maanantai 31. tammikuuta 2011

Pakkailua

Ja tällä kertaa en pakkaa kotimatkaa varten. Vaihdetaan asuntolaa mahdollisesti jo huomenna. Vähän kaduttaa, että kannoin koulun alkaessa näin paljon tavaraa tänne... Onneksi ette ole täällä juuri nyt :D Aika hurjan näköinen huone, jättimatkalaukku keskellä lattiaa täynnä vaatteita, lattialla muovipusseja, joissa pikkusiskoille jakoon ja muuhun kierrätykseen meneviä vaatteita, pari laukkua, reppu, työpöydällä kaksi lehtikoteloa lehtineen, kenkäpussi, hedelmäkulho, sängyllä talvitakki, huomiset vaatteet, tämä tietokone, kirja, koululaukku, ylimääräinen kansio... Onneksi kaappi on jo lähes tyhjä, vielä pitäisi kengät, loput laukut, ratsastusvarusteet, astiat ja shampoot saada pakattua. Sitten jäljelle jää yksi tyhjä matkalaukku, jonne voisin pakata kaikki loput kamat. Plääh, jääkaappi ja pakastin sekä kuivakaappi on täynnä ruokaa... Jos koulu lainaisi autoa ;)

Koulullamme on kolme 8+1-paikkaista autoa ja niillä jokaisella on nimet. Ensimmäinen on Töötti, toinen on S*****vagen ja kolmas Fisu. Tuo sensuroitu on saksalainen ruma sana, mutta kuvaa ihmeen hyvin autoa. Se on vanha, likainen, kaikin puolin kämänen, mutta toimii sentään... Minä olen nimennyt tuon Fisun. Töötti sai nimensä siitä, että aina kun sen laittaa lukkoon, se tööttää kovaa (kaikki oppilaat juoksee siinä vaiheessa mahdollisimman kauas). No nyt tuli autojenkin elämänkerta selostettua :D

Mietin muuten tässä, että jos myisin minulle tarpeettomia tavaroita (pääasiassa vaatteita), mutta annan niiden ensin käydä kotona siskojen käsissä. Ja ne on niin vanhoja vaatteita, nyppääntyneitä ja revenneitä (jollain on luopumisvaikeuksia, huomasin taas tässä pakkaillessa).

Nyt täytyisi saada loput pakattua, vähintään tuo lattia ja sänky siivottua, jotta pääsisin nukkumaan! Niin ja tänäänkin piti mennä aikaisin nukkumaan. Olen jo vähän vihainen itselleni :D

Kun jotain ei ole, sitä kaipaa

Ja minä kaipaisin juuri nyt kananmunia. Ihmeen vaikeaa on löytää munattomia reseptejä. Tai no, kyllä niitä löytyy, mutta niissä käytetään usein jotain korvaavaa, esim. päärynäsosetta (jota myöskään minulla ei ole).
Nyt löysin kaksi ohjetta, marjapiirakkaan ja mokkapaloihin. Jouduin kuitenkin karsimaan marjapiirakan poies, koska se vaatisi sokerin ja rasvan vaahdottamisen ja vatkain sattuu olemaan toisessa asuntolassa, joka ei ole ihan vieressä. Nyt täytyisi vain jaksaa alkaa leipomaan... Ja juuri huomasin etten jaksakaan :D En kuitenkaan ala tätä syvällistä pohdintaani poistamaan (vaikka se ei paljoa vaatisi), voinpa kertoa teille vähän päivän tapahtumia (vaikka mitään ei tapahtunut).

Ensimmäinen tunti alkoi 9.50 (kuten lähes joka maanantai), tulin myöhässä tunnille (enkä ollut ainoa), koska (ilmeisesti) joku oli (luulisin/epäilen) siirtänyt luokan kelloa eteenpäin (mahdollisena aikeena päästä tunnilta näin aikaisemmin). Mutta tämä on vain vainoharhainen (mutta silti aiheellinen) epäilys. Tunti meni vähän niin ja näin. Oppilaat puhuivat taukoamatta opettajan puheen päälle, kyllä onneksi opettaja sai oppilaat pidettyä kurissa, eikä ketään tarvinnut heittää ulos luokasta.

Ruokailun jälkeen meillä oli yritystietoa (? en koskaan muista nimeä...) ja mitäköhän siellä oltaisiin käsitelty... No teimme ryhmätyön ja aiheena ryhmällämme oli maatalousmatkailu. Piti siihen keksiä mahdollisimman monta tapaa (tuohon hain jotain ihan toista sanaa, mutta tuo saa kelvata kun en sitä oikeaa muista...). Meillä oli mm. elämysmatkailu, majoitus, käsityökurssit, leirit... en ala luettelemaan kaikkia  :D

Viimeinen tunti oli rehukasvituotantoa. Vielä käsittelimme salaojitusta. Viime kerralla teimme paperille ojitussuunnitelman ja tänään laskimme, kuinka paljon putkea sitä varten tarvittaisiin ja paljon se maksaisi. Aika simppeli homma. Ja opettajalla kohtuuhelppo tunti, koska oppilaita puuttui yli puolet :D

En vieläkään voi unohtaa mokkapaloja... kello vain on niin paljon, että kannattaisiko enää alkaa tekemään... Toisaalta nukkumaan en vielä pariin tuntiin mene, koska odottelen asuntolaohjaajan iltakierrosta ja minulla on tässä vielä muutakin puuhaa.

Huomenna meillä on kasvituotannon töitä, sikataloutta ja matematiikkaa. Kasvituotannon töistä meillä on näyttö tämän kevään aikana, päivän saa valita itse, mutta tahtoisin ensin opetella juttuja rauhassa ja mahdollisesti kysyä opettajalta mielipidettä, koska tällä hetkellä taktorin käyttöönottotarkistukset, perävaunun kytkeminen ja sen kanssa peruuttaminen on vielä hiukan hakusessa... tai ainakin tuntuu siltä.
Huomenna menen myös keskustelemaan mahdollisesta kesätyöpaikasta, mutta siitä ehkä sitten myöhemmin lisää...

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Voisihan sitä vielä...

nimittäin päivittää ja vaikka syödä toisenkin sharonhedelmän. Ja voisihan sitä katsoa vielä jonkin elokuvan...
Bussimatka meni todella hyvin, nukuin suurimman osan ajasta, kunnes havahduin jonkun kanssamatkustajan tuijotukseen minun suuntaani. Ei selvinnyt syy... kuorsasinkohan, taikka puhuinko unissani? No jaa, se on mennyttä se :D Bussissa oli todella hiljaista, kuskikin muisti vasta loppuvaiheessa laittaa radion päälle. Forssassa hyppäsin bussista, astuin seuraavalle laiturille ja odottelin seuraavaa bussia, joka tuli ajoissa. Ulkona ei ollut kauhean kylmä (vaikka yksi luokkalaiseni hytisi ilmiselvästi jäässä siinä vieressä...) ja mutustelin sitten sämpylää ajan kuluksi. Mustialassa oli pimeätä, ilman kuskin kuulutusta olisin mennyt pysäkin ohi... hehhheh... Kävelymatka painavien tavaroiden kanssa sujui yllättävän helposti, keveästi ja nopeasti! Kello ei ollut edes kahdeksaa, kun jo asuntolassa olin tietokoneella tavarat purettuna, sapuskat jääkaapissa ja itse iltapala syötynä. Nyt sitten valmistaudutaan koulun alkuun.

Navetassa oli muutes kuollut viikonloppuna yksi vasikka :( Kuulema vatsassa ollut joku bakteeri.
Minä menen seuraavan kerran navettaan mahdollisesti viikon päästä, pääsen taas paijaamaan Ikeä ja Ileä <3

Nyt lukasen vielä blogeja ja katson Stockholm-Arlanda-ohjelman netistä. Tv:stä en mene tuonne olohuoneeseen tappelemaan...
Tänään taas palailen koulun asuntolaan. Hyvin näyttää tavarat mahtuvan mukaan. Tulevasta viikosta tulee toivottavasti parempi kuin mitä viime aikoina on ollut. Häiriköt toivottavasti pysyvät aisoissa. Tiistaina saatan mennä Lopelle johonkin kouluun esittelemään Mustialaa yhdeksäsluokkalaisille. Torstaina muistaakseni mennään Pilvenmäelle (?) jollekin ravitallille tutustumaan. Siitä tulikin mieleeni, että siellä hevosharjoittelupaikalla täytyy olla vähintään seitsemän hevosta... No, mummolan naapurissa on ravitalli, jossa joskus pienenä olen käynyt. Sieltä voisi kysyä ja majoitus ei olisi vaikeaa, kun tosiaan mummolasta tallille on alle kaksi kilometriä.

Ensi viikolla koulussa luvassa mm. terveystietoa, maatilan töitä, äidinkieltä ja.... jotain.
Kohta pitää vielä sapuskat ahtaa kylmälaukkuun ja syödä sekä tehdä matkaeväät. On aina yhtä jännittävää lähteä matkalle ja kouluun. Onneksi illat alkavat olla valoisampia, ei tarvitse niin paljoa jännittää, että ajetaanko pysäkin ohi (onneksi ei olla vielä kertaakaan).

Iltasella vielä mahdollisesti jotain tulen tänne päivittelemään. Ainakin tulen katsomaan mahdolliset kommentit ja lukemaan toisten uudet päivitykset.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Pakkaamispulmia

Juu ei ole mitään uutta :D Tänään vain on niin, että minulla olisi muonavaraston täydentämistä ja niitä on kiva alkaa rahtaamaan kotoa koululle. Ensinnäkin niiden täytyy kestää kolmen tunnin matka... Mutta suurin ongelma on se, että kuinka ne saan koululle vietyä. Pulkka oli yksi vaihtoehto, mutta meillä on vain kaksi rikkinäistä, enkä jaksaisi alkaa niitä kantelemaan. Toinen oli Ikea-kassi selkäreppuna, painaisi ehkä liikaa ja tavarathan putoisivat kyydistä. Mutta toisaalta, voisin kiinnittää jonkin vetonarun ja vetää jäisellä tiellä kassia, mutta koulun parkkipaikalla on hurjan iso lumikinos, joka minun täytyisi ylittää (tai sitten voisin tehdä pidemmän lenkin toista kautta...). Sitten olisi vaihtoehtona kaiken maailman pussit ja kassit, mutta enpä niitäkään jaksa kantaa. Ehkä tätyy vain karsia vietäviä ja koittaa saada tärkeimmät ahdettua selkäreppuun ja kylmälaukkuun. Tässä on vielä onneksi tämä ja osa huomista päivää aikaa miettiä.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Suorakylvöä

Aamulla aloin katua päätöstäni ottaa sekä kasvi- että eläinpuolen. Ehkä olisi sittenkin pitänyt ottaa vain eläin?
No menin kuitenkin maatilan työkoneet-tunnille eikä enää kaduta. On se jännä, että ennen kouluun tuloa en tiennyt yhtään mitään mistään maatalouteen liittyvästä asiasta, tunnilla käsiteltiin suorakylvöä ja minä olin oikeasti kiinnostunut aiheesta. Sehän on tietysti hyvä asia :)

Toinen tunti oli terveystietoa. Edellisellä kerralla puhuimme, että menisimme ensimmäisellä tunnilla atk-luokkaan tekemään ryhmätyötä ja ajattelin ihan loogisesti, että tunti myös alkaa atk-luokassa jne. No sitten minä ja kaksi muuta oppilasta istutaan atk-luokassa ja noin viiden minuutin kuluttua kaveri soittaa, että missä me ollaan. Hyvin taas kulkee tiedotus meillä :D No ei se mitään, lähdettiin sitten oikeaan luokkaan. Mm. raskaudesta, anoreksiasta, bulimiasta ja skitsofreniasta puhuttiin. Joillain oli niin kova nälkä, että lähtivät kesken tunnin pois, vaikka opettaja EI antanut lupaa. *Hympf....*

Ruokana oli kalaa (!!) ja perunamuussia, söin paljon (tosin enemmänkin olisi mahtunut ;) ja ai kun oli hyvää. Lohi on lemppariani. Ruokailun jälkeen siivosin huoneeni ja pakkasin sekä tein bussimatkaa varten eväät.
Bussi tuli vähän myöhässä, mutta muutenkin olisin joutunut toista bussia odottamaan Forssan linja-autoasemalla, että ei haitannut. Ja taas paistoi ihanasti aurinko :)


Aamulla kahdeksalta taivas näytti tältä :)
Kotona olin neljän jälkeen ja ehdin nähdä siskontyttöä ennen kuin tämän isä tuli hakemaan. Ihana lapsi <33 Sain pukea ulkovaatteet ja oli kuulkaa todella nätisti, ei yhtään raivonnut tai edes kitissyt ja vaunuista vilkutti iloisena (en sitten tiedä miten kotimatka sujui :D).

Iltasella kävin äitin kanssa kaupassa. Kiljaisin, kun näin sharonhedelmiä kasan ja vieressä hintakyltin (alle neljä euroa!! Koulun S-marketissa maksaa yleensä yli neljä euroa). Kerrankin sain ostettua yli kilon, eikä kirpaissut (paitsi se, että halusin syödä kaikki itse, ne matkustavat sunnuntaina koululle. Isi kyllä sai kaksi ennen töihin lähtöä).

Äiti taitaa tehdä keittiössä isoveljelleni synttärikakkua. Minun vuoroni on sitten maaliskuun alussa :)
Juuri nyt tuntuisi todella houkuttelevalta painua pehkuihin, mutta sain juuri kirjastoautolta muutaman kirjan, joita tahtoisin vähintäänkin selailla!

torstai 27. tammikuuta 2011

Helpotusta luvassa?

Asuntolassa on kytenyt jo jonkin aikaa, välillä leiskunutkin. Tilanne ei minulle ole kamalan rasittava, koska olen tavallaan ulkopuolella asiasta, mutta ei ole kiva katsoa, kun kämppikset kärsii ja silloinhan se jo vaikuttaa minuunkin. Yksi meidän kämppiksistä, kutsuttakoon nimellä I, on alkanut kaveeraamaan kakkosen M:n  kanssa ja se on huono yhdistelmä. Ennen kuin I tutustui paremmin M:ään, oli tämä oikein mukava, ei mitään ongelmia. Mutta nyt I yrittää esittää kovaa, pomottelee, ei siivoa sotkujaan ("jos se sua häiritsee ni siivoo ite" vastaa, jos joku pyytää siivoamaan), haukkuu selän takana jne. Ja tekee ilkivaltaakin... mm. kaverini puolentoista litran cokispulloon (lähes täysinäiseen) pisti suolaa ja oreganoa, niin että meinasi laatta lentää (maistoin itsekin), samaisen kaverini sänky oli sokerin peitossa, sängyn allakin sitä oli, julisteita on sotkettu... No meillä eilen illalla sitten alkoi vähän keittää ja tänään menimme aikuisen puheille. I pääsi sitten puhutteluun, mutta sieltä tultuaan vain naureskeli "mä olin *****:n puhuttelussa hehhhehhheeee".
No mitäs jos huonosti käyttäytyvät menisivät yhteen kämppään ja me muut omaan, eikä niin kuin nyt on, että joka luokalla on omat kämpät. Tosin se on vain yksi vaihtoehdoista ja sillä on huonotkin puolensa. Mutta me kaikki olemme täynnä I:n juttuja ja olisi vihdoin aika saada muutosta asiaan.

Ja siirrytään sitten vähän kevyempiin juttuihin...

Aamulla meidän piti siis mennä puhumaan edellä mainitusta henkilöstä, mutta suunnitelmiin tuli muutos juuri kun meidän tunti olisi alkanut, jolta olisimme olleet poissa. No, meitä tultiin sitten hakemaan täältä, mutta selitin tilanteen, joten meille ei oltu vihaisia. Ja opettaja itse puhui vielä ulkona puhelimessa joten :D
Mutta niin, ensimmäinen tunti oli tietotekniikkaa. Katsottiin vähän CV:n tekoa (tuttua yläasteelta) ja tekstin käsittelyä. Sitten meillä oli toiveestani opoa, jotta saisimme suunniteltua valinnaisia. Perustutkinto on 120 opintoviikkoa, mutta minulla on vähän enemmän, koska...
En osannut päättää, menenkö kasvi- vai eläinpuolelle, otin siis molemmat, mutta painotan kasvipuolelle eli jätin sika-aiheiset kurssit pois. Elikkä minulla on vähän alle 140 opintoviikkoa... siinä on sitten lukujärjestysten tekijällä puuhaa yhdistää molemmat puolet :D Huomenna menen sitten "poikien" tunnille opettajan  ihmetykseksi (olettaa, että vain pojat valitsevat kasvipuolen). Vähän harmittaa, että tunnit alkoivat ennen valinnaisten päättämistä, koska minä olen varmaankin kolme tai neljä tuntia muita jäljessä (mm. sikalan takia). Muiksi valinnaisiksi otin rakentamisen maatilalla ja hevos-kurssit (tallin pito, hevosten hoito, terveys yms.). Niin ja meillä taitaa olla jo tänä kesänä harjoittelu hevostallilla! Se kestää kuukauden ja saa itse valita tallin (kunhan ei ole sukulaisten).

Iltapäivällä oli vain nautakarjataloutta. Toiset tarkistivat tenttiä, itse teen sen sitten kun on rästitenttien aika. Kuuntelin "korvat hörölläni" kysymykset ja oikeat vastaukset, tietenkään tentissäni ei tule olemaan samoja kysymyksiä, mutta tiedänpä suurin piirtein, mitä kaikkea voi tulla ja kuinka vaikea se mahdollisesti olisi. Kukaan ei saanut kolmosta (eli parasta arvosanaa), mutta minulla se on tavoite. Tunnilta pääsimme aikaisemmin, koska opettaja ei ollut suunnitellut mitään opetusta.

Kävin koulun jälkeen kirjastossa palauttamassa ennen joulua lainaamani kirjat (hehheh, ei ollut sentään myöhässä) ja tein lettuja (taas). Iltamien suunnittelukokoukseen otin letut mukaan ja mussutin niitä sitten siellä. Paljoa emme suunnitelleet, tosin tulin vajaan tunnin myöhemmin kuin muut (juuri lettujen takia).

Tänään meidän kiltit huoltomiehet kävivät ostamassa meidän kämppään taulutelevision, kun edellinen tv meni rikki. Pyysin myös kovaa patjaa, mutta eivät tuoneet, olisi varastossa ollut joitain sementtisäkkejä :D Niin ja korjasivat samalla ulko-oven, joka täytyy aina työntää kiinni. Pattereiden kohinalle eivät tehneet vielä mitään, mutta eipä tuo kovasti häiritse, kaikkeen tottuu (vai?).

Mutta juu, huomenna taas kotio päin puolenpäivän jäläkeen. Äiti pääsee kuuntelemaan lapsosensa ihanaa (not) yskää... Ei piiput auta :( Niin ja korvassa on jotain häikkää (mainitsinko jo aikaisemmin?). Nyt ihan kivasti väsyttää ja jos heti menisin nukkumaan niin ei tarvitsisi enää alkaa mitään iltapalaa tekemään, kun ei nälkä ehtisi tulla... mutta itseni tuntien minulla menee vielä hyvin kauan ennen kuin olen nukkumassa. No joo, hejdå!

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

5 000 täynnä :) (ja tietenkin muita löpinöitä)

Tänään tuli 5 000 kävijää täyteen tässä blogissa, kiitos ja kumarrus :)

Aamusta oli siis hitsausta. Melkein heti tunnin alusta opettajan täytyi mennä katsomaan yhtä traktoria, kun se vuoti jostain jotakin. Siinä menikin sitten aika pitkään, joten me istuimme ja katsoimme yhden oppilaan puikkohitsausta. Siinä se aika meni hyvin ja lopulta pääsimme "kahvitauolle" (siksi heittomerkeissä, kun harva meistä juo kahvia poikia lukuunottamatta). Kahvitauko sitten vähän venyi kun televisiosta tuli ensin Synnytystarina ja sitten Häät haltuun... noin neljäkymmentäviisi minuuttia istuimme kumpaistakin katsomassa, kunnes havahduin ja läksin äkkiä pistämään turvasaappaita jalkaan. Pojat olivat jo tulossa hakemaan... Opettaja ei meitä mitenkään torunut, eräs poika-oppilas tosin. Mutta toisaalta, emme olleet kuin viisi minuuttia myöhässä, koska yksi tuntihan on 45 minuuttia ja ruokailu oli yhdeltätoista (heh, sain kerjättyä ruokailun aikaistamista puolella tunnilla) ja kello oli kaksikymmentä yli kymmenen, joten... Mutta niin, loppu tunti sitten "tutkittiin" mic-hitsauksen saloja. Vielä itse hitsaamista ei päästy kokeilemaan.

Iltapäivän puolella oli äidinkieltä (jes, pilkun viilausta). Teimme pari monistetta joihin vastaukset piti etsiä erilaisista aikakausilehdistä. Minulla on tuossa vieressä pieni pino niitä, kun sain ottaa mukaan. Täältähän saa paljon kaikenlaista luettavaa näköjään ;)

Viimeinen tunti oli rehukasvituotantoa. Minulla oli tietokone mukana ja päivitin Kuva-albumiani :D Tuntiaktiivisuuteni voi vaikuttaa olevan hukassa, mutta odottelimme myöhästelijöitä, joten siinä oli aikaa ennen varsinaisen opetuksen alkua. Meidät jaettiin kahden hengen ryhmiin ja meidän piti tehdä salaojitukset paperilla olevalle pellolle. Aluksi en oikein tajunnut mitään, mutta sitten aloin vedellä viivoja ja kas, ne olivat hyvin :D Eipä ollutkaan niin vaikeaa (niinkuin ei mikään, mikä aluksi siltä tuntuu).

Jone Nikulaa en koko päivän aikana nähnyt, paitsi kymmenien metrien päästä, siitäkin on vaikea sanoa, että oliko se juuri Jone vai joku kuvausryhmästä. No en ole pettynyt, koska en ole mikään Nikula-fani :D (silti täällä "hehkutan", että kyseinen julkkis kävi MEIDÄN koululla).

Muut lähtivät Oksjärvelle saunomaan, minä kävin jo iltapesulla ja syön (ensimmäistä) iltapalaa. Mutakakkua voisi vielä tehdä viimeisistä munista ja pikkutilkasta maitoa, joka muuten ei tulisi käytettyä.

Saimme vihdoin vapaa-ajan ohjelman, tosin ensi kuulle, mutta eipä tästä kuusta paljoa ole enää jäljellä (!!). Luvassa on paljon kaikkea kivaa, kuten vierailu ravitallille, liikuntaa (oppilaat vs. opettajat) ja Tampereella olisi jotain laser-sotaa (maksaa kuulema paljon, toivottavasti koulu pulittaa). Ja minä ja Peltsi pyydettiin, että pääsisimme tanssitunneille niin saimmepa kuulla, että aikaisemmin koulu on kustantanut ihan oman ohjaajan tänne koululle! Wau!

Muuten, kerroin siitä, että viime viikolla oli asuntolassa kännäilty, niin ainakin yksi oppilas on saanut asuntolakiellon väliaikaisesti (toinen juttu on se, noudattaako hän sitä...).

Huomenna meillä on atk:ta, opoa, nautakarjataloutta ja... jotain, mahdollisesti rehukasvituotantoa. Ja apua, kun tämäkin viikko on mennyt nopeasti, ylihuomenna kotiin!

tiistai 25. tammikuuta 2011

Pienen tankkauksen jälkeen...

...jaksan taas kirjoittaa. Edellisestä ruokailusta noin neljä tuntia niin eikohän nälkä jo ole? Olimme siis iltama-kokouksessa kuudesta eteenpäin. Paikalla aluksi olin minä, Peltsi, yksi poika meidän luokalta ja muutama oppilas kakkoselta sekä kaksi aikuista. Paljonpa siinä sitten voi alkaa mitään rooleja jakamaan tai muuta suunnittelemaan, kun ei tiedä ketkä suostuu lavalle menemään.
Vaikka siltä ei heti tuntunut niin paljon saimme aikaan reilussa kahdessa tunnissa, vaikka enemmänkin olisi voinut. Niin ja loput ykkösen pojista tuli Salkkareiden jälkeen. Olin ihan "poissa" nälän takia, joten en kamalasti osaillistunut suunnitteluun, toki sanoin mielipiteeni ja ilmoittauduin tanssikilpailuun tuomarin rooliin.

Joka vuotinen perinne on ollut missikisat, joissa pojat kisailevat naismisseinä. Arvatkaapa vain, montako missiä saimme... kaksi! Aika pitkään saimme suostuteltua ja ehkä myöhemmin vielä pari tulisi, toivottavasti.

Hauskoja sketsejä löysimme Youtubesta, Spedeä ja Uuno Turhapuroa. Näyttelijätkin saimme kasaan. Onneksi amkit hoitavat kahvituksen, meille jää paikkojen siivoaminen ja itse esityksen järjestäminen.

No kuitenkin ennen yhdeksää saimme jokseenkin sovittua seuraavan kokouksen ja itse iltamat ovat 16.2. Sitten ilmoittelen, onnistuiko. Kuvia en todellakaan lupaa, koska tuskin kukaan oppilaista haluaa näyttää naamaansa täällä blogissani (paitsi Peltsi?)  :D Kokouksen jälkeen nappasin kirjaston ulkopuolelta "Saa ottaa"-pöydältä pinon Metsästäjä-lehtiä. Mitä minä niillä teen? Ei hajuakaan, ehkä ihastelen koirien ja eläinten kuvia...

Sitten tämän päivän muihin tapahtumiin (tai no ei varsinaisiin tapahtumiin). Aamulla ei siis ollut tunteja opettajan sairastumisen vuoksi, sinällänsä harmi, opettaja on todella kiva (ehkä paraskin). Iltapäivällä oli sikataloutta, pojat olivat taas aika suulaita. Hetken jo pelkäsin opettajan purskahtavan itkuun! Kyllä pojat myöhemmin rauhoittuivat. Kesken tunnin sain kutkuttavan idean omaan puotiini liittyen (jota siis ei vielä ole olemassakaan, vasta haave-tasolla), mutta en millään kehdannut kaivaa paperia ja kynää esille ja alkaa piirtämään mitään. Tunnin loputtua jäin luokkaan ja "ikuistin" ideani paperille. Samassa luokassa oli seuraava tunti, matematiikkaa. Minä tein tentin, joka oli jo viime viikolla, jolloin olin sikalassa. Alku oli hyvin, mutta tentti oli kuusisivuinen! Aivot alkoivat hyytyä loppuvaiheessa ja vietinkin KAKSI tuntia pähkäillen paria kohtaa, joihin vain en kyennyt keksimään ratkaisua. Välillä olin pääsemässä jyvälle, mutta sitten unohdin, mitä ajattelin (?!) ja koko homma alusta. Lopputulos oli muutama tyhjä kohta kuusisivuisessa tentissä, joten ei kai paha... tosin edellisvuosien kokeiden perusteella tarkistamiseen olisi voinut panostaa, mutta tällä hetkellä tärkeintä on, että pääsen läpi. Niin ja nälkä oli hirmuinen. Onneksi ruokailu oli seuraavaksi.

Nyt voisin mennä nukkumaan (mutta arvatekin en mene), huomenna aamulla hitsausta. Jes! Muistetaan pitää hiukset kiinni ja vaikka Dimexit voi sulaa, niin mieluummin ehkä ne, kuin omat vaatteet tai nahka? Toisaalta Dimexit eivät ole halvat ja koulun loputtua ne saa pitää... Äiti päättäköön mitä teen (olen vielä äitistä riippuvainen, varsinkin tällaisissa tilanteissa)!

Ja hei! Torstaina meillä on opon tunti, josko saisimme lisää tietoa valinnaisista. En ole ainoa, joka tahtoisi ottaa sekä kasvi- että eläinpuolen opinnot. Niiden yhdistämisessä voisi olla vaikeuksia... ellen kävisi yhden vuoden lisää koulua... No jaa, jos ei asia järjesty niin sitten ehkä. Tai sitten vain valitsen jomman kumman.


Uu, Jone Nikula tulee huomenna Radio Rockin kanssa Mustialaan kuvaamaan ;) Minulla on mahdollisuus päästä hyppimään kameran eteen, kun yhdentoista maissa olen syömässä ja he ovat siellä lähistöllä juuri silloin. (kamalan tiukat aikataulut heillä...)

Tunti peruttu

Oikein mukavaa! Aamun tunnit peruttu opettajan sairastumisen takia. Kannatti jättää kiva uni kesken! Ja kaiken lisäksi heräsin tavallista aikaisemmin vain syödäkseni kunnon aamupalan ja hytistelläkseni kylmässä asuntolan olohuoneessa. No nyt on aamupala syöty... voisi sitä vielä koittaa käydä nukkumaan. Ja vielä täytyy vähän valittaa, se on aina meidän ryhmä, jolle tällaista tapahtuu eli me jäämme jälkeen :(
Noin, hyvää yötä!

Onneksi sentään laittoivat tekstiviestin kaikille! Vielä tympääntyneempi olisin, jos seisoskelisimme vähintään puolituntia konehallien ulkopuolella :)

maanantai 24. tammikuuta 2011

Tunnustus :O

Sain Maijulta Männiköllä-blogista tunnustuksen! Ja ihka ensimmäisen sellaisen :) Kiitoksia!



Minun täytyy nyt sitten kertoa seitsemän asiaa itsestäni. Hmm... mitäs keksisin sellaista, mitä te ette vielä tiedä...

1.  Pidän vaatteista, mutta inhoan shoppailua ja tavaran paljoutta.
2. Olen joskus halunnut olla kondiittori, vieläkin haaveilen "söpöjen" pikku leivosten tekemisestä.
3. En tunnu olevan "tavallinen" teini, minulla ei ole julisteita julkkiksista, olen ennemminkin "mummo", koska
4. pidän käsitöistä, etenkin vanhanaikaisista, kuten myös vanhoista huonekaluista.
5. Pidän vastuusta, en tunne sitä useinkaan raskaaksi taakaksi.
6. Olen usein aika epävarma. En uskalla avata suutani, joskus taas uskallan vähän liiaksikin...
7. Pidän ihan hulluna pienistä lapsista, etenkin vauvoista!



Aika kauan sain näitä miettiä. Olipas vaikeaa!

Ja minun täytyisi vielä viidelletoista laittaa tämä eteenpäin :D Monille lukemilleni blogeille tämä on jo tullut, joten viittätoista en saa kerättyä kasaan (vaikka maailma on täynnä ihania blogeja, myöskin niitä, mitä vielä en ole löytänyt).
Tunnustuksen saa täältä
Maria Veikontytär, Karjakko, Maelka, Tallipäiväkirja sekä Tiina Linkama.

Päivästä

Aamu alkoi terveystiedolla kello 9.50. Heräsin hyvissä ajoin, jotta ei tarvitsisi kiirehtiä. Tunnilta puuttui reilusti yli puolet oppilaista, mutta vähitellen heitä alkoi luokkaan valua. Katsoimme videota terveyteen liittyen ja käsittelimme sitten vielä yhtä 'ei vielä niin ajankohtaista' asiaa. Paljon riitti pojilla juttua... Hyvin tiesivät esim. sukupuolisairauksista :D

Toinen tunti oli yritystietoa. Teimme pienen ryhmätyön ja kirjoitimme muistiinpanoja. Oli taas mielenkiintoista ja se on hyvä! Tarpeellista tietoa tuli, mutta en nyt vain muista mitä... niin ja tulipa siinä tunnin aikana vähän kuvattuakin...



Viimeinen tunti oli rehukasvituotantoa. Puhuimme ja kirjoitimme salaojituksesta. Eri tavoista ynnä muusta. Kyllä sitä jaksoi melko hyvin kuunnella, kun itsekin joskus olen 'salaojituksen saloja' pohtinut.

No nyt on taas loppupäivä vapaata ja rennosti otetaan. Pistin kämppikset ostamaan kananmunia josko saisin mutakakkua tehtyä... kun niin harvoin mitään herkkua syön, voisi olla aina mutakakku-maanantai! Mutta enköhän aikanaan kyllästy tähänkin.

Huomenna aamusta alkaa traktoreiden huoltaminen ja iltapäivällä on sitten enemmän teoriaa ja ääks! Tentti... taisi olla matematiikasta, jos oikein muistan. Aivot eivät jaksa keskittyä murtolukujen pitkiin kerto-, vähennys- ja jakolausekkeisiin, toivottavasti niitä ei tule, tai enintään yksi!

Nyt täytyisi repäistä jostain syömistä, alkaa nälkä murista vatsassa. Ja asiaa auttaa ohjelma Maailman oudoimmat ruoat, jossa ollaan tällä kertaa Japanissa (netistä katson). Tonnikalan silmämunia, tursas- ja käärmejäätelöä... Mmmm! Hyvää ruokahalua!

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Puuroa ja koulutehtäviä sekä tulevaisuuden suunnitelmia

Bussimatkat menivät jälleen oikein hyvin. Molemmat bussit olivat ajallaan, viimeinen jopa ihan etuajassa, yleensä noin 10-20 minuuttia myöhässä!

Äkkiä tyhjensin repun ja kylmälaukun ja avasin tietokoneen. Ja tietysti heti blogien kimppuun. Äiti oli ehtinyt tehdä MINUSTA päivityksen, täytyy sanoa, että niitä pikkupoikia on jo kamala ikävä!

Kaverini muistutti, että olimme saaneet terveystiedon tunnilla tehtäväksi pitää päiväkirjaa, mitä syömme, teemme jne. Olin hienosti unohtanut tämän, mutta eipä se mitään. Tämän blogin pitämisen myötä muistini on hiukan parantunut ja muistan aika hyvin, mitä esimerkiksi viime maanantaina söin ja tein.
Nyt koitan siis rustata sitä päiväkirjaa ja syön samalla tulikuumaa mikrossa tehtyä puuroa. Vanha ongelma äidinkielen tunneilta palasi: yksi päivä on melkein sivun pituinen! Täytyy keksiä tapa karsia tekstiä... täällä blogissa sentään saan vapaasti selitellä kaikkea maan ja taivaan välillä ;)

Siitä asti, kun tajusin täyttäväni ensi vuonna jo kahdeksantoista, olen alkanut kamalasti miettimään esimerkiksi jatkokoulutuspaikkaa, autoa, autokoulua, oman kodin sisustamista ynnä muuta. Ja nuo eivät ihan vielä ole ajankohtaisia asioita, vielä melkein kaksi ja puoli vuotta! Mutta tuota jatkokoulutuspaikkaa haluan jo alkaa miettimään, koska se saattaisi vaikuttaa keväällä otettaviin valinnaisiini. Emolehmätuotanto kiinnostaa minua tällä hetkellä paljon, mutta samalla toivoisin vain pääseväni maalle ja selviäväni omavaraistaloudella ilman "työpaikkaa". Heti se tuskin onnistuisi. Taito ja tieto täytyy vielä hankkia. Voisin myös kierrellä ympäri Suomea kaikilla tiloilla "oppipoikana"! Ja kesälomallani olen ainakin menossa mummolaani, pituus riippuu siitä, saanko muualta kesätöitä. Tahtoisin oppia vanhojen käsitöiden tekoa, esimerkiksi pitsin nypläystä (ellei se ole kovin tylsää... vaikka tulos voisi olla upea), villan kehruuta, vanhojen ruokien valmistusta... Niin paljon tahdon oppia, mutta niin vähän tuntuu olevan paikkoja, joissa se olisi mahdollista. Mutta kuten jo aikaisemmin totesin, tässä on vielä aikaa haaveilla ja suunnitella (ja useinhan kaikki EI mene suunnitelmien mukaan!).

lauantai 22. tammikuuta 2011

Kierrätystehdas

Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestetään 7.-8.5. (klo 10-17)  ilmainen Kierrätystehdas. Sinne voi tuoda vanhoja vaatteita, leluja, astioita, lehtiä, kirjoja, elokuvia... kaikkea mahdollista (ei kuitenkaan isoja huonekaluja) ja sieltä saa ottaa toisten tuomia tavaroita. Yli jääneet tavarat toimitetaan Kierrätyskeskukseen. Taitotorin kierrätysaiheisissa työpajoissa tehdään vaatteita ja koruja ja hyödynnetään Tavaratorilta löytynyttä materiaalia. Tietotorilla voi tutustua kierrätys- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan. Myytävät tuotteet ovat mm. kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita, laukkuja, tekstiilejä ja koruja sekä luomutuotteita. Huom. Maksuvälineenä toimii käteinen. Kaapelitehtaalla ei ole pankkiautomaattia, lähin automaatti löytyy Ruoholahden metroasemalta.

Ensi vuonna

Pieni shokki iski tänään. Ensi vuonna olen a-i-k-u-i-n-e-n. Tai no miten sen nyt ottaa, todella moni kahdeksantoistavuotias käyttäytyy kuin mikäkin lapsi... Mutta kuitenkin! Ensi vuonna saan lotota, pääsen autokouluun, voisin hankkia auton... Alkoholiin ja tupakkaan en toivottavasti koskaan kajoa. Paitsi, että meillä on yksi olutkurssi, joka kuuluu opetukseen. Onko olut pahaa? Vaikea kuvitella minkään alkoholijuoman olevan hyvää, 0,7 promillen "mehu"siidereitä ja simaa lukuunottamatta. Enpä muuten ennen tiennyt, että alle 18-vuotias saa ostaa alle 2,8 promillen alkoholijuomia, kaupasta riippuen...

MUTTA HEI APUA!! Olisiko mitenkään mahdollista saada edes yhden vuoden lisää olla "lapsi"? Aika menee hurjan nopeasti. Toki on kivaa vanheta siihen ikään, kun voi ostaa sen oman kodin jne. mutta ei vielä (ja kyllähän minä kotona saan asua, ei vielä tarvitse "omaa" kotia etsiä, enkä kyllä etsikään). Vähän olen kyllä miettinyt, että jos saisin viikonlopuiksi+ lomille töitä, voisin muuttaa koulun lähelle, mutta tuskinpa rahat riittäisivät elämiseen :D Opintotukeakin saisin tällä hetkellä alle kolmekymppiä (arvaatte siis, että en aio sitä hakea).

Mutta asioilla on tapana järjestyä, vielä ei ole tullut läpi pääsemätöntä estettä!
Muita mietteitä aiheuttaa se, haluanko kasvi- vai eläinpuolelle... jos ottaisin vuoden lisää, onnistuisi ehkä molemmat... Ja aionko hankkia jatkokoulutusta? Vai menenkö heti esim. lomittajaksi? Ääh, vaikea päättää, mutta on tässä onneksi vielä aikaa.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Navettakuulumisia ja muuta

Yhdentoista maissa menin nukkumaan ja kerrankin nukuin hyvin. Aamupalaksi söin lettuja ja nyt viimeisiä tässä napostelen. Navetassa koottiin lehmät kokoomatilaan ja kolattiin pihatto. Alppi mökötti. Aino olisi mieluusti jäänyt auttamaan kolaamisessa. Yvonne meni huomaamattomasti ja kiltisti muiden lehmien perässä.
Kun sain kolattua ja vähän kuivitettua, menin lypsylle mukaan. Tällä kertaa ei jalka noussut kuin parilla vain. Yksi oli Mimmi (josta kuva muutama teksti alempana), joka ei yleensä potki. Nyt vain sattui olemaan utareet niin täynnä maitoa, että oli kiire saada kone käyntiin, mutta eipä rouva tajunnut, että se potkiminen vain hidastaa. Tai no, minut se saa tekemään nopeammin. Yvonnekin tahtoi koneen äkkiä käyntiin, muuten oli oikein nätisti. Taas hieroin linimenttiä sen utareisiin. Ihan oli kivikovat (tosin poikimisen jälkeen on normaalia). Aino kävi tutustumassa jälleen lypsyasemaan. Vähän jäi puoleen väliin miettimään ja tutkimaan, mutta tuli sitten paikalleen ja hetken silitin ja päästin pois. Aino oli maannut kokoomatilassa ja piti tarkistaa, ettei se vain ala poikimaan. Eipä se. Onneksi. Lypsyn jälkeen toiset menivät kahville ja minä tiskaamaan. Söin nimittäin ennen navettaan menoa (pakko syödä heti herättyä). Tiskattuani kävin siivoamassa vasikoiden karsinat. Ike ja Ile oli niiiiiin suloisia! Ja ne on niin pehmoisia!!! Tahtoo sellaisen!!! Ne vain makoilivat (pissakasojen päällä) ja sain vähän tuuppia ja nostaa, että siirtyivät. IIIIH ne on niin ihania!!! Kukaan ei pysty kulkemaan niiden ohi ilman, että tekisi mieli mennä niitä paijjaamaan. No kuitenkin, kola piti sellaista ääntä, että kaksoset päättivät puolustaa pesäänsä ja yrittivät puskea kolaa. Kuitenkin lähelle tullessa perääntyivätkin :D Pelkurit...
Vanhemmat vasikat olivat ryhmäkarsinassa. Päätin, että en kiinnitä mitään huomiota niihin, kun kolaan ja se auttoi! Vain kaksi tuli haistelemaan, mutta kukaan ei puskemaan yms. Siivottuani pistin kolan karsinan ulkopuolelle ja vähän paijasin vasuja. Hiukseni sai pienen käsittelyn yhdeltä vasikalta...
Halvaantunut lehmä oli jaloillaan ja söikin vähän. Sain sillä aikaa kuivitettua ja putsattua sonnasta karsinan. Yksi lapinlehmä oli poikimakarsinassa, mutta ei näyttänyt poikimisen merkkejä. Pääsi pihattoon kävelylle (ja siis pihatto ei ole piha(lla), vaan ihan navetan sisällä, siellä vain lehmiä ei sidota kiinni parteen vaan ne saavat kulkea vapaasti syömään ja nukkumaan). Loppuaika olikin vähän sekalaisia hommia täynnä, 9.35 pääsin navetasta. Kiiruhdin hakemaan kuivumassa olleet vaatteet ja kävin suihkussa, puin ja nappasin jääkaapista pari lettua mukaan ja menin terveystiedon tunnille. Vastaan tuli opintoavustaja/mikälie, joka oli jo etusormi pystyssä, mutta sanoin olleeni sikalassa :D Meni vähän ajatukset ja puheet sekaisin... en edes heti tajunnut, mitä sanoin, vasta sitten kun tämä henkilö ihmetteli asiaa.
Minun ei olisi tänään pitänyt olla navetassa, koska vuorojen päivät on vaihtuneet, mutta toisaalta, vuoroni olisi ollut keskiviikkona ja olin silloin sikalassa, joten nyt tuli sitten korvattua se poissaolo. Ja aamulla ei ollut tuntia, koska minun ei periaatteessa tarvitse olla sillä ensimmäisellä tunnilla, ellen valitse peltokasvien tuottamista eläintalouden sijaan. No, vielä en ole päättänyt! Miksi nämä tunnit alkoivat jo, kun emme vielä ole tehneet valintoja?!

Mutta nyt täytyy pakata loput tavarat ja kiirehtiä bussiin. Mamma täältä tullaan!

torstai 20. tammikuuta 2011

Lettuja, pyykkäystä (apua ne pyykit unohtui!)...

Heti saavuttuani Mustialaan menin ja iskin kaikki sikala- ja navettavaatteet koneeseen ja pistin koneen käyntiin. Käskin itseäni laittamaan muistutuksen tunnin päästä, kun kone olisi lopettanut. Unohdin.
Aloin lukemaan blogeja ja kituuttelemaan nälässä. Päätin paistaa lettuja itselleni ja kahdelle kämppikselleni. Jääkaapista löytyi sopivasti kaksi kananmunaa ja purkki maitoa. Jauhoja jouduin "lainaamaan" kämppikseltä. Hunajan unohdin kokonaan taikinasta. No jaa, ei se ole koskaan siinä edes maistunut. Taikinasta tuli liian paksua, desimitassa oli merkit vain sisäpuolella ja onnistuin  täyttämään mitan ihan reunoja myöten, joten en nähnyt missä merkki on, joten... Niin ja vatkain oli jossain muualla (taas), joten käsin sitten sekoitin ja tietysti siitä tuli vähän paakkuista. Hella kuumenee älyttömän nopeasti, "uusi" paistinpannuni on vielä niin hyvä ettei rasvaa tarvitse paljoakaan. En koskaan opi. Ensimmäinen ja toinen lettu tuli oikein kypsäksi. Liiankin, mutta kyllä ne kämppiksille kelpasi. Sitten alkoi tulla niitä todella vaaleita. Alkoi väsyttää lettujen paisto ja se kuumuus, joten en antanut värin häiritä. Nyt olen syönyt kuusi pienehköä lettua (kun on niin pieni pannu) ja taidan syödä lisääkin. Ja aamupalaksi voisin ottaa niin ei tarvitsisi alkaa ruisleipää sulattamaan ja täyttämään jne. Näin siis, jos lettuja enää on aamulla. Ja hilloa... sehän oli täysi äsken! Nyt siitä on enää noin kymmenesosa jäljellä.

Viime yö oli ollut asuntolaohjaajalle työntäyteinen kuulema. Iltamien takia huoneisiin siirtymisaikaa on siirretty parilla tunnilla. Eipä kukaan tainnut odottaa as.ohjaajan vielä kahdentoista jälkeen täällä liikuskelevan, mutta näinpä vain oli. Ja onneksi! Yksi oli ensin kaatunut ja sitten sammunut portaikkoon (ambulanssi kävi kai), yksi pakeni puhallutusta ja muutamalta tuli promilleja. Aijjaijjai. En oikein ymmärrä, että miksi ne juo aina uudestaan ja uudestaan, kun jäävät kuitenkin kiinni!

Ääh, nyt olisi vähän niinkuin pakko mennä ripustamaan pyykit kuivumaan ja mentävä nukkumaan. Aamulla viiden jälkeen herätys, aamunavettaa :) Niin ja huomenna kotiin! En vielä tiedä monen bussilla tulen, riippuu siitä, kauanko navetassa menee ja ehdinkö sen jälkeen vielä terveystiedon tunnille.

Viimeinen sikala-päivä ohi

Tulimme äsken sikalasta ja odottelemme ruokailun alkamista. Sitten pääsemme suihkuun ja takaisin Mustialaan :) toisaalta tämän patjan voisin viedä mukanani... ei ole ollut lihakset jumissa näinä päivinä.

Tänään jälleen ruokittiin possukat. Itse olin tänään pahnueiden puolella, joten ei ollut niin paljoa meteliä, kuin siemennettävien puolella... ne on ihan hulluja, kun näkee ihmisen, "RUOKAA!! RUOKAA!!".
Yksi mamma-possu ei ollut syönyt. Toinen takajalka ei oikein kanna, mutta saimme sen ylös ja kyllä se teki pienen kävelylenkin avustettaessa ja sitten jäi seisaalleen ja sai ruokaa.

Yksi possu pihaton puolella oli vähän seleenin tarpeessa, oli perä puutunut. Siirrettiin karsinaan ja annettiin seleeniä. Eiköhän se siitä.

Uusia possukoita ei ole syntynyt sitten sen jälkeen kun tulimme. Muutaman päivän ikäiset possut saivat rautaa piikillä ja tatuoinnin korvaan. Ei kiljuneet niin kovaa, kuin mitä odotin! Harva edes huomasi piikkiä. Ja tatuointihan on kerralla "naps", joten ei ne possut kauaa kärsineet.

Siemennettiin yksi ensikko, ei meinannut pysyä paikoillaan, kun sai karsinassa olla.

Katseltiin vähän sikalassa käytettäviä välineitä, mutta nyt kun yritän esimerkkiä keksiä, ei tule mitään mieleen. No kuohimisveitsi ja "sakset"... aika karua, onneksi ei tarvinnut sellaista katsoa (viime viikolla olijat olivat, mutta eipä niille mitään traumoja näyttänyt olevan).

Siirreltiin possuja vähän paikasta A paikkaan B. Siliteltiin ihan pieniä possuja (ne eivät vielä ole niin karheita, isompia kannattaa vain taputtaa).

Siivottiin lihasikojen karsinat. Ai että niillä on terävät hampaat. Kävi lihaan ja kolaan kiinni heti kun karsinaan astui. Ja ei niitä saanut ahdisteltua minnekään nurkkaan, heti tuli takaisin. Saattaapi pari mu(i)stelmaa löytyä.

Enempiä kummempia en nyt muista, menen nyt syömään :)

Pakko mikä pakko

Pakko sitä on vielä "tänään" kirjoittaa vaikka kello onkin noin järkyttävän paljon.
Kävin parin muun opiskelijan kanssa Mustialassa iltamissa ja hakemassa iltapalaa (juu, olisin muuten kuollut tänne nälkään). Ulkona on vielä aika valoisaa (!!), kevät tuloillaan :) Puut on ihanassa kuurassa ja muutenkin on vain niin.... kivaa, että on talvi. Toki saisi valoa olla enemmän, ja sukset (otetaan vastaan monot kokoa 39 + sukset!!), jotta ulkoilisin muutenkin kuin pakosta.

Tänään sikalassa ruokimme ja siivosimme, siemennettiin, siirrettiin, lähetettiin kaksi emakkoa viimeiselle matkalleen jajajaja... rokotettiin pikku-possuja :'( kova oli meteli ja hätä. Mutta niin oli yhdellä teuraaksi lähteneellä emakollakin... Hui kamala kun se oli hurjana! Hajotti melkein paikat, yritti tulla portista läpi jne.
Kuvia minulla ei ole vieläkään, saa nähdä tuleeko ollenkaan.

Nyt ajattelin lähteä nukkumaan... piti vain saada jotain kirjoitella.

Niin ja äitille tiedoksi, että koulu loppuu minulla 27.5. elikkä jos voisit kysyä enolta voisiko tämä mitenkään noutaa tämän stadilaistytön tuhannet matkalaukut ynnä muut tuiki tarpeelliset tavarat silloin? Kun en usko pystyväni niitä bussissa kuljettamaan... Toki yritän tuoda mahdollisimman paljon pois vähitellen, ettei kaikkea kerralla tarvitsisi.

Niin ja kiva juttu (ehkä), koulu jatkuu vasta syyskuun lopulla!!! JIIHAA!!!

tiistai 18. tammikuuta 2011

Ensimmäinen päivä sikalassa

Kahdeltatoista lähdettiin Mustialasta ja perillä oltiin joskus puoli yhden jälkeen.
Tämä paikka on pienempi kuin mitä kuvittelin ja minä sentään kuvittelin tämän aika pieneksi. Mutta se on vain hyvä! Ennen sikalaan menoa kävimme asuntolassa vaihtamassa vaatteet, sain oman huoneen. Aika vaatimaton, mutta viihtyisä. Kuten myös koko asuntola itsessään. Keittiö-olohuone on melko pieni, mutta ei sitä isompaa kolmeksi päiväksi tarvitsekaan, kun en mitään kokkaile.

Sikalaan mentiin yhdeksi. Yksi kilometri asuntolasta sinne huristeltiin mukavasti ammattikorkealaisen autolla xD laiskoja ollaan... Siitä matkasta tulisi neljä kilometriä kävelyä päivässä! Mutta kun ulkona on liukasta ja pääsen ilmaiseksi autolla...

Navetassa etsittiin sopivat työhaalarit, hanskat ja saappaat, saimme hengityssuojat ja sitten mentiin tutustumaan pikku possuihin. Olin ainoa, joka käytti hengityssuojainta, minua sen käyttö ei häirinnyt paljoakaan, suodatti hajuakin sopivasti (täytyy todeta, että Mustialan sikala, joka ei ole ollut käytössä vuosiin, haisee paaaaljon enemmän, kuin tämä sikala ja eipä se haju kamala ollut. On se jännä, että kestän sikalan ja navetan hajun, mutta sellaiset jokapäiväiset hajut, esim. toisten hengitys, ottaa koville. Ja äiti tietää mikä muu ;). Siellä ei ollut edes kuuma, vaikka niin aluksi pelkäsin.

Puhdistettiin emakoiden ruoka-astiat ja jaettiin niihin sapuskaa. Äkkiäpä emakot nousivat ylös, oli pikkupossuilla vaara jäädä alle. Emakoiden ollessa seisaallaan syömässä saimme hyvän tilaisuuden putsata karsinat/mitkä lie. Oli aika jännä juttu, että ihan pienet porsaat eivät oikeastaan reagoineet meihin (joo, ei siirtyneet edes kun olisi pitänyt putsata niiden pesä), vähän vanhemmat tulivat kärsällään haistelemaan ja vanhimmat pakenivat vastapäiseen suuntaan. Mutta täytyy sanoa, että on ne niin söpöjä <33 ja emakot hurjan suuria! Voittavat varmaan kärsä-saparo pituudella minut (165cm).

Sen jälkeen käytiin vielä porsimatta olevien emakoiden (mitä lie onkaan, en nyt muista) karsinat siivoamassa ja ruuat jakamassa. Kamala melu, kun ahneet porsaat/siat/emakot/mitä lie kiireellä kolistelivat ruokakaukalottensa luo. Sitten mentiin taas yhteen paikkaan tekemään sama homma. Enpä ole varma oliko ne minkälaisia sikoja... kuitenkin kolina kävi sielläkin kun niin kiire oli saada ruokaa... piti oikein aitoja syödä.
Siitten vielä... juu... menimme jakamaan ruoat lihasioille ja siivoamaan niiden aitaus. Jossain välissä oli kahvitauko... Tänään aamulla oli joku emakko porsinut, aivan suloisia ja PIENIÄ vaaleanpunaisia röhisijöitä. Yksi vain oli jäänyt mammansa alle ja voitte arvata kohtalon... :( Huomenna pitäisi yhden porsia. Jospa saisimme nähdä :) Alle kolme tuntia sikalassa olimme ja sitten menimme syömään lihakeittoa. Ja nyt on sitten koko ilta vapaata. Olisinpa ottanut kutimet. Vaikka voihan sitä nukkuakin! Varsinkin, jos on herännyt viideltä kuten minä... Ja huomenna pääsen käymään Mustialassa, iltamien ansiosta. Nytkin olisin voinut mennä yhden amkin kyydillä, mutta mitäpä minä siellä?



Kuvia en ole ottanut, koska haluan kysyä luvan, tämän päiväinen työntekijä ei ollut varma niistä. Joten josko huomenna...

Huomiseen!

Vasikoita ja lehmylöi (eli siis KUVIA!)

Mmmm navetan tuoksuinen kamera... Saattaapi pian olla sikalan :P

Viime yönä heräilin tunnin välein ja aloin jo pelätä, että en jaksaisi herätä navettaan. Meluakin yöllä oli, mutta en uskaltanut ottaa korvatulppia, kun en voi olla varma, että kuulisinko herätyksen niiden läpi. Kuitenkin viideltä olin ihan virkeänä syömässä aamupalaa ja selaamassa blogeja.

Navetassa piti lisäkseni olla kolme poikaa luokaltani, vaan eipä ketään näkynyt. Mutta ei se tainnut haitata, kolme työntekijää ja kaksi opiskelijaa niin hyvin pärjättiin. Olin lypsyllä ja kaikki meni oikein hyvin, en saanut potkurautaa käteeni, mutta pari sorkkaa sen sijaan. Ja hassua oli se, että onnistuin lypsämään yhden lehmän ilman potkurautaa, vaikka sillä kuuluisi käyttää, mutta eipä tämä edes nostellut koipiaan! Inhoaa kuulema utareiden pyyhkimistä ja koelypsyä. Olin siis varovainen ja koitin olla kutittamatta ja hyvin meni :) Sen sijaan ne, joille ei kuulu käyttää potkurautaa, potkivat senkin edestä. Onneksi olin ihan hereillä, että sain vedettyä käden alta pois. Lypsyn jälkeen putsasin sairas- ja vasikoiden karsinat, nuo uudet vasikat antavat kolata rauhassa paria tapausta lukuun ottamatta, yksi nimittäin tuli oikein innolla puskemaan minua ja kolaa.

Mutta nyt niitä kuvia!


Rakkahin Yvonne lypsyllä. Oli se ehtinyt poikia. Utareet olivat turvoksissa, siksi noin muhkeat. Jotain turkoosia mömmöä niihin hieroin.


Ylä- ja alakuvat, Yvonne-kulta, huomatkaa sydän otsassa!




Mimmi, oikea valio!





Ike ja Ile, kyyttökaksoset. Kumpi on kumpi, ei hajuakaan!



NIIIIIIN LUTUSIA!!! <3 ja niin pieniä....

Kokoero :D

Ei se mikään Alma ollut vaan AINO! Aino-karvapallo, länsi-suomen karjaa. Ei ole vielä poikinut, tunnutuksessa, eli totuttelee pari viikkoa ennen poikimista pihaton bakteerikantaan saadakseen maitoonsa bakteereja, joka sitten antaa vasikalle vastustuskykyä. Tänään tai huomenna laskettuaika, saisi minun puolestani poikia perjantaiaamuna, mutta eihän ne koskaan silloin, kun minä toivon...
Miulla on oikein kaunis naamavärkki.
IHANA!



Alppi-kulta se siinä :)


Alpin silmämeikit

... ja nilkkarengas, liekö sukua Niiskuneidille? Vihreä nauha osoittaa ummessa olevan vetimen (eli siitä ei tule maitoa), punainen taas esim. antibioottikuurista, jolloin lypsetään erilleen.

Oli vielä pakko laittaa kuva näistä söpöleistä

maanantai 17. tammikuuta 2011

Aneeminen

Aamulla ei meinannut silmät aueta, vessaankin menin sokkona. Ihan normaali yö, vai sanoisinko epänormaali, kukaan ei tainnut juoda, muuta kuin vettä tai Juissia, meteliä ei ollut jajajaja...

Ensimmäinen tunti alkoi 9.50 terveystiedolla. Vähän väsynyt olin.
Puhuttiin terveydestä yleisesti, mitkä asiat edistää terveyttä ynnä muuta sellaista. Tunnin jälkeen oli ruokailu, riisiä ja broileripyöryköitä, ihan hyvää, mutta ehkä turhan usein sitä samaa... Ruokailun jälkeen kävin terveydenhoitajalla aikeena mitauttaa hemoglobiinin, mutta eipä ollut tarvittavia välineitä niin ei onnistunut. Seuraavan kerran kahden viikon päästä. Sanoi silti, että rautakuurin voisin syödä, kuten myös terveystiedon opettaja sanoi, on sairaalassa töissä ja lukee vielä joksikin maisteriksi tms.
Seuraava tunti oli yritysoppia, tosi mielenkiintoista ja "sykähdyttävää"* oli, puhuttiin kaikenlaista, tehtiin ryhmissä pieni esitelmä tms. ja esitettiin se luokalle, kirjoitettiin ja täytettiin monistetta.
*) minua sykähdyttää aina, kun on jotain minun maallemuuttooni liittyvää, esim. tilan perustaminen, kulut ynnä muut, jotka haluan oppia heti ja nyt. Myöskin kuvat maaseudusta, auton ikkunasta vilahtavat tilat, puheet maataloudesta... *sykähdys*

Viimeinen tunti oli rehukasvituotantoa. Lojuin pulpetilla puolkuolleena, sain sentään muistiinpanot tehtyä. Tauolla NUKUIN pulpetillani, en kuitenkaan kauaa uskaltanut, koska toinen kohtalontoverini sai luokan takaa pullosta selkäänsä... Lopun ajan sitten sinnittelin hereillä ja yritin näyttää aktiiviselta. Ihan hyvin meni. Sitten äkkiä syömään, piti mennä Forssaan kaupoille, mutta en millään jaksa. Otin päiväpeiton ja langat esiin, mutta nukkuisinko mieluummin... Voisin myös pakata sikalaa varten ja etsiä navettavaatteet, kameran akku on jo latauksessa. Pyykit on koneessa, mutta en tosin kuule, pyöriikö kone (yleensä sen kuulee...). En jaksanut välittää mitään vaaleista ja tummista pyykeistä. Mutta eipä se mitään jos pyjamasta tulisi vähän harmaa... tai siis ei se niin haittaisi.  Ei niistä tullut harmaita. Kamalan kylmiä olivat ja valuivat vettä... ja kivasti oli pyykkikone "kävellyt" paikaltaan keskelle huonetta...

Eilen tekemäni mutakakku on tehnyt hyvin kauppansa, sain onneksi silti vielä tänään palan. Vielä on kaksi kananmunaa jäljellä, jos lähiaikoina tekisi mieli... mutta ehkä ei. Täytyisi ottaa sämpylöitä sulamaan, sikalassa ei saa iltapalaa  :( (no ei kyllä täälläkään, mutta sinne on kiva alkaa viedä ruokaa...).

Keskiviikkona illalla on täällä Mustialassa iltamat, jonne taidan tulla ellen ole ihan väsynyt, kyydin saan kun toisetkin haluavat tulla. Omiakin iltamia pitäisi suunnitella, mutta kun ei kukaan aikuinen ole niistä mitään puhunut, emme edes tiedä päivää, niin emme ole myöskään osanneet kauheasti suunnitella/harjoitella.

Ensi kuussa on tukioppilaiden koulutus Tampereella. Kyydin saan sinne koulun puolesta, siis JOS minut valitaan tutoriksi. Olen kyllä ilmoittanut olevani halukas ja ei meitä ole kuin kaksi tyttö jotka haluaa. Sitten pitäisi pojista saada kaksi... Jätetään opettajille päätöksen teko :D

En viitsi mennä vielä nukkumaan, mutta tunnen itseni, jos valvon vielä, piristyn ja sitten nukkumaan meno venyy puoleenyöhön. Toisaalta kello on vielä sen verran vähän, että jos nyt teen iltatoimet niin sitten huijaan itseäni ja pääsen nukkumaan aikaisemmin... Mutta ensin täytyy selvitä sinne suihkuun!

Huomenna aamulla viideltä herätys, navettaan sontaa kolaamaan ja Yvonnea moikkaamaan, olisipa jo poikinut tai poikisipa silloin kun olen navetassa ja kameraa EN saa unohtaa! Teidän täytyy nähdä kuvat Yvonnesta ja Karvapallo-Almasta. Ja niistä vasikoista! Joululomalla niitä oli syntynyt ihan kivasti. Osa ehti vielä saada H-nimen, mm. Himmeli, osa taas jo I-nimen, mm. Ike & Ile (kaksoset). Mutta joo, koska navetta loppuu yleensä yhdeksän aikaan ja ruokailu on vasta yhdeltätoista, ehdin hyvin kuvata navetassa.

Tähän loppuun vielä kuva Porkkana-sukista, jotka tosin sain (jo) viime viikolla valmiiksi.


sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Leppoisaa matkustamista

Istun bussissa, syön vastapaistettua sämpylää, kirjoitan yhdellä-kahdella sormella tätä ja luen blogeja. Astmapiipusta vedin jo henkäyksen, josko auttaisi yskään ja nytpä en ole kovinkaan montaa kertaa yskinyt sen jälkeen!

Vein tänään neljävuotiaan Tirtetan kaverinsa synttäreille. Tyttö ihan tärisi, kun otin ulkovaatteita pois juhlapaikalla. Koko päivän ja eilisenkin oli jännittänyt juhlia :) Aloittaa bilettämisen jo nuorena... meikkaamisen on aloittanut jo... voih. Niin ja pukeutuu yleensä vain pinkkiin, haaveilee balettiurasta jne. Joskus vielä saa vauvakohtauksia, jolloin alkaa lässytys. Meidän pikkuvauva, iästään huolimatta <3

Muutaman tunnin kuluttua olen (toivottavasti) asuntolassa kutomassa päiväpeittoa, siemailemassa teetä ja katsomassa Pientä Runotyttöä. Nyt päästiin moottoritielle. Tiellä ei ole lunta/loskaa, hyvin kulkee.
(17:36) Espoon Ikean kohdalla nytten, lunta sataa ja sitä on tielläkin... nopsaan vaihtuu maisemat.

----------------------------
20:27 Samana päivänä

Espoon kohdalla alkoi keli huonontua, kuski joutui kerran pysähtyä ravistelemaan tuulilasin pyyhkijöitä (mitä lie) ja sama oli seuraavalla bussilla, joka pääsi lähtemään noin kymmenen minuuttia myöhässä. Se tosin ei johtunut kelistä, vaikka ennen lähtöä ja Mustialan pysäkillä kuski niitä pyyhkijöitä ravistelikin. Kävelymatka asuntolaan sujui yllättävän nopeasti vaikka näkyvyys oli melko huono vaakatasossa tulleen lumen takia ja kerrankin minulla oli VÄHÄN matkatavaroita. Nyt on silmät vähän ristissä, enkä tiedä pitäisikö mennä jo nukkumaan vai ei, koska tahtoisin tehdä vielä kaikkea... Äiti teki mutakakkua kun lähdin, meinasin itsekin tehdä, mutta enää en yhtään jaksaisi (vaikka mieli tekisikin). Ääääh pakko tehdä!

perjantai 14. tammikuuta 2011

Liian nuori äidiksi

Siskon tyttö tuli tänään aamulla hoitoon. Sain kesken unien pikkuisen "äithii" itkevän tytön syliini. Katsottiin hetken sängyssäni tietokoneelta Hello Kittyä ja Puhii (Nalle Puh, jos ei tullut selväksi). Aamutoimieni ajaksi annoin muksulle löylykauhan ja saavin ja kiltisti leikki niillä kunnes menin keittiöön, jolloin seurasi perässä. Aamupalan syönti venyi, koska olen ehkä vähän turhan (tai no, koskaan ei voi olla liian varovainen) ylisuojeleva pieniä lapsia kohtaan. Syötyäni katsottiin Nalle Puhia vuorostaan videolta ja aika kauan jaksoi pikkuinen toitottaa "Puhiiiiii puhiiiii". Jonkin ajan päästä alkoi taas kitinä, aamu-unet oli jo nukkunut ennen kuin itse heräsin. Vein ulos kärrylenkille, olisi ollut kiva viedä keinumaan, mutta hyvin osaavat aurata lumet leikkipuistojen porttien eteen ja kotipihassakin keinut oli saarrettu parin metrin kinoksilla. Käytiinpä myös kaupassa ja sain ikäisiltäni "steissi-hengailija"-pojilta aika mahtavia ilmeitä :'D Ai että, on niitä pikkulapsista aikuisiinkin tullut, mutta nuo ilmeet oli jotain aika hauskaa. Ja kun pikku-prinsessalla on vielä niin upeat rattaatkin, oikein "Luxus-Deluxe"-sellaiset. Sisälle mentäessä ei protestoinut yhtään ja heti "ylellisen untuvatakin ja lampaannahkatossut" päältä pois saatuaan syötiin, K-marketin kanawrappia ja mandariinia. Pian neidin mamma sitten tulikin töistä ja alkoi "MAMMAAAMMAAAMMMAAAA!!!"-kiljuminen, tytöllä on se jalo taito... kuulemma kotimatkat metrossa on yhtä hermojen kiristystä (kanssamatkustajien myös).

Muksun lähdettyä tuli heti ikävä. Koulun takia tällaiset päivät ovat todella harvinaisia. Vähän on pientä nytkin ikävä, mutta nukun ihan mieluusti rauhassa, vaikka eipä neiti yökyläillessään ole paljoakaan metelöinyt... (kun ei edes samassa huoneessa nuku).

(Voi tuota mammaa, siis äitiä, ei pääse nukkumaan, kun sängystä putosi pohja... niin, on se vanhempien sänky niin kiva pomppulinna ja yleensäkin leikkipaikka)

torstai 13. tammikuuta 2011

Enää kaksi tuntia...

Aamusta oli nautakarjataloutta, poikimista taas käsiteltiin. Ensi viikolla on tentti (alkaa jo naurattaa) ja olen sikalassa :) Jes! Se on hyvä juttu, koska en edes muista, mitä kaikkia tenttejä ensi viikoksi olisi!

Sitten piti olla (tai piti ja piti) yhteiskunta-, yritys- ja jotain-oppia, kurssin olemme jo suorittaneet, mutta se luki silti lukujärjestyksessä, joten mentiinhän me tunnille. Ja palkaksi kuuliaisuudesta saimme kaksi tuntia rehukasvituotannon opetusta. Ja kohta on toiset kaksi tuntia samaa. Aaaaika kivaa... noh, Porkkana-sukat on kärkeä vaille valmiit. Paitsi se ei ole hyvä juttu, kutominen tuntuu olevan ainoa keino pysyä hereillä.
Juu ja viime yönä nukkumaan mentiin vasta kahdentoista jälkeen... ei uni tullut! Ehkä bussissa tulee, koska parin tunnin päästä lähden kotiin. Koululla on opettajavajausta parin sairasloman ja muuten-vain-loman takia.

Ja tämä tauko oli tarkoitettu pakkaamista varten... nojaa, tällä kertaa ei tule paljoa tavaraa kotiin vietäväksi. Itseasiassa kylmälaukkukin taitaa jäädä koululle, kun en mitään ruokaakaan tarvitse. Kerrankin näin.

Navetalta sellaisia uutisia, että umpilassa tapaamani Yvonne on siirtynyt navetan puolelle ja poikimista odotellaan. Pidättelisipä vielä tiistaille, vaikka nyt jo vähän aikaa pidätellyt on. Kuulin myös sellaisia surullisia uutisia, että Yvonnen ura saattaa jäädä lyhyeksi jalkaongelmien takia, nyyh!

Tiistaina voisi ottaa kameran mukaan navettaan niin näkisitte erään todella karvaisen Alma-rouvan (länsi-suomalainen). Niin ja pieniä vasikoita siellä on paljon :))) Mutta nyt täytyy rynnätä tunnille!

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Tylsää ja nälkä

Minulla on tylsää. Heräsin yhdeksältä, koska ensimmäinen ja ainoa tunti alkaa vasta puoli yksi (kuten jo aiemmin olen hehkuttanut). Söin aamupalaksi sämpylän ja yhden suklaaenkelin. Katsoin netistä pari jaksoa Tulli-sarjaa ja kudoin samalla Porkkana-villasukkaa, olisi jo aika saada valmiiksi, jotta pääsisin päiväpeiton kimppuun. Voisin mennä syömään, mutta sielä on riisipuuroa ja enkös ole syönyt sitä jo ihan tarpeeksi... voisin tehdä munakokkelia, ei tee mieli. Voisin syödä hedelmiä, mutta eikös nyt pitäisi syödä lämmin ateria? Lettuja voisi tehdä, mutta tulisi kiirus, enkä jaksaisi odottaa valmistumista. Saatan päätyä hedelmiin ja jogurttiin. Täytyisi näköjään tällaisten päivien varalle pitää pakastimessa jauhelihaa, keittoaineksia ja vaikka pyttipannua ja kuivakaapissa makaroonia. Kaveri iski eilen illalla pannulle puoli kiloa lapinlehmää. "Vieraille" (lue: pojille) oli siis kunnon sapuskat, vielä kun oli minun mutakakun rippeet. Hyvä kun kelpasi. Mutta siis nyt, kai minun täytyy syödä noita hedelmiä. Ei siinä mitään, ne on TOSI hyviä, mutta olen tottunut tähän aikaan syömään ihan kunnon ruokaa. Ei voi mitään, toivottavasti olen viisaampi ensi kerralla ja varautunut tällaisiin tilanteisiin.

tiistai 11. tammikuuta 2011

sUkLaA eNkEliT

Mutakakun ohjeella piparimuoteilla tehtyjä suklaaenkeleitä

1 dl voisulaa
2       munaa
1 dl kaakaota
2½ dl sokeria
½ tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
loraus maitoa

Sekoita voisulaan sokerit ja suola, lisää munat ja sekoita. Siivilöi jauhot ja sekoita, mutta vältä taikinan sitkistymistä. Lisää tarvittaessa maitoa.

Levitä halkaisijaltaan 24cm vuokaan ja laita uuniin 170 asteeseen 15-20 minuutiksi.
(Kolminkertaisesta taikinasta tulee pellillinen) Jätä kakku vähän "mutaiseksi", jolloin maku on parhaimmillaan.
Anna jäähtyä. Ota piparimuotilla paloja ja ripottele päälle tomusokeria.
Vielä jos on oikein kova makean nälkä, voi lisukkeeksi ottaa vaahdotettua vaniljakastiketta tai kermavaahtoa. voit myös lisätä taikinaan sulatettua suklaata, itselläni ei ole kokemusta tästä kuitenkaan.

Joillekin riittää pieni palanen, jotkut taas ahmivat hetkessä kauhiasti *käsi ylhäällä*


Pahoittelen kuvien laatua, vielä ei ole kalliin järjestelmäkameran aika.

Ja nyt olisi aika mennä nukkumaan, mutta enpä tiedä koska uni tulee kun täällä on vähän niinkuin vieraita...
Huomisesta tulee kiva päivä, koulu alkaa puoli yksi ja sitten on vain yksi ja ainoa tunti, äidinkieli&viestintä.

Hyvää yötä!

Hedelmiä talvella

Noin tunti meni kauppareissuun. Sharon-hedelmä ei ole halpaa, mutta vihdoin niitä kaupasta löysin, niin täytyihän niitä ostaa edes kaksi! Ja parempi vaihtoehtohan tuo on, kuin karkki (vaikka minulla se ei ole vaihtoehto). Banaaneja tuli ostettua vain neljä, niitähän voisi syödä vaikka kuinka paljon! Piti ostaa Reilun Kaupan, mutta olivat niin ällöttävän tummia, että päädyin näihin halvempiin. Mandariini/klementiini/satsuma/mikä-lie-pussi on alle 1,50e. Ja sainpa myös pakkaseen Rainbowin "ruispaloja", 1,05e/ 9 leivän pussi. Paaaaaljon parempia, kuin Vaasan Ruispalat, mutta aika pieniä, aamupalaksi ei uskalla syödä, tulee muuten tunneilla nälkä ennen ruokailua. Nämä ovat kuitenkin siltä varalta, jos sämpylät sattuvat loppumaan.
Jogurttiakin tuli ostettua, jotta olisi vähän monipuolisuutta aamu-, väli- ja iltapaloille.
Maitoa, munia ja kaakaojauhetta mutakakkua varten. Saa nähdä, teenkö tänään... nuo hedelmätkin houkuttelevat...

Päivän lenkki tuli siis tehtyä ja jumppasinpa jopa hetken "tarmon puuskassa" vai miten sen sanoisi. Kohta voisi mennä pyykkäämään, jos pyykkikone on vapaana... Se kun harvemmin on vapaana silloin, kun itse sitä tarvitsisin. Täytyy vielä vähän mainostaa/kehua pyykinpesuainettani. Äiti voitti jossain kilpailussa Lummen tuotteita.

Ei haise (toisin kuin nestemäinen Omo) ja puhdistaa vaatteet.


Vielä tähän loppuun, ehkä enemmänkin äitille tiedoksi, että peruin spirometrian ja keuhkolääkärin ajan ja enpä sinne siedätyshoitoonkaan siis mene (lääkärin kanssa maaliskuussa nimittäin oltaisiin siitä enemmän puhuttu). Elikkä nyt loppuu (toivottavasti) Helsingissä lääkärissä käyminen minun osaltani. Siedätyshoitokin olisi ollut hankala, kun olisin joka viikko samoilta tunneilta ollut poissa.
Elikkä nyt elän astmalääkkeideni kanssa ja jos ei mitään häiritsevää tule, niin pysyn poissa sairaaloista ynnä muista sellaisista paikoista (olisi tämän kai aiemminkin voinut tajuta...minullehan riitti allergiatestien tulokset ja se, että sain astmaan piiput, eipä lääkäri missään vaiheessa kysynyt, että haluanko mitään "jatkotoimenpiteitä" niin enpä sitten osannut itse sanoa, että tämä riitti).

Ja sitten tuosta "äitittelystä" vielä, ehkä jotakin saattaa häiritä se (itseäni ainakin joskus... kuten kaikki äidinkielellisesti väärin olevat sanat), että sanon "äitille" enkä "äidille", mutta se on yksi äitini kutsumanimistä (muijan, muden ja muiden sellaisten lisäksi).

Toinen päivä koulussa

Joo ja seuraavan otsikko on kolmas päivä koulussa, sitä seuraavan neljäs päivä koulussa jne. Ei ehkä, nyt oli vain ongelmia keksiä otsikkoa :D

Aamulla heräsin seitsemältä huonosti nukutun yön jälkeen. Ei se unirytmi vielä ole kunnossa. Väsynyt olin ja ajoissa menin nukkumaan, mutta uni tuli vasta parin tunnin päästä ja heräilin yöllä. En kuitenkaan ollut aamulla väsynyt.

Päivä alkoi traktori-jutuilla konehalleilla. Tehtiin Valmet 8000:lle (vai oliko se Valtra...?) 200 tunnin huolto (tietyin aikavälein on tehtävä tietyt hommat, esim. öljyjen tai suodattimien vaihto) eli vaihdettiin moottoriöljyt ja vaihdettiin suodatin (en tiedä, mistä, tai siis tiedän, mutta en nimeä). Hyvin saatiin aamupäivä siinä kulumaan (onneksi tulevaisuudessa nopeammin). Sitten juostiin syömään ja odottelemaan seuraavan tunnin alkua.
Sikatalous ei ollut erityisen mielenkiintoista, mikä on sinänsä harmi. Johtuiko opettajasta vai siitä, että olin väsynyt, en tiedä. Käytiin monisteita läpi ja YRITETTIIN katsoa possudvd:tä, mutta joko se tai dvd-laite ei suostunut toimimaan = pääsimme aikaisemmin tunnilta = menin ottamaan pienet päiväunet.

Sitten viimeiselle tunnille, joka oli matematiikkaa. Eipä ollut erikoista, murtolukujen jako- ja kertolaskuja ja lopuksi teimme pienen testin. Ensi viikolla pitäisi olla tentti, mutta olen sikalassa (tosiaan, kaikki tuppaa ensi viikolle), joten saan tehdä sen myöhemmin, mikä on sinänsä hyvä, koska voin sitten vielä kerrata rauhassa, koska olen päättänyt saada parhaimman tuloksen, mitä pystyn, en tyydy "läpi"-tulokseen, jos pystyn parempaan.

Äsken kävin syömässä ja siellä oli jälkiruokana suklaamoussea. Ei, en kiellä sitä itseltäni, mutta otin sitä kyllä hillitysti (jälkiruoista johtuvan ähkyn välttämiseksi).

Nyt ajattelin mennä kauppaan, vaikka tuolla on jo hämärää, tuulee ja minua väsyttää, mutta pakko sinne on joskus mennä ja ehkä piristyisin kun saan liikuntaa! Eniten kauppaan lähtöä jarruttelee laiskuus, väsymys tulee vasta toisena. Joten menen tästä nyt ostamaan maitoa, kananmunia ja hedelmiä (huomasin, että ne on käteviä välipaloja tauoilla).

maanantai 10. tammikuuta 2011

Ensimmäinen koulupäivä

Sain viime yönä unta vasta kahden jälkeen, mutta eiköhän tämä unirytmi muutu lähiaikoina.
Ensimmäinen tunti oli terveystietoa, tupakoinnista ja juomisesta puhuttiin, vähän oli tylsää, kun ei ollut mitään uutta. Seuraava tunti oli yritystoimintaa, joka oli ihan mielenkiintoista ja tärkeää. Tulemme tulevilla tunneilla käsittelemään mm. maataloustukia ja sukupolven vaihdosta ynnä muuta. Viimeinen tunti oli rehukasvituotantoa, luomusta ja biodynaamisesta viljelystä puhuttiin. Vähän oli tylsää ja oppilaita oli vähemmän, kuin ensimmäisillä tunneilla.

Ruokatauolla käväisin Forssan poliisiasemalla hakemassa T-ajokorttini, aika tyttömäisen vaaleanpunainen ;)

Nyt sitten odotetaan iltaa, jotta pääsisin nukkumaan (vielä en todellakaan mene, vaikka väsyttää). Pienen Runotytön eilisen jakson voisi katsoa ja täytyy muistaa Maajussille Morsian huomenna (HUOM! Huomisen jakson nimi on kuitenkin Maajussit- peräkammareista päiväuniin!).

Tämän viikon lukujärjestykseen on jälleen tullut muutoksia, saa nähdä onko minulla esimerkiksi keskiviikkona muuta kuin äidinkieli&viestintä, aiemmin siinä näkyi ainakin hitsaus... Niin ja perjantai näkyy vielä vapaapäivänä.

Pää kipiä, niska ei pahasti jumissa kuitenkaan. Näkö on aika sumeata, ehkä sittenkin pitäisi ottaa päiväunet... Ainakaan en kutimiin koske :D

---------------------------------------
(20:00 samana päivänä)

Enpä sitten nukahtanut. Katsoin Pienen Runotytön, litkin pullollisen porkkanamehua ja kävin suihkussa. Nyt syön pullan makuista mikrossa tehtyä puuroa ja voisin hetken kutoa päiväpeittoa, jotta sen joskus saisin käyttöön. Huomenna aamulla on jotain konehommia, jonka jälkeen sikataloutta ja matematiikkaa muistaakseni.

Sain juuri tekstiviestin navettavuoroista, täytyypi sanoa, että hyvin kaikki tulee ensiviikolle, koulukuvaus, sikala ja nyt myös navettavuoro. Onneksi navettaan pääsen, kun se on tiistai aamuna ja sikalaan lähdetään vasta iltapäivän puolella (?) ja toinen vuoro on perjantai aamulla ja sikalasta tulen torstaina. Vaan tuleekohan rankkaa... vaikka ihan sama se olisi, jos olisi navettaa koko viikko ja sikalassa päivä alkaa vasta kahdeksalta...

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Täällä ollaan!

Nyt voi koulu ja arki alkaa! Vaikka tuo matkalaukku on vielä purkamatta...

Ensin tyhjensin kylmälaukun, sitten kumosin matkalaukun purkaakseni sen sisällön, mutta meninkin katsomaan televisiota (!!), jonka jälkeen kaivoin tietokoneen esiin, tulin tänne blogiin, aloin siivota vaatekaappia, avasin matkalaukun, tulin taas koneelle, menin tekemään iltapalaa, taittelin pari vaatetta laukusta kaappiin, tulin tänne ja nyt siis kirjoittelen tätä ja syön samalla (joojoo äiti, ei pitäisi syödä tietokoneen ääressä!). ADHD:n yhtenä oireena on se, että jättää tekemänsä puuhan kesken ja siirtyy toisen pariin, mutta enhän minä ole yhtään vilkas... paitsi joskus... välillä... kotona... minun on vaikea keskittyä kuuntelemaan neljävuotiaan juttuja, mutta voin keskittyä tunnilla. No joo, pistetään syyksi epäjärjestelmällisyys ja valikoiva kuulo, niin ei tarvitse lääkkeitä alkaa syömään.

Bussimatka meni muuten hyvin, ensimmäinen kuski oli iloinen ja vähän vitsailevalla tuulella, nukuin melkein koko matkan, toinen kuski taas oli asiallinen ja muisti jättää minut pysäkille. Paitsi että kun sytytin otsalampun pysäkin jälkeen, joku pikkubussi laittoi vilkut päälle ja pysähtyi siihen kohdalleni, ihmetteli varmaan, kun vain kävelin ohi. Oli muuten tosi helppo matka sillä valaisemattomalla taipaleella, tie oli jäässä, joten laukun pyörät rullasivat oikein hyvin, mutta en kuitenkaan liukastellut. Totesinpa muuten, että Helsingissä oli viiden aikaan pimeämpää kuin Forssassa siitä pari tuntia! Mutta niin, takaisin matkaan. Olin unohtanut parkkipaikan, joka minun piti ylittää. Siinä on aina ennen lumia sellainen kiva polku, josta pääsee juuri ja juuri sen matkalaukun kanssa ongelmitta, mutta kukapa sitä vaivautuisi auraamaan/lapioimaan? Ensin siis täytyi ylittää aurauksen jäljiltä kinos ja sitten siinä hangessa (ei ollut onneksi syvää) raahata laukkua, kun ei pyörät pyörineet. Sitten toinen ongelma, vielä isompi kinos! Ja oja, ja hukuttavaa lunta. En edes lähtenyt kokeilemaan onneani, vaan tein vähän pitemmän lenkin tasaisella maalla, jolloin selviydyin yhtä nopeasti, kuin jos olisin taistellut itseni laukun kanssa kinoksista, vähemmän vain vei voimiani.

Tämä päivä on ollut aika kävijärikasta täällä blogissani, 64 kävijää Suomesta ja 60 Yhdysvalloista! Outooo... Mutta joo tervetuloa vain kaikki tänne! Kommenttia saa pistää ja kutsua vastavierailulle ;)

Huomenna sitten 9.50 terveystiedon tunnille :) Päivän kulusta huomenna illalla lisää!
Ja äiti, älä itke siellä, vaikka olenkin ikävöinyt asuntolan sänkyäni! Tai oikeastaan tätä muhkeaa peittoa... ja tyynyä ja kylmää huonetta... ja siis se kylmyys on hyvä niin kauan, kun en tule siitä kipeäksi, nukun paremmin vähän viileämmässä (ja patjaa en ole kamalasti ikävöinyt, punaisen oksennuksen koristama nääs, ei onneksi pahasti).

Nyt kohta voisin jatkaa matkalaukun purkamista kun sain tämän kirjoituksen valmiiksi ja kohta on viimeinen sämpyläkin syöty... Ja mikä ilon hetki, kaapista löytyi teetä! Juu ja joku ampui tuossa ulkona ilotulituksen... jaajaa, tämä on tätä OPISKELIJAELÄMÄÄ.

Nokka kohti koulua

Kahden tunnin päästä sitä (toivottavasti) istutaan jo bussissa. Matkalaukku on pakattu, piti vähän karsia kamoja, toivottavasti vielä ei mennä kauheasti plussan puolelle, koska ohuempi takki sai jäädä kotiin. Vaikka onhan minulla tuuli- ja villakangastakki koululla. Vähän jännittää, että miten painavan matkalaukun kanssa selviän koululle, kun siellä ollaan plussan puolella eli loskaa luvassa (täällä Helsingissähän sitä jo on ja löytyypä "rumia" länttejä, joista lumi on kokonaan sulanut).


Äiti leipoi aamulla minulle sämpylöitä aamu- ja iltapaloiksi. Ohje oli simppeli, hiivaa, vettä, suolaa, voita, jauhoja, kaikkea mitä kaapeista löytyy (ei sentään toukkia yms.). Vanha tuttu ruisleipä sai jäädä pois (piti ostaa S-marketista jotain leipää, mutta aika hyvin oli kaikki loppu). Muina eväinä mukaan lähtee porkkanamehua, maitoa, banaaneja, mandariinia, juustoa ja lauantaimakkaraa :)

perjantai 7. tammikuuta 2011

Viimeisiä lomapäiviä

Loma alkaa viimein olla lopuillaan. Sunnuntaina nokka kohti Mustialaa. Hiljalleen aloitan matkalaukun pakkaamista ja valmistautumista koulun alkuun. Voisi vielä lakanat vaihtaa ja kaapin siivota (toinen juttu on se, jaksaako...)  sämpylöitäkin pitäisi jossain vaiheessa leipoa asuntolan pakastimeen. Toivottavasti koululla on tiet aurattu edes jotenkin, mahtaisi olla kivaa tuhat kiloa painavan matkalaukun kanssa puskea kinosten läpi.
Vähän on kyllä nyt sellainen olo, että en tahtoisi kouluun :O outoa, toivottavasti menee pian ohi, mieluiten nyt heti. Koulussa voisi vähän reipastua, ulkoilla enemmän, kutoakkin(!)... kotona kun olen vain nukkunut, syönyt ja ollut tietokoneella, joskus tiskannut ja vahtinut ipanoita.

Olen loman aikana löytänyt uusia blogeja, mutta aika ankarasti olen niitä myös pois karsinut. Ja ainahan blogeja löytyy lisää, joten toivottavasti edes koulussa en vietä iltojani VAIN blogien seurassa... tosin ei tämä laiskottelu/blogien lukeminen ole aivojani surkastanut, ne on jopa kasvanut, ainakin älykkyysosamääräni, edellisen kerran kun tein Tieteen Kuvalehden äo-testin netissä, sain 115, tänään kun tein niin sain 121! Professorien äo:n tasolla siis olen, joten ei ihan huolissaan sen suhteen tarvitse olla ;) 125 olisi jo Mensan tasoa (jos ne tilastot pitävät paikkansa).

Koulullamme muuten on kuin onkin valokuvaus. Se nyt vain sattuu olemaan silloin, kun olen siellä Loimaalla sikalassa! Saa nähdä, järjestyykö asia mitenkään, vai jäänkö pois kuvasta. Olisi vain niin kiva saada ensimmäisen vuoden luokkakuva.

torstai 6. tammikuuta 2011

Siskon tytön kanssa ulkona

Tästä päivästä meinasi tulla samanlainen, kuin muistakin päivistä lomani aikana, mutta sitten iltapäivällä sisko soittaa ja taustalta kuuluu korvia huumaavaa kiljumista. Sisko kysyi haluaisinko viedä kiljukaulan leikkipuistoon. Ja tottakai halusin! Äkkiä päivävaatteet päälle (hehheh, lomalla KUULUU olla pyjamassa myös päivällä) ja ruokaa mahaan ja sitten matkaan. Ulkona tuuli kylmästi, mutta en palellut.

Rappuun kuului kiljumista, mutta kun ovi aukeni, kiljukaula hymyili hiljaa ja oli pukemassa ulkovaatteita. Alkoi vähän naurattamaan, kun katselin reilun vuoden ikäisen taaperrusta ulkona. Välillä pieni jähmettyi paikoilleen ja kun otin kädestä kiinni niin jatkoi taas matkaa. Rattaat otettiin mukaan ja mentiin leikkipuistoon.
Annoin lumipallon, tyttö pudotti maahan, käski antaa uuden, pudotti maahan ja tätä rataa. Ja olisi jaksanut vaikka kuinka kauan, mutta en viitsinyt kauaa pitää, kun oli sen verran kylmä ja nenukki ja posket alkoivat olla jo mansikan punaiset. Vähän alkoi "skitsomaan", väänteli ja ähisi, mutta antoi nostaa rattaisiin. Vaan eipä jaksanut kauaa istua ja nostin kävelemään. Aika ihana lapsi, kaatui välillä ja jäi vain maahan odottamaan, että nostan taas pystyyn, ei alkanut huutamaan, että "NOSTA HETI!". Kotiin päästyä vilkutti ja hymyili, vähän haukottelikin :) Söppänä <3

Ja baituvei, paljon oli takaisintulomatkalla nuoria kaljatölkkien kanssa metrossa. Vähemmän oli aikuisia humalaisia.

Nyt tuli hedelmänälkä ja kauppa on kiinni :( Toivottavasti selviän huomiseen!

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Turha reissu ja mamman muussi :)

Päätin vihdoin lähteä ulkoilmaan ja hakea T-ajokorttini poliisiasemalta. Ei löytynyt, soitti vielä muihinkin Helsingin asemille, ei mitään. No kortti olikin lähetetty Forssan poliisiasemalle! Elikkä koulun alettua joku opettajista tai asuntolaohjaaja saa kuskata minua vähäsen, jotta viimeinkin saan korttini. No en menettänyt muuta kuin 70 senttiä ratikka- ja metromatkoihin ja ihan kiva oli käydä piristämässä muistia Helsingin keskustasta ja löysinpä uusia liikkeitä yms. mielenkiintoisia juttuja!

Mamma toteutti tänään minun "äänettömän" toiveen tekemällä perunamuussia ja lihapullakastiketta. Enpä tiedä montaakaan ruokaa, joka voittaisi tämän. Pelkät lihapullat muussin kanssa ei ole mitään, liian kuivaa, mutta kun siihen lisää kastikkeen niin on aika herkkua.

Ennen tätä kävin äitin kanssa kaupassa. Äiti usein sanoo, ettei osta mitään minulle, mutta kyllä se yleensä taipuu ;) Omenamehu (vielä koskematon!), suklaajäätelöpatukka ja suklaavanukas sai uuden omistajan. Eli aika iso herkuttelupäivä, kun en karkkia syö. Itseasiassa en ole ennen miettinytkään, että herkuttelen todella harvoin! No, mikä nyt lasketaan herkutteluksi... Minulle se on jotain epäterveellistä ja makeaa. Eli TODELLA harvoin herkuttelen, koska suklaasta en periaatteessa pidä, jäätelö on "liian kylmää" ja vanukkaitakin syön vain yhtä makua ja niitäkin todella harvoin. Se, että en syö karkkia, ei johdu siitä, että tahtoisin esim. laihtua, kyllästyin siihen huonoon oloon ja vihlontaan, joka tulee aina karkin syönnin jälkeen. Päivisin en edes ajattele karkkia ja jos jollain sitä näen, saatan nyrpistää nenääni, nykyään pidän karkin ostoa tuhlaamisena ja sitähän se tavallaan onkin. Joskus saatan kuitenkin nähdä unta, että syön karkkia hyvällä ruokahalulla, mutta unen aikana tunnen ahdistusta ja aamulla mietin, että söinköhän oikeasti :D

Nyt keskityn Australian rajalla-ohjelmaan (ruutu.fi:stä) ja stressaamaan koulun alkua ja odottelemaan myöhästymiseen liittyviä painajaisunia :D Eilen illalla menin sentään ennen kahtatoista nukkumaan! Ja heräsin ensimmäisen kerran tänään jo joskus viiden aikoihin...

Odotan jo koulun alkua ja sitä, että pääsen kirjoittamaan "oikeita" päivityksiä...

tiistai 4. tammikuuta 2011

Käsityön himo alkoi

Käsityön himo alkoi minulla, kun eilen illalla löysin parikymmentä minulle uutta blogia, joista suurin osa oli juuri käsityöblogeja. Kunhan koulu alkaa ja pääsen ideoitani enemmän suunnittelemaan... Jos ne avoimien ovien myyjäiset toteutetaan... Vaan kiirus voipi tulla, jos ne on helmikuussa. Saas nähdä ja kai myyjäisiä voi koululla muulloinkin pitää, esim. kevätmarkkinat? Aijjaijjai sormet taas syyhyää, voisi vähän olo helpottaa tekemällä Porkkana-sukat valmiiksi! Niin ja sain lisää lankoja "päiväpeittoani" varten, joka tosin jäi asuntolaan... Katsotaan nyt. Alan etsimään sopivia ohjeita/kaavoja ja luonnostelemaan ja haaveilemaan... (muuta en ole tänään tehnytkään...).

Nyt täytyisi taas käydä päivystämässä. Tällä hetkellä on varsin hiljaista, viereisessä huoneessa isot pojat pelaa pleikkarilla. Ja voisihan sitä mennä syömäänkin.

Lyhykäiseksi tämäkin nyt jäi, lisäilen tähän tänään lisää, jos on jotain lisättävää, hejdåå!!

maanantai 3. tammikuuta 2011

Päivystyksessä

Mukamas. Ja siis ihan kotona. Pitäisi vahtia noita pikkuisia, mutta joskus pärjään sillä, että menen paikalle vain silloin, jos tulee meteliä. Täällä kun ei niin pieniä ole, että täytyisi olla kokoajan vahtimassa ettei jää sormet ovien väliin tai pudota mitään niskaansa. Enemmän saa olla erotuomarina, antaa iltapalaa ja komentaa pesulle. Äiti kysyi tänään poikien laulaessa ja pälättäessä, että aionko hankkia kuusi poikaa. Tjaa... enemmänkin voisi ;) Ihan 24/7 tuollaisia olisi varmaan vaikea kestää, mutta onhan kaikki leirit ja ilmaiset tapahtumat ja kerhot olemassa ;) Ei meidän pojat mahdottomia ole tosiaankaan. Jokainen on vain omanlaisensa hyvine ja huonoine puolineen, ihan niinkuin me tytötkin :D

Äiti sitten tekaisi sen mutakakun tänään. Taisi vähän yllättyä, kun se hävisi niin äkkiä. Ja kukakohan söi eniten... eeen ainakaan minä...

Onko kukaan katsonut Food Inc.-elokuvaa/dokumenttia? Ajattelin katsoa sen tänään, mutta saas nähdä jaksaako/ehtiikö. On kiva katsoa ruokaan liittyviä juttuja, en kovin mielelläni lue niistä, kirjat on romaaneja varten :D Yritin lukea Aitoa Ruokaa-kirjan, mutta en jaksanut muuta kuin selata sitä.

Nyt menen katsomaan keittiön puolelle menoa, ettei ekaluokkalainen poika tuskistu tyttöjen huomion osoituksista.

Ps. Finnmatkojen mainoksen musiikki on näköjään meillä hitti. Kolmetoistavuotiaskin sitä aina hoilaa.

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Kunhan vain kirjoittelen...

... tänään ei tapahtunut ihmeempää. Juu ei. Heräsin yhdentoista jälkeen, katsoin Isä sisäkkönä (piti eilen mainostaa, mutta unohdin), söin, öö tein jotain, olin tietokoneella, katsoin televisiota, puhuin mummon kanssa puhelimessa (pitkästä aikaa), söin, katsoin tietokoneelta Step Up 3:n. Eli aika saamaton olen tänäänkin ollut. Porkkana-villasukka on edelleen kesken, en edes mitään kotihommia tehnyt tänään!

Step Upin jälkeen tuli aika energinen olo, mutta äkkiä saunan tuoma kuumuus haihdutti senkin. Sauna on aika tehokas lämmittäjä tässä talossa. Ei se ole iso, sähkökiuas eikä "aito" tulella lämpiävä, mutta kuuma täällä silti on. Ihan kuin saunassa.

En sitten saanutkaan tänään mutakakkua... ehkä huomenna... vaikka enää sitä ei tee mieli kamalasti. Olisi kuitenkin kiva ottaa pari kuvaa ja laittaa tänne ;) piparimuoteilla ja tomusokerilla saa hienoa jälkeä, vaikka meillä se tulee syötyä ihan sellaisenaankin uuninpelliltä.

Nyt kyllä täytyisi mennä pesemään hampaat yms. muuten taas ilta venyy liian pitkäksi! Eilenkin tuli Casino Royale ja enhän minä sellaisista elokuvista pidä, mutta nyt kun on televisio makuuhuoneessa niin mitä muutakaan sitten tekisi? Nukkuisi? Ei, leffa oli katsottava ja sitten kello olikin liian paljon. Plääh, on tämä niin vaikeaa. Koulun alkaessa menin joskus jo kymmeneltä nukkumaan. Okei nyt on loma.... Mutta ei kauaa :)

Kohta pääsee taas kouluuuuuun!!! Ja kohta pääsee taas nukkumaan!!!

Jos ketään kiinnostaa, niin viime yön uni oli aika mielenkiintoinen, ryöstin Citymarketista cd:n ja kengät ja sitten minua pyydettiin selvittämään rikospaikalla ryöstön tekotapa. Vaikka siis itse olin se varas! Moni minulle tuttu paikka yhdistyi unessa, Citymarket oli ulkoa päin kuin Tallinnan Sadamarket, sisältä kuin Itäkeskuksen kauppakeskus ja pohjakerrokset kuin joku uimahalli... seikkailin myös ilmastointikanavassa ja rakennuksen katolla. Oli aika jännittävä uni, pakko sanoa :D Kun oikeassa elämässäni ei tällä hetkellä ole mitään extremea niin sentään unissa on!

Mutta joo, mennään nyt nukkumaan, ei tiedä vaikka pääsisin New Yorkiin tanssimaan street dancea tänä yönä! Tai varastelemaan lisää tavaroita Citymarketista! Öitä!

lauantai 1. tammikuuta 2011

Niin mikä päivä tänään on?

Ihan kuin olisi tiistai. Ihan kuin eilen olisi ollut ihan tavallinen päivä. Vähän väsynyt tänään olen ollut eilisestä valvomisesta, mutta silti jaksoin herätä ennen yhtätoista! Toisetkin on ollut aika väsyneitä, etenkin seitsemänvuotias pikkuveli, joka ei yleensä älähdä minulle mistään, mutta tänään oli aika "kamala".

Tänään ollaan syöty, katsottu telkkaria, syöty, katsottu elokuvaa, syöty ja oltu tietokoneella ja syöty ja taas tietokoneella. Mikä elämä... No enää noin viikko ja koulu alkaa taas, uusia aineita luvassa, mm. terveystietoa ja sikataloutta! Jippijaijee, ei tarvitse pelätä, että kävisi liian yksitoikkoiseksi. Joka viikko on hieman erilainen lukkari, joka vuosi tulee uusia aineita. Niin ja parin viikon päästä menen sinne Loimaalle sikalaan...vähän jännittää (miksi jännittää tuo, eikä jännittänyt koulun alku?).

Tämän päivän (ja muutaman muunkin päivän) olen himoinnut mm. Kakkugallerian ihanaa, suussa sulavaa sacherkakkua ja muita ihania leivoksia (sunnuntaisin 11eurolla saa syödä niin paljon kuin jaksaa!!!!). Harmi (tai hyvä), ettei myymälöitä ole muualla kuin Helsingissä (3), muuten tulisi esim. koulussa ollessa aika paljon herkuteltua, tosin raha sen päättää. Niinkuin nytkin. Saan jonkin aikaa tyytyä vain uneksimiseen (ja totta vie uneksinkin!). Mutakakkuakin olen himoinnut, mutta sitä voi sentään tehdä edullisesti itsekin. Ja kuka tietää, ehkä huomenna saankin valittaa pahasta olosta ahdettuani itseni täyteen sitä ihanaa kaakkua <3 omnomnom!

Nyt väsyttää jo sen verran, että kirjotus jää vähän lyhyeksi. Öitä!

Happy New Year !!


Kuvien ottaminen ei oikein sujunut ja videoidenkin laatu oli mikä oli (akku lähes tyhmä... siis tyhjä), mutta tässä nyt yksi video! (kylläpä tämä nyt tätäkin latasi......)




Ruoholahti-Jätkäsaaren maamerkki, Crusellin silta sopiikin ihan hyvin maisemiin, aluksi vähän epäilin ja pidin turhan "prameana". Sieltä oli hyvä katsella Ruoholahden, Lauttasaaren ja jopa Senaatintorin(?) raketteja.


                                               Uusi vuosi ja uudet kujeet ;)

                                                2011!!