta :D
Lomasta vielä täytyy ihan oman muistin piristämiseksi ja tyhjentämiseksi kirjoittaa vähän...
Alkuloma oli aika laiskanpuoleista. En tehnyt mitään mieleenpainuvaa. Tiistaista, keskiviikosta ja torstaista olenkin jo kirjoittanut aikaisemmassa tekstissä. Siskon tyttöä on tullut haettua ja vietyä useampaan kertaan, mikä ei minua yhtään haittaa. Metromatkat ovat rauhallisia ja Melluska on ollut todella nätisti :) Ja minusta on aina kiva katsoa ihmisten ilmeitä, kun tällainen teini työntää vaunuja. Ehhhehhhheh... :D
Eilen vein Tirtetan yökylään Melluskalle. Ensimmäinen kerta neidillä! Oli mennyt ilmeisesti hyvin, koska oli iloisella tuulella kun tuli kotiin, eikä olisi ollenkaan halunnut lähteä isin kanssa kirkkoon.

Ja vielä on ihan pakko laittaa tämä...
Moni kaverini on ihmetellyt ja kysellyt, että eikö meillä ole aina kamala meteli kun meitä on niin monta. Olen aina sanonut, että ei. Nytkin ainoa melun lähde on television hiihtokilpailut jota isi katsoo pikkusiskon ja -veljen kanssa. Äiti juo kahvia ja lukee Kotiliettä, yksi pikkuveljistä leikkii eteisen lattialla autoilla, vanhimmat lapset ovat omissa huoneissaan tekemässä läksyjä/pelaamassa ja katsomassa televisiota. Tirtetta tönöttää keittiössä. Hiihtoa katsonut pikkuveli meni autoilla leikkivän veljen luokse juttelemaan autoista. Rakkaat veljet <3 (ja niin söpöt siilipäineen ja hymykuoppaposkineen). Yksi pikkuveljistäni passaa isoveljiä ja toi astioita keittiöön... Meillä on suurin osa vuorokaudesta rauhallista ja hiljaista. Yleensä se rikkoontuu siihen, että joku kiusaa tai härnää toista.

Nyt menen etsimään sukkia ja pakkaamaan loputkin tavarat... Ensi viikolla sitten lähden Tampereelle pariksi päiväksi tutor-koulutukseen (minusta tulee tukioppilas, jos joku sitä ei vielä tiennyt).

torstai 3. maaliskuuta 2011

Keskiviikko 2.3.1994

2.3.1994, sattuipa olemaan juuri keskiviikkokin, synnyin minä! Kaikkien kauhuksi ja omaksi ilokseni :D
Kaivoin äitiyskortin esille:
Laskettu aikani oli 17.2.-94
Synnytyksen kesto 1h 55min
Pituus 50cm
Syntymäpaino 3950g
Pään ympärys 36cm

4-vuotiaan Tirtetan antama kortti :'D

 Söpö vauva?! Minä kahden päivän ikäisenä.

Eilen en jaksanut päivitellä ;) Mummo oli käymässä, siskon ihana tyttö oli hoidossa ja sainpa "kunnian" viedä muksun kotiinsakin. Sieltä läksin metsästämään Anna Ystävämme jatko-osaa, mutta enää sitä ei ollut. Äkkiä kotiin ja heti tilaamaan netistä :D Halvemmalla saan sieltä kuin jos olisin ostanut kaupasta... toivottavasti ehtii huomiseksi perille! Kakku oli iso, mutta äkkiä se hävisi... :)

Nyt siskon tyttö on taas meillä hoidossa, äsken leikki "kukkuu":ta ja nyt repii Tirtetta-tätiään paidasta ja kaatuilee. Onko se muka hauskaa? No nyt sain sen houkuteltua katsomaan elokuvaa :) 

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Laiskuri

Niin, olenko ollut laiskuri vai enkö yksinkertaisesti ole keksinyt mitään kirjoitettavaa KOLMEEN päivään?! No eipä mitään ihmeempää ole tapahtunutkaan. Eilen vein pikkuveljeä hammaslääkäriin ja varasin samalla tarkastusajan itselleni. Sain sen tälle päivälle :) Tänään sitten tutkittiin, rapsuteltiin ja vähän kuvattiinkin ja onneksi ei reikiä löytynyt(alkuja sen sijaan...). Vihlonnallekaan ei varsinaisesti selitystä keksitty. Valkaiseva hammastahna kuulema sitä voi aiheuttaa, mutta enpä muista käyttäneeni sitä vähään aikaan (no enpä muista vihloneenkaan vähään aikaan). Sitä pahaa "banaanin" makuista mömmöä sain, yöh. Se on minusta ikävämpää kuin poraaminen ilman puudutusta ja SEN sentään olen kokenut valehtelematta ainakin seitsemän kertaa! (Oi niitä lapsuusaikoja, vihasin enemmän puudutusta kuin kipua :D ja edelleenkin...)

Hammaslääkäristä läksin sitten entistä kouluani päin :) Opettajalle täytyi viedä kahvipaketti ja veinpä myös jotain tulostuspaperiakin. Itse sain TET-todistuksen kahden vuoden takaa, olin onnistunut nimittäin sen hukkaamaan ja opettajalta löytyi sellainen vielä. Oli kiva pitkästä aikaa nähdä vanhoja opettajia ja oppilaita. Eipä siellä ollut mikään muuttunut :D Istuin (vapaaehtoisesti!!) maantiedon ja ruotsin tunneilla ysiluokkalaisten kanssa. On kyllä ruotsi pahasti ruosteessa, kun en osannut kappaletta kääntää enkä tehtäviä tehdä. Noh... viime vuonna minulla oli kuulema valunut tuskanhiki samaisen tehtävän kanssa :D Ensi vuoden ruotsin tunteja odotellessa...

Koululta menin suoraan päivittämään matkakorttiani. Minua ennen oli ainakin kymmenen ihmistä, mutta yllättävän nopeasti tuli minun vuoroni ja yllättävän nopeasti sain asiani hoidettua! Annoin vain opiskelija- ja matkakortin, virkailija-kukalie teki pari temppua ja olin valmis lähtemään. Elokuun lopussa täytyisi sitten muistaa käydä päivittämässä korttia taas ja huomisesta alkaen ostaa aikuisten lippu kuljettajalta (a-p-u-a miten kallista!).

Nyt kyllä jo alkaa väsyttää ja olisi aika unelma päästä tähän aikaan nukkumaan! No eilenkin ennen yhtätoista mutta silti... Ja huomiseksi pitäisi laittaa herätys taas soimaan, etten ole yöpaitasillani kun mummo tulee :D (vaikka on niinkin käynyt).Päivitellään kun keretään/jaksetaan!