tiistai 30. marraskuuta 2010

Navettaa, hitsausta ja navettaa

Eilen läksin puoli kolme navettaan. Ihan perushommat tehtiin, eli umpilassa kolattiin ja jaettiin rehut, siivottiin vasikoiden ja sairaiden karsinat, ajettiin lehmät lypsylle, kolattiin pihatto ja kuivitettiin. Sen jälkeen mentiin lypsylle, koska meitä oli vain kaksi oppilasta ja yksi opettaja. Lypsyllä ei tullut mitään ongelmia, vaikka sain navetan pahamaineisen potkivan lehmän. En laittanut potkurautaa (koska en osaa), mutta enpä olisi tarvinnutkaan! Lehmä, Aurinko nimeltään, seisoi ihan nätisti, kerran nosti koipeaan, mutta ei potkaissut. Antoi lypsää alkulypsytkin (joilla tarkistetaan, voiko maidon lypsää meijeriin menevien maitojen joukkoon), lypsinkin pysyi hyvin paikoillaan eikä lehmä hermostunut, vaikka minulla kesti tovi, sillä lypsinten eräs nappi pomppasi kokoajan ylös. Olin aika ihmeissäni... Jaa tämäkö on se kamala lehmä?

Tänään aamulla minulla ei ollut navettaa, joten menin normaalisti tunnille. Meillä oli hitsausta ja olin jo eilen suunnitellut ottavani kameran mukaan. Kuvia tuli otettua kameran muistin täyteen (vaikka sen juuri tyhjensin!).




Hitsauksen jälkeen minulla oli rehukasvituotantoa ja aiheena oli lannoitus. En kummemmin jaksanut kuunnella, muistiinpanot löytyvät tietokoneeltani (ne sentään jaksoin tehdä...).

Puoli kolmelta taas navettaan. Siellä olikin paljon väkeä, kun ammattikorkealaiset tekivät joitain koulutehtäviä siellä ja katsoivat uutta rehunjakovaunua, kun koulumme navetta menee tulevina vuosina lähes kokonaan uusiksi (tai sitten ihan oikeasti uusiksi). Robottinavettaa aikovat, mutta minusta se on aika tyhmää, sillä miten oppilaat sitten oppivat lypsämään? Toki on hyvä, jos uudet asiat opetetaan, mutta robottinavettoja on vielä aika vähän Suomessa. No kuitenkin, käytiin umpilassa tekemässä samat vanhat hommat eli kolaamassa ja jakamassa rehua. Paali oli ihan jäässä, vaikka se tuotiin jo eilen navettaan. Siitä kuitenkin saimme repimällä rehua tarpeeksi. Sen jälkeen putsattiin vasikoiden karsinat, ajettiin lehmät lypsylle, siivottiin pihatto, lakaistiin ruokintapöytä, kolattiin kokoomatila, käytiin umpilassa iltatarkastuksella ja sillä välin työntekijä oli päästänyt muut oppilaat poies, joten minä ja toisluokkalainen saatiin myös lähteä.
Huomenna aamulla taas navettaan :) Saa nähdä ehdinkö ollenkaan oppitunneille. Ihan kiva olisi ehtiä, ettei jäisi rästiin mitään, mutta kyllä voisin nukkuakin...

maanantai 29. marraskuuta 2010

Hevosmetsurin opeissa

Tätä päivää olin odottanut siitä asti, kun sain tietää pääseväni hevosmetsurin kanssa töihin. Pelkäsin jo 20 asteen pakkasen estävän hommat, mutta kyllä se metsuri sinne itsensä ja hevosensa raahasi. Olin taasen ainoa tyttö ja poikiakin oli vähän reilu kourallinen. Eipä se minua haitannut, ei yhtään :)



Hevonen oli kiltti ja rauhallinen, pysyi nätisti kiinni sitomatta paikoillaan, niinkuin työhevosen pitääkin.
Pakkanen ei hevosta hyydyttänyt, vaikka sillä selvästi kylmä oli. Turpakin värisi :(









Metsuri sai ajettua kaksi pölkkyä, kun meidän metsäopettaja totesi, että kohta on ruokailun aika... noh, äkkiä nimet listaan ja opettaja ja pojat häippäsevät. Itse pyysin, että saisin kokeilla ohjastamista ja sainhan minä. Se ei ollut erityisemmin vaikeaa, ääniohjeilla totteli parhaiten, eteen, taakse, vasemmalle, oikealle ja ptruu eli seis. Ohjilla autettiin silloin, kun hevonen itse haki tukea. Oli hieman epävarma poju, mutta ei haastava. Kuten metsuri sanoi; epävarma, mutta nöyrä. Yhden pölkyn vein kasaan ja sitten hetken silitin heppaa ja metsuri kertoi niitä näitä entisajan ja nykyajan hevosmetsureista, hevosmetsurikursseista ynnä muusta. Sitten lähdin minäkin syömään, kuten metsuri ja tämän hevonenkin.



Minulla on vielä traktoreihin ja maatilan muihin työkoneisiin liittyvä tunti ja sitten menen navettaan illaksi :)
       Hyvää Joulun odotusta kaikille! Ylihuomenna saa avata ensimmäisen luukun kalenterista :)

Huomenta!

Ulkona on -20 astetta pakkasta, juuri sopiva minulle :) Ja kohta puoliin päästään tekemään mettähommia hevosmetsurin kanssa. Toivottavasti. Ja toivottavasti kamera ei jäädy. Nytkin tuolla on niin kaunis taivas, vaaleanpunainen :)

Yöllä toisilla oli ollut aika hauskaa, ilman alkoholia onneksi (tai luultavasti). Rauhoittuivat kuitenkin, kun huomautin, että jos tulee valitus, niin saavat kahden viikon asuntolakiellon. Eipä tainnut se houkuttaa, kun hiljenivät. Itsekin sain hyvin nukuttua yöllä :)

Nyt täytyy vähän miettiä, mitä puen tuonne ulos. Ja jos meidän täytyy pukea metsurin kamppeet, silloin sitä miettimistä onkin... turvahousut kyllä ovat ihan paksut, mutta takki on ohut kuin t-paita ja sen alle ei oikein talvitakki mahdu... vai mahtuiskos, jos ottaisi isoimman koon :D

Kuvia tulee, jos saan otettua ja luultavasti teen siitä ihan oman kirjoituksen.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Ja koululla taas

Heräsin aamulla (vasta) kello 12, eilen illalla nimittäin päätin, että nyt nukutaan kunnolla, koska sitä ei tiedä koska seuraavan kerran saisi. Huomenna nimittäin alkaa navettaviikko...

En tehnyt päivällä muuta, kuin söin, olin tietokoneella, rutistelin Tirtetta-siskolta ilmoja pihalle ja kiusasin pikkuveljiä. On ne vaan niin lutusia <3 Ikävä siinä alkoi tulla jo ennen kuin edes lähdin!

Aluksi oli tarkoitus lähteä viiden bussilla, jotta olisi helpompi mennä aikaisin nukkumaan, mutta en minä vain osannut lähteä! No siinä ajassa kun valmistelin lähtöä henkisesti, mamma teki minulle ja vain minulle lohipasteijoita, koska olin niitä niin pitkään himoinnut.

Uudet talvikengät lähtivät sittenkin mukaani, vaikka yhdessä vaiheessa en niitä olisi halunnutkaan. -20 asteen pakkaset kuitenkin sai mieleni muuttumaan. Kyllä ne uudet kengät lämmittivät paremmin, kuin vanhat. Ja eivät tehneet vaivaisenluita (juu minulla on jo sellaiset) kipeiksi, kuten edelliset tekivät. Kuitenkin vielä tahtoisin enemmän Kuoma-saappaita... Nuo uudet kengät nimittäin ei ole niin kivan näköiset (kaupassa ne vielä oli!). Aika hassusti on käynyt, Kuoma-saappaita on nyt jo myyty yhtä paljon (ja kait enemmänkin) kuin viime vuonna yhteensä, kaupoista ei löydy sopivaa kokoa ja väriä ja valmistaja ei ehdi valmistamaan niin paljon, kuin on ostajia. Kuitenkin, nuo uudet kengät, jotka minulla nyt on, maksoivat 40 euroa ja se on sen verran paljon mielestäni, että en ihan noin vain jättäisi kenkiä käyttämättä, kun ne kuitenkin ovat lämpimät. Huomaan minussa sellaisen asian, että en pidä enää yhtä paljoa samanlaisista vaatteista kuin ennen, nyt kaikki "koristeet" yms. turha saisi jäädä kauppaan, haluan yksinkertaista.

 Vaatekaupoista, kuten H&M ja Seppälä, ei löydy enää minulle mieluisia vaatteita. Tekisin mielelläni vaatteeni itse, mutta koulullakaan ei ole ompelukonetta, saatikka saumuria ja en taida ihan osata... collarihousut ja topin olen 7lk:lla tehnyt, siinä se. Ehkä sitten joskus, kun on aikaa ja rahaa (ja taitoa).

Päätä särkee sopivasti ja väsyttääkin, blogien lukeminen taitaa jäädä huomiseen...

Meinasi muuten käydä köpelösti bussissa, oli pimeää, en nähnyt koulun kylttiä ja kuskikaan ei näyttänyt sen enempää huomaavan pysäkkiä, joten siinä sitten körräyteltiin koulun tienhaaran ohi. Havahduin vasta, kun taksi oli kääntymässä tiellä. Painoin nappia, bussi pysähtyi tien penkkaan ja läksin kävelemään koululle. Muuten oli matka mennyt hyvin, tämä kyseinen bussi tuli jopa VAIN neljä minuuttia myöhässä Forssaan, mikä on kaikkien aikojen ennätys, aina ennen on mennyt noin 20 minuuttia.

Hyvää yötä kaikille lukijoille!!

Ps. 1800 kävijää tuli täyteen tänään :) Kiitos!

lauantai 27. marraskuuta 2010

Kuvia ELMA-messuilta

Minun ja pikkusiskoni oli tarkoitus mennä messuille vasta iltapäivän puolella, mutta koska tänään tuli Tanskalainen maajussi 15.55 en voinut jättää sitä väliin ja uusinnan aikaan (to 2.12. klo 8.30) olen navetassa.
Läksimme siis kymmenen jälkeen matkaan. Lippukassoilla ei tarvinnut paljoakaan jonottaa, narikkaan kylläkin.

Meillä ei ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, koska esitykset, joihin oli tarkoitus mennä, olivat vasta iltapäivällä. Niinpä kiertelimme, minä otin kuvia, pikkusisko kävi talutusratsastuksessa (minäkin olisin päässyt!) ja silitimme eläimiä. Kävimme myös katsomassa paimenkoiranäytöstä, mutta meno oli niin vauhdikasta, ettei kuvista tullut kovinkaan selkeitä.


                                        Kuvaan pääsi myös edessä istuneen päälaki...


Lemmikki-puolella oli paljon kaneja ja rottia. Hui kun ne olivat isoja! Toivottavasti niihin ei tarvitse tutustua läheisemmin... siis kotioloissa :D Koiriakin oli ja melu sen mukainen. Katsoimme hetken Best In-areenalla Suomen ajokoiran esittelyä. Ostin myös punaisen fleecen, jossa on berninpaimenkoiran kuva. Fleece maksoi 40 euroa. Vähän oston jälkeen kadutti juuri hinnan takia, tosin äitini pesi villapaitani ja se kutistui TODELLA paljon, joten nyt olin jotain lämmintä vailla. Kyllä sille fleecelle käyttöä on ja se on hiano :)
Maaseudun Tulevaisuuden sain ilmaiseksi ja saa nähdä alkaako äiti sitä jopa tilaamaan. Itse sitä voin koulussa lukea, kuten kaikkia muitakin "suuria" lehtiä.

Messuilla oli paljon ihania esineitä. Toivottavasti en eksy paikalle aikuisena, kun minulla (toivottavasti) on enemmän rahaa ja oma koti. Kirpputorit saavat kelvata :)

Tapasin myös mm. Suomen pystykorvan ja paimensukuisen lapinkoiran kasvattajia ja itse koiria. Todella nätisti hauvat siellä olivat ihmisvilinässä.


Suomen pystykorva ja aivan suloinen :) oli myös todella kiltti ja rauhallinen. Nämä ovat jalostettu metsästyskäyttöön, eikä niitä tulisi hankkia kerrostaloasuntoon, ellei voi tarjota myös metsästysharrastusta.

Noin kolme tuntia messuilla pyörimme ja lähdimme kotia päin. Hyvin ehdittiin katsoa Tanskis :)

Loppupäivän olin vähän apealla tuulella ja sitä ei yhtään auttanut se, että vihasin sitä :D En tykkää olla apealla tuulella, mutta joskus vain olen. Silloin tuntuu niin itsekkäältä ja ilkeältä kun ei vain pysty olemaan ystävällinen ja mukava toisille. No nyt olen ihan virkeä. Ehkä liiankin tähän kellonaikaan nähden :D

Huomenna sitten palailen koululle, -20 astetta luvattu!

torstai 25. marraskuuta 2010

On lunta tulvillaan...on raikas talvisää...

Nyt puuttuu enää liinakko :)

Aamulla hyppäsin äkkiä sängystä, kun herätyskello soi (mitä lie traumoja sain ensimmäsestä pommiin nukkumisesta...). Ihan ajallaan kuitenkin. Olin sopinut tapaavani kaverini ruokalan edessä puol kahdeksan. Arvelin, että tämä on kuitenkin vielä nukkumassa ja niin olikin. No menin herättelemään ja kymmenen minuuttia ennen tunnin alkua menimme aamupalalle. En melkein koskaan syö koulun aamupalaa, olenko vähän nirso? Leivät kuivia, kuin korput, puuro aika jännän näköistä, joghurttia kahta makua ja yleensä juuri niitä, mistä en pidä. No tänään kuitenkin menin sinne syömään ja leipä ei ollut kuivaa, sitkeää tosin ja joghurtti oli hyvää :) Tunnille tuli vähän kiirus, mutta ehdin kuitenkin ennen opettajaa, koska tämäkin oli myöhässä.
Nautakarjataloudella aloitettiin. Käytiin vasikan ruokkimista lehmään asti. Tällä kertaa jäi jotain mieleen, vaikka olin älyttömän väsynyt. Täytyisi pakottaa itseni aikaisemmin nukkumaan...

Seuraavalle tunnille en sitten mennytkään, sillä kymmeneltä minun piti mennä Virtuaalikylä Päiville puhumaan ja kertomaan Virtuaalikylästä oppilaan näkökulmasta. Sain kuin sainkin käytettyä minulle varatun kymmenen minuuttia kokonaan. Jäinkin sitten loppuajaksi sinne kuuntelemaan muiden puheita.

Iltapäivän puolella minulla oli rehukasvituotantoa, tietokone oli mukana pitämässä minua hereillä. Muistiinpanojahan minä vain kirjoitin.... no joo, netissä saa olla, jos ei häiritse muita. Tunnin loputtua nopeasti ottamaan vaihtovaatteet ja kauppakassin mukaan ja sählyä pelaamaan nuorisotalolle. Meitä oli vain viisi oppilasta ja minä olin ainut tyttö. Muilla oli ollut pienet pirskeet yöllä, eivätkä selvinneet tunneille. Kaverini toiselta luokalta tuli minun mukaani sitten niin saimme jaettua joukkueet tasan. Pelasimme vain noin 25 minuuttia ja sitten saimmekin lähteä takaisin koululle. Minä ja kaverini kuitenkin suuntasimme kauppaan, koska minun piti nostaa bussilippurahaa huomiselle ja ostaa maitoa sunnuntaille. Tulipa sitten myös ostettua yhdet kermamunkit... niitä kun oli tehnyt mieli aiemmin päivällä ja nyt niitä sitten oli mahdollisuus saada. Hyviä oli, TODELLA hyviä :) ja ei edes hurjan kalliita. Sitten tarpomaan asuntolalle tuulessa ja tuiskussa, no ei nyt ihan tuiskussa, vaikka lunta satoikin. Noin kahden kilometrin kävelymatka tuntui pitkältä ja raskaalta :D Lunta täällä on ihan mukavasti, saadaan kahlata auraamattomilla alueilla. Uudet talvikengät on hakusessa. Ajattelin ihan Kuoma-saappaita, mielestäni käytännöllisyys ja se, että ne lämmittävät, ovat tärkeämpää, kuin ulkonäkö, eivätkä ne mielestäni edes rumat ole. Minulla vain on huono tapa miettiä aina, mitä muut minusta ajattelevat...


Menemme vielä tänään uudestaan nuorisotalolle tekemään joulukoristeita. Viikonloppuna vien pikkusiskoni Elma-messuille ja ensi viikolla minulla on navettaviikko, eli silloin navetan jälkeen aamulla tunneilla ja ennen ilta-navettaa myöskin. Rankkaa siitä tulee, nukutaan aina kun mahdollista. Keskiviikkona menisimme taas Ideaparkiin tai Myllyyn, mutta minulla on navettaa, katsotaan kumpi vetää pitemmän korren...

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Päevää!

Vai olisiko se vielä huomenia? Eilinen sähkökatkos meni loppuenlopuksi hyvin, led-tuikut ja otsalamppu valona, kun tietokoneesta loppui akku. Ehdin sentään yhden elokuvan ja netti-tv:stä ohjelman katsoa. Kyllä katkoksen aikana huomasi, kuinka riippuvainen voi sähköstä olla. Jääkaappi ja huoneet pimeänä, akku loppuu kaikesta, ei voi edes kaakaota lämmittää mikrossa, ulkona ihan pimeää, vain navetassa generaattorin avulla yövalot päällä. Sähköt tulivat takaisin ilmoitettua aiemmin ja samalla alkoi pattereista kuulua kohinaa ja huone lämpeni äkkiä läkähdyttävän kuumaksi. Nytkö se sitten alkoi toimimaan?! Laitoin patterin lähes pois päältä, kohina lakkasi ja huone alkoi vähitellen viiletä. Unta ei ennen sitä saanut.

Kuitenkin, edelleen haaveilen asuvani aikuisena vanhassa mummonmökissä ilman sähköjä (tosin pakastin ja jääkaappi, tietokone ja kännykän akku olisi kiva olla käytössä). Aurinkopaneeleja haluaisin, kun en täysin sähköstä ole valmis luopumaan. Kännykästä olisin valmis luopumaan, mutta moni asia täytyy hoitaa puhelimella, joten... Menkääs muuten Yle Areenaan ja sieltä katsokaa Mitä kulutus maksaa?. Siellä ei ole kaikkia kahdeksaa jaksoa ja itse olen nähnyt vain kaksi, en ensimmäisiä. Vähän harmistuttaa, koska ohjelma on tosi mielenkiintoinen. Yhdessäkin jaksossa kerrotaan kännykän ympäristövaikutuksista ja kullan kaivuusta. Aika järkyttävää...

Tänään aamulla ponkaisin sängystä, kun kännykän herätys soi. Jostain syystä luulin nukkuneeni pommiin, mutta hetken päästä katsoin kelloa uudestaan ja huokaisin helpotuksesta. Ihan oikeaan aikaan heräsin :) Tunnille läksin ainoana oppilaana. Matematiikkaa oli. Saimme Ammattiinopiskelevien Matematiikan kirjan. Ei kannata hukata/hajottaa, maksaisi yli 30 euroa uusi. Ehdin tehkä kirjasta pari sivua tehtäviä eli yhteensä vähän alle kaksi ja puoli sivua ruutupaperille laskuja yms. Vanhoja tuttuja pyöristämis- ja desimaali-juttuja.

Sen jälkeen oli tieto- ja viestintätekniikkaa, oma opettaja oli jälleen poissa ja "sijainen" ei jaksanut mitään opetusta vetää, kun oppilaat olivat taas kuin päiväkotilapset (tosin nekin taitavat olla parempikäytöksisiä!). Oltiin siis melkein kaksi tuntia muuten vain tietokoneilla.

Äsken kävin syömässä, saimme ison kimpaleen kanaa (ei luita!!!). Kuivaa oli eikä kenellekään oikein maistunut. Puoli yksi alkaa englanti... taidan olla siellä(kin) ainoa tyttö... noilla on joku lintsaus-buumi. Etenkin yhdellä, menee piiloon, jos opintoavustaja tulee hakemaan tunneille. Kohtapa potkitaan koulusta tai jää luokalleen! Odotan sitä päivää, kun eräät järkiintyvät. Saattaapi kestää... No jaa, ei ole minun huoleni. Itse en voisi kuvitellakaan lintsaavani. Jo pelkästään luvan kanssa poissa olo tuntuu tyhmältä, kun ei voi keneltäkään kuulla/kopioida mitä on tehty, kun eivät tunneilla ole olleet!

Täällä on pieni lumimyräkkä. Tuulee, mutta tällä hetkellä on vain -5 astetta. Lunta sataa kivasti ja maassakin sitä on nilkkoihin asti.

Illalla sitten sinne pikkujouluihin :) Jee!
(ja siitä sitten myöhemmin illalla)

---------
(16:41)

Ei me sitten lähdetäkkään niihin pikkujouluihin! Liian vaikea ajaa tuolla "myrskyssä". Ja me tytöt ollaan todella pettyneitä ja muutama tosi vihaisiakin! Kunnon huudot tuli nuoriso-ohjaajalle, tämä kun olisi ollut yksi kuskeista. "Tehtiin turhaan kaikki syötävät" ja "laittauduttiin turhaan". No onpahan nyt meille jotain naposteltavaa... Mennään ehkä sitten vapaa-ajan tilaan katsomaan jotain elokuvaa. Ja tietenkin se on joko a) kauhuleffa, b) suomalainen roska-leffa tai c) joku tyhmä ja kaksimielinen komedia. Eli koska kello on noinkin vähän (!!) täytyy minun keksiä jotain tekemistä... lämpimiä voileipiä ja joku minulle mieluinen leffa omalta koneelta. Mutta näin tällä kertaa.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Kuutamoajelulla

Unirytmi todella sekaisin, tai sitten palattu kesäiseen... nukkumaan menin eilen puolen yön jälkeen :O
Heräsin kutienkin pirteänä klo 7 (herätys oli 7.14) ja söin kaikessa rauhassa aamupalan ja pohdin, mitä pukisin päälle, kun ulkona oli yli 11 astetta pakkasta... Housujen päälle toppahousut ja Dimex-työhousut, toppi, villapaita ja talvitakki, työhanskat ja lapaset, kaulaliina, sukat, villasukat ja turvasaappaat. Ei tullut kylmä.

Aamu alkoi (ja loppui...) kasvituotannon töillä. Oikeastaan olin kuitenkin mettähommissa. Jos niinkään voi sanoa... Ensiksi oppilaat jaettiin hommiin, osa tytöistä myöhästyi tunnilta= jäi jaosta paitsi= eivät saaneet vaikuttaa siihen, mitä hommia joutuvat tehdä + opettajien ei-hyväksyvä katse. Minä pääsin
yhden opettajan kanssa siis "mettähommiin". Eli toisinsanoen ajettiin autolla pitkin metsiä :D Katseltiin vain nuorta metsää ja niistä harvennuksessa saatuja hakkeeksi  meneviä puu-/risukasoja. Eipä ollut raskasta autossa istua :D sen jälkeen menimme lämpökeskukseen, jossa on hakevarasto ja jättimäinen uuni, jossa hake poltetaan. Opettaja näytti paikat, kertoi eri toiminnoista ja näytti vielä tietokoneelta, kuinka keskuksen toimintaa vahditaan ja muutetaan. Samalla huomasin, että asuntoloiden lämpötilat on noin +16-17 paikkeilla... noh, nukun mieluummin viileässä, kuin lämpimässä huoneessa. Kunhan on lämmin peitto :) Lämpökeskuksen jälkeen pääsin tauolle, joka kesti noin 20minuuttia (opettajalla tosin kesti ainakin puolituntia).  Tauon jälkeen odottelin autolla opettajaa. Vihdoin opettaja tuli ja haimme sahan ja läksimme (autolla tietysti) etsimään metsästä kuusta henkilökunnan pikkujouluihin. Kesti aika kauan löytää sopivaa, mutta hetken kierreltyä löysimme sopivan ja kun opettaja kysyi mielipidettäni niin vastasin, että kelpaisi minulle. Sahattiin se ja laitettiin autoon, ajettiin koululle, kello oli 10.20 ja pääsinkin sitten pois, kun opettajalla oli muuta menoa. Kivaa :) oli muutenkin kiva päivä, ei yhtään raskas ja tylsä.

Iltapäivän puolella tein kilon taikinasta pipareita huomisiin pikkujouluihin. Oli pienet paineet saada kaikki onnistumaan, en yhtään tiennyt, kuinka monta oppilasta sinne tulisi (useammasta koulusta). No kämppis sitten teki vielä mokkapaloja lisäksi.

Nyt pitäisi ottaa kaikki ilo ja hyöty irti sähköstä, parin tunnin kuluttua on parin tunnin sähkökatkos! Voisin nyt katsoa elokuvaa niin pääsisin nukkumaan ajoissa... etten vain sähkökatkoksen jälkeen mitään alkaisi katsomaan, muuten menisi taas hurjan myöhäiseksi.

Minä muuten "pääsin" ns. luennoimaan tai kertomaan oman näkemykseni/mielipiteeni Virtuaalikylästä (virtuaalikyla.fi <- koulutiloja yms. maatalousjuttuja) torstaina koulupäivän aikana eri koulujen opettajille. Voi kamaala mihin tuli lupauduttua! No jaa, siihen menee kuulema 5-10 minuuttia... Minulla kun oli ollut Keke-sertifikaatti-kokous-jutussa niin hyvä puheenvuoro, kun tuli puhetta Virtuaalikylästä. Kymmeneltä täytyy vain sitten muistaa ilmaantua paikalle... :D

Huomenna on siis vuorossa peruskoulunkäyntiä, en nyt vain satu muistamaan mitä aineita, iltapäivällä mennäänkin sitten  niihin pikkujouluihin Sairioisiin :) Luvassa kiva ilta!

Toiset menivät jollekin järvelle saunomaan ja syömään, itse en jaksanut, silmäluomet jo alkavat painua kiinni...

maanantai 22. marraskuuta 2010

Piparia ja lukemista


Viime yö oli odotetusti rauhallinen, eipä ketään kiinnostanut erotus koulusta. Itselläni kutenkin unirytmi vähän sekaisin, vasta yhden aikoihin menin nukkumaan...

Koulu alkoi iltapäivällä, ensimmäistä tuntia ei voitu pitää, koska koulun netti ei toiminut ja opettaja ei saanut tietokoneestaan näyttöä päälle. Päästiin siis pois melkein heti. Ennen seuraavan tunnin alkua lueskelin blogeja ja tein yhtä lempiharrastuksistani; söin. Tunnille otin tietokoneeni mukaan ja sen avulla tunti menikin suht nopeasti. Kun asiat saadaan monisteina ja opettaja vain lukee ne toisin sanankääntein, ei jää paljosta paitsi, vaikka itse lukisi blogeja :D Tunti loppui vasta neljältä, tosin itse en yhtään nurissut opettajalle, toiset huutelivat vähän väliä, että "pidettäiskö jo tauko?" "saako lähteä?" ja yksi koitti jopa lähteä tunnilta pois, mutta opettaja huomasi aikeet ja esti ne. Ruokana oli jauhelihapihvejä ja perunaa (kuorineen). Kukaan ei koskaan jaksa kuoria niitä :D Söin nopeasti herkulliset pihvit ja läksin asuntolaan, jotta voisin lukea lisää blogeja. Huoooh.... "Hanki elämä" voisi joku sanoa. Noin tunnin blogeja luin, vaan sitten aloinkin tehdä pipareita. Aluksi homma tuntui työläältä, tiskit pitkin tiskipöytää, taikina pitäisi sulattaa, uuni lämmittää, ottaa pellit esille ja laittaa leivinpaperit, hakea muotit ja muut välineet ja vielä tiskata... Ei siinä mennyt kauaa kun viskasin astiat tiskialtaaseen (eivät ole minun) ja pesin tiskipöydän (muuta tasoa ei ole) ja sulatin taikinan mikrossa. Lasilla otin sitten ympyrän muotoisia pipareita ja koristelin tomusokeri-vesi-liisterillä. Eipä noissakaan voi epäonnistua muuten kuin polttamalla... ja niin ei onneksi käynyt!
Olen muuten lupautunut tekemään keskiviikoksi lähes sadalle hengelle pipareita iltamien buffettiin... eiköhän joku noista kämppiksistä auta, vaikka eihän se iso työ olekaan, kotona on tullut tehtyä pipareita isoja määriä kun sisaruksia löytyy tusinan verran.

Kävin tänään koulun kirjastossa, koska tunnuksissani oli jotain häikkää. Sain sen hoidettua, uusittua traktoriajokorttia varten tarvitsemani kirjan ja lainasinpa muutakin luettavaa :)

Kanat, Suomen rodut, Merja-Liisa Leppänen-Porttila
Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja, Hilkka Uusivirta
ja oikeastaan CD eikä kirja, Terve hevonen, Opetushallitukselta

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Valmistautumista tulevaan viikkoon

Jaha jaha, eipä ollut pitkä tauko :D no ei, äitin takia tämän tekstin tänne laitan. Mamma kun huolestuu muuten, jos ei kuule minusta mitään!

Aamulla heräsin aikaisin siinä pelossa, että myöhästyn bussista, yöllä nimittäin näin unta siitä :(
Päivä meni laiskotellessa (sitähän varten viikonloput on?!).  Kävin kaupassa ennen kouluun lähtöä ja sain pakattua kaiken tarvittavan reppuuni (lautasen tosin unohdin ottaa mukaan...ja laskin!). Bussi lähti vähän myöhässä Kampin terminaalista ja näin ollen Forssassa oltiin kahdeksan jälkeen. Ei haitannut ollenkaan, lyhyemmän ajan sain värjötellä pakkasessa odottamassa toista bussia. Tammelassa oli yllättävän valoisaa, ilman otsalamppua olisi selvinnyt yhtä hyvin kuin keskellä päivää. Nyt juon teetä ja syön äitin tekemää tuoretta leipää, on niiiiiiin hyväääääää!!!!!!!! Nyt voisi katsoa jotain elokuvaa tai lukea...

lauantai 20. marraskuuta 2010

Pulkkamäessä pikkusiskon kanssa :)

Heräsin tänään kahden jälkeen. On siitä aikaa, kun olen saanut nukkua kunnolla ja pitkään. Tosin noin pitkään en muista nukkuneeni koskaan...

Laiskottelin koko päivän sohvalla telkkaria katsellen, Pienten perheet ja Ankarat isäntäperheet tuli katsottua. Lopulta, kun olin menossa avaamaan tietokonettani (joka oli pysynyt kiinni sitten eilisen), Tirtetta-pikkusisko sanoo haluavansa ulos. Ulkona oli satanut mukavasti lunta ja pikkusiskon koiranpentu-katse oli niin säälittävä, että puin itseni ja siskoni ja menimme ulos pulkkamäkeen. Toppahousuni oli jäänyt koululle, joten äkkiähän siinä sitten kylmä tuli. Sisko olisi tahtonut jäädä vielä ulos ja sainkin suostutella kauan, jotta saisin tämän kotiin. Menipä pikkuinen vielä kuitenkin takaisin ulos...

Nyt on tullut inspiraation puute blogin kirjoittamisen suhteen... Ehkä pieni tauko auttaisi? Uusia tekstejäni odotellessanne voitte lukea niitä blogeja, mitä minäkin luen! Niitä löytyy tuolta oikealta vähän alempaa :)

torstai 18. marraskuuta 2010

Äitin kanssa kilpailua?

Nyt kun äiti aloitti blogin pitämisen (ja sai oman "blogitietokoneen"), olemme molemmat päivittäin katsoneet kävijämääriä ja hehkuttanut aina toisillemme uusista kävijöistä. Tänään äiti kävi ainakin neljä kertaa sen jälkeen kun olin tullut koulusta kotiin. Äitillä on 14 kirjoitusta ja noin 400 kävijää, minulla yli 50 kirjoitusta ja yli 1450 kävijää. Kilpailu tuntuu jo :D

Aamulla ei ollut vaikea herätä, vaikka eilen illalla oli mennyt myöhään iltamien takia. Ensimmäinen tunti oli nautakarjataloutta, puhuttiin vasikoiden oikeanlaisesta ruokinnasta. Juottaako kukaan lehmätilallinen vasikoille piimää? Onko se välttämätöntä vasikalle (juu taisin kuunnella tunnilla...)?

Toinen tunti oli yhteiskunta-, yritys- ja työelämäoppia (tai jotain sinne päin). Koska olin pitänyt kuntaesitelmäni (tulevasta kotipaikkakunnastani Kangasniemestä) edellisellä kerralla, minulla ei ollut mitään tekemistä. Tietokone oli tunnilla mukana, mutta en kehdannut surffailla netissä tunnin aikana. Minulla kun on kiltin ja kuuliaisen oppilaan maine koulussa ja haluan ylläpitää sitä. Ei ainakaan vielä ole ollut varsinaista kadehtimista.

Ruokailun jälkeen oli rehukasvituotantoa, edelleen käsittelimme kalkitusta. Eipä siitäkään jäänyt paljoa mitään muistiin... onneksi on monisteet ja muistiinpanot.

Vielä olisi ollut liikuntaa, mutta minun piti lähteä kotia päin, koska huomenna on aamulla lääkäri.
Lunta oli satanut yöstä lähtien, sitä oli kivasti niin, että koko maa ja puut olivat valkeana. Ja tottakai koulussa otettiin aurat esille ja hommiin (itse siis en ollut). Aurauksen jäljiltä tiet olivat älyttömän liukkaat, kun niitä ei vielä hiekoitettu. Oli hidasta kävellä pari kilometriä mäkistä tietä bussipysäkille, mutta ajoissa ehdin.
Mitä etelämmäksi mentiin, sitä loskaisempaa ja vähäisempää lumi oli. Karkkilassa kengät kastuivat, vaikka vain kävelin bussista odotustilaan odottamaan toista bussia. Ja tämä bussi olikin kivasti myöhässä. Miksi PIKAvuorojen täytyy AINA olla myöhässä? Etenkin sunnuntaisin on kiva illalla odottaa Forssassa bussia joskus jopa yli puoli tuntia pakkasessa. Onneksi aika kuluu siellä suht nopeasti. Ja kyllä siellä sisätiloihin tarvittaessa pääsee, mutta parin tunnin bussimatkan jälkeen sitä haukkaa mieluummin raitista ilmaa ennen seuraavaan bussiin astumista.

Kuulin tänään, että minun pitäisi keväällä selvitä yksin Loimaalle jollekin sikatilalle viikoksi opettelemaan sikalan töitä. Siitä tulee jännää... Minulla on myös ns. työharjoitteluja näiden kolmen vuoden aikana, jolloin saan itse valita tilan, jolle menen hommiin (tietenkin tilan täytyy haluta ottaa minut). KUKA HALUAA AHKERAN JA OMATOIMISEN TYTÖN MAATILALLE HOMMIIN? En tosin tiedä vielä tarkkaa ajankohtaa... Minulla on kyllä muutamia vaatimuksia, jos on varaa nirsoilla, en nimittäin haluaisi mihinkään jättinavettaan tai -sikalaan. Ja mieluiten siellä olisi muitankin eläimiä kuin esimerkiksi pelkkiä lehmiä. Hevosia, koiria, kissoja, lampaita, vuohia....... No joo, kyllä mikä vain käy! Arvostan enemmän 1800-1900-lukujen rakennuksia, kuin ultramoderneja 2000-luvun jättimäisiä laitoksia. Ja olen kiinnostunut vanhanaikaisista työskentelymenetelmistä, alkuperäisroduista ja Suomen maaseudun historiasta. Ja tietenkin työskentelen ruokapalkalla. Minulla on viiden kuukauden kesäloma, jos joku haluaa vielä aloittelijan hommiin maatilalle, ottakaa yhteyttä ;)

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Pyörähdin parketilla :)

Niinpä niin, tänään amkit* järjestivät joka kuukautiset iltamat, joihin kuului heidän esityksiään, kahvittelua ja tanssia. Olin katsomassa esityksiä, osa oli ihan hauskoja, osa vähän K-18, tai vähintään K-15. Kahvittelun ajaksi menin laittamaan äitille sähköpostia. Oli jo huolissaan kun blogipäivitystä ei kuulunut :D
Tanssit olivat vielä alkuvaiheessa, siellä oli vain perustutkinnon toisluokkalaisia ja pari tanssittajaa. Noh, siellä sitten kävin ensin kahden tanssittajan ja lopuksi toisluokkalaisten tyttöjen kanssa pyörähtämässä. Oli kuulkaas ensimmäinen kerta! Ja viimeiseksi ei jää. Askeleet opin nopsaan ja en tallonut kenenkään varpaille!
Tauon jälkeen saliin alkoi valua väkeä ja tanssit alkoivat kunnolla. Itse jäin katselemaan.
Meidän perustutkintolaisten omat iltamat ovat helmikuussa. Jännittää vähän kun itse ne järjestämme. Poikien missikisat on perinne ja tietenkin asiaan kuuluu tanssit :)

(*amkit=ammattikorkeakoululaiset, jos joku ei tiennyt)

Eilen illalla asuntolaohjaaja kävi selvittämässä sunnuntai-öistä. Tytöt valehtelivat päin naamaa... ja menivätpä tänään aamulla koulutusohjelmapäälikön puheille. Pelkäänpä, että minunkin täytyy mennä. Ei siksi, ettenkö haluaisi! Haluan, että tämä homma saadaan selvitettyä ja, että tytöt muuttavat käytöksensä.

Aamulla ensimmäinen tunti oli rehukasvituotantoa. Puhuttiin kalkituksesta, kuinka paljon missäkin tilanteessa pitää kalkita, hintoja katseltiin yms. Toisella tunnilla oli tieto- ja viestintätekniikkaa. Opettaja oli poissa, mutta opintoavustaja näytti meille, kuinka koulun sähköpostijärjestelmällä lähetetään sähköpostia. Iltapäivällä oli vielä englantia. Opettaja oli selvästi kyllästynyt opettamaan meitä, antoi paperin, laittoi tietokoneen ääreen ja meidän piti tehdä aine, itse tein entisestä harrastuksestani rytmisestä voimistelusta (aiheina oli siis Hobby ja My first job). Opettaja hyväksyi aineeni ja sain lähteä. Lyhyt tunti.

Koulun jälkeen tein muffinssitaikinasta pellillisen piirakkaa, kun en ollut varma riittääkö vuoat ja muutenkin oli nopeampi tehdä. Onkohan uunissa jotain vikaa( vaiko tekijässä)... nimittäin KESKELTÄ paistui hyvin, mutta REUNAT kypsyivät hitaammin, jos lainkaan. En niitä voinut jäädä kypsyttelemään, muuten keskusta olisi palanut. Oli kuitenkin hyvää ja sain muiltakin kiitosta :) Ensi viikolla on Sairioisissa (meniköhän nimi oikein...) iltamat ja sinne jokaisen koulun pitäisi tuoda jotain syötävää. Itse voisin tehdä pipareita sinne... luulenpa vain, että kaikki koulut haluavat tehdä pipareita niiden helppouden vuoksi :D

Huomenna jo lähden kotiin, perjantai-aamuna keuhkolääkäriin astman takia. Nyyh, jään pois liikuntatunneilta :(

tiistai 16. marraskuuta 2010

Liian lyhyt koulupäivä!

Tänään oli kahdeksasta puoli kahteentoista hitsausta, juotettiin kuparia. Oli älyttömän helppoa. Siitä ei saatu arvosanaa. Hitsaus oli ainoa aine tänään ja nyt alkaa olla tylsää, tuntuu kuin olisi myöhäinen ilta, niin kauan oltu tekemättä mitään (tai noh, teinhän minä lettuja).

Sain tietää, että olen läpäissyt tietotekniikan kurssin (no se nyt ei mikään yllätys ollut) ja, että olin kolmen parhaimman joukossa tentissä, 30/31, kukaan ei saanut täysiä pisteitä ja minun virheeni (kuten kaikilla muillakin, outoa) johtui siitä, etten yhteen kohtaan ollut laittanut sukunimeäni. Kuitenkin, omistan nyt tietokoneajokortin ja voi olla, että minulla ei enää ole tietotekniikkaa. Taulukkolaskennat sun muut tulevat vasta ensi vuonna.

Tämä kirjoitus jäi yhtä lyhyeksi kuin tämä koulupäivä, saatan vielä jotakin kirjoitella, jos tulee jotain kerrottavaa :)

-----------------------------------
21.34, samana päivänä

Nyt on sitten kuulustelut minun osaltani tehty, ellei minulta vielä varmisteta muiden lausuntojen todenperäisyyttä. On se hyvä, että sellaisiin asioihin puututaan, kuin esimerkiksi juuri alaikäisten juopottelu ja huono käytös. Itse en edes tiedä, oliko alkoholilla osansa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Tapahtuneesta siis seuraa kirjallinen varoitus ja jos sama toistuu, potkitaan ulos. Minua ei todellakaan säälitä/harmita se, että he saattavat joutua pariksi viikoksi, tai jopa kuukaudeksi koteihinsa, olen vain iloinen, jos he lopettavat juomisen ja riehumisen. Tosin epäilen vähän, ehkäpä sama kuitenkin alkaa jonkin ajan kuluttua! Olen iloinen, että he eivät voi syyttää minua vasikoimisesta, sillä minä en ollut se, joka kertoi asiasta asuntolanohjaajalle. Vaikka olisin sen hyvin tehnytkin, mutta tiesin, että joku muu ehti ensin.

Nyt minun kuitenkin täytyy mennä nukkumaan. Päätä särkee ja väsyttää.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Eipä mitään ihmeempää tänään

Alle kolmen tunnin yöunien jälkeen heräsin siis ihan virkeänä. (Lue edellinen postaus) Asiaa ei ole vielä otettu käsittelyyn, itsehän en ole asuntolaohjaajalle asiasta kertonut, mutta äiti laittoi hänelle sähköpostia.

Navetassa kaikki sujui hyvin. Siivosin jälleen kerran pihattoa. Ensin piti ajaa lehmät kokoomatilaan. Se oli todella vaikeaa tällä kertaa! Ne kantturat eivät suostuneet liikkumaan patjoiltaan ja ruokintapaikoiltaan. Pari lehmää oli jo ehditty lypsää ja ne pääsivät lypsämättä olevien joukkoon (eräs oli ei ollut laittanut porttia säppiin...), onneksi utareiden siisteydestä näki, mitkä oli lypsetty ja mitkä ei. Lehmien ajamisessa siis meni tavallista kauemmin, mutta lantakäytävän puhdistaminen ja patjojen kuivittaminen sujui ripeästi. Sitten vain vasikoiden karsinoita puhdistamaan. Tällä kertaa ne muistivat, että minä potkin tai ajan ne nurkkaan, jos ne tulevat häiritsemään kolaamista. Jos minulla ei ole kolaa, silloin saa tulla tervehtimään, muuten pysytään poissa tieltä. Umpilaan mentiinkin seuraavaksi. Minä jaoin yksin parille kymmenelle lehmälle ja hieholle rehut, kun toinen puhdisti lantakäytävää. Periaatteessa lantakäytävä pitäisi saada nopeasti puhtaaksi ja koneet päälle ennen kuin rehut on jaettu, mutta se meni toiste päin. Sain rehut jaettua ja menin itse jatkamaan lantakäytävän puhdistusta. Lehmät olivat ahkeroineet, raappa, joka puhdistaa käytävät, pursusi lantaa ja sain potkia sitä eteenpäin, jotta säästyttäisiin toiselta puhdistuskerralta.
Umpilassa käynnin jälkeen mentiin kolaamaan kokoomatila, lehmät oli saatu jo lypsettyä. Pojat vielä pesivät tilan painepesurilla. Sen jälkeen oli vasikoiden juottoautomaatin pesu. Siinä meni tovi, pesun valmistumista odotellessa köllöttelin heinissä ja juttelin vasikoille. Kello 8.30 ei ollut enää mitään hommia tehtävänä, saimme lähteä. Laitoin navettahaalarin tyytyväisenä pyykkikasaan. Seuraavan kerran navettaan vasta tämän kuun viimeisellä viikolla! Silloin tulee olemaan rankempaa, koska navetan lisäksi täytyy käydä tunneilla.
Päiväunet jäävät siis pois :(

Koska minulla oli tänään vain aamunavetta, piti minun mennä kahdelle iltapäivän tunnille, ensimmäisellä tunnilla viljan kuivatustapoja/erilaisia kuivureita ja toisella tunnilla saimme rehukasvituotannon tentin tulokset, itse sain 2-/3 :) olen tyytyväinen. Minun olisi pitänyt tänään mennä mitauttamaan hemoglobiini, mutta terveydenhoitaja oli unohtanut tulla paikalle...

Neljän jälkeen menin parin tunnin päiväunille. Sen jälkeen katsoin ruutu.fi:n sivuilta Ankara isäntäperhe-ohjelman. Suosittelen! Siitä on nyt tullut kaksi jaksoa.

Söin suklaakakun viimeisen palan äsken. Oli se yöllä kelvannut muillekin, likaisista astioista päätellen. Olisittepa nähneet olohuoneen aamulla! Tavarat, joita seinään yöllä heiteltiin, olivat muoviputken palasia. Mistä lie saaneet... lattia oli täynnä murusia, tahmea, tuoli kaadettuna lattialla, pöytä täynnä likaisia astioita... vaatteita siellä täällä, tyhjiä ja täysiä mehutölkkejä kaikkialla... Vaan nyt olohuone on kohtuullisen siisti, sotkut siirtyivät keittiöön. Jonkun leivät oli unohtuneet leivänpaahtimeen, voi pöydälle, ulos vedettävä leikkuulauta esille, makaroonipusseja, likainen kattila, tiskit... ja tietenkin, lattialla roskapussi, kuivuneita kurkun ja porkkanan kuoria ne myöskin lattialla ja tiskipöydällä... kuivia leivän palasia mikron päällä, joku oli ne pudottanut ja jättänyt murut lattialle. Noh, asuntolaohjaajan pitäisi kohtapuoliin tulla, eiköhän se sitten järjestäydy.
Joku sanoi minulle kerran, että ota rennosti. I am what I am, pidän siisteydestä, järjestyksestä ja kyllä, vastuuntuntoisista, järkevistä ihmisistä. En voi asialle mitään. Onneksi on vain kolme vuotta tätä, ja toki viikonloput ja lomat. Ei aikaakaan, kun kohta tuleekin jo viiden kuukauden kesäloma!

Kunnon lumisateita ja talvikelejä odotellessa vaihdoin blogini ulkoasua. Profiilikuvaa en voinut vaihtaa, blogger ei siihen suostunut. Huomenna uusi yritys.

Nyt nukkumaan, hyvää yötä!

Koitappa nyt sitten nukkua!

Yhdentoista jälkeen illalla alkaa pojat hakata ikkunoita. Hetken päästä kämppikset päästävät heidät sisälle. Sitä huutoa, hälinää, kolaamista jatkuu melkein kahteen. Vähän väliä meinaan potkia seinää tai huutaa, että häipykää, mutta en jaksa. Miten jotkut jaksavat puhua huutamalla niin monta tuntia putkeen? Lopulta seinän takaa kuuluu "...heittäkää sen seinään!" ja tavaroita alkaa tömähdellä ja kolahdella huoneeni seinään. Päässäni naksahti lopullisesti. Ensin potkin seinään hetken niin lujaa kuin vain jaksan, ei auta, pojat vain hakkaavat seinää takaisin. Potkin hetken päästä uudestaan, ei mitään, melu vain jatkuu. Lopulta potkin seinää kuin hullu lehmä, ja avaan oven ja alan huutaa niin kovaa kuin kurkustani lähtee "LÄHTEKÄÄ VETÄÄN TÄÄLTÄ TAI MÄ SOITAN ASUNTOLAOHJAAJALLE!!!" ja jo tepsi! Pojat luikki häntä koipien välissä ovesta ulos, tytöt perässään, yksi tytöistä tuli vielä kysymään, että soitanko varmasti. Sanoin, että soitan, jos homma jatkuu. Tämä tyttö oli pari kertaa huomauttanut pojille, että minä olen nukkumassa ja, että minun pitää viideltä herätä navettaan. Ei tepsinyt, pojat vain yltyivät siitä lisää. Mutta lopultakin melu oli poissa! Sen adrenaliinikuohauksen jälkeen oli vain aika vaikeaa saada unta. Lopulta sain ja nyt olen ihan virkeä, saas nähdä, väsymys tulee sitten iltapäivän tunneilla... Ja tätä asiaa en voi jättää tähän. Minun on PAKKO mennä jollekin puhumaan tästä, koska tämä toistuu (ei nyt ihan tällä tasolla) joka ikinen sunnuntai, kun oppilaat saapuvat koululle, jotkut luvan kanssa, jotkut ilman. Jos kukaan aikuinen ei asiaan puutu, tämä vain jatkuu. Kyllä minä tämän asian saisin päätökseen, mutta siihen pisteeseen ei mennä :D Pian saisitte muuten lukea lehdestä, että "Metelöiviin luokkalaisiinsa kyllästynyt oppilas taittoi heidän niskansa!"

Mutta menen kohta navetalle (viimeistä kertaa vähään aikaan), tästä päivästä kirjoitan sitten erikseen!

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Sängyssäni on lehmä!

Ei sentään, vaikka niin äsken katsoinkin :D
Nimittäin päiväpeittoni oli yhtenä kasana sängyllä ja sivusilmällä se näytti aivan nukkuvalta lehmältä. Olenkohan ollut lehmien kanssa hiukan liikaa?

Viime yönä heräilin tunnin välein katsomaan kelloa, josko olisi aika mennä navettaan. Lopulta heräsin noin viisi minuuttia ennen herätystä. Aamuleivät olin tehnyt eilen illalla valmiiksi, kuten aina navetta-aamuina. Voisi sen aina muulloinkin tehdä valmiiksi jääkaappiin, oli navettaa taikka ei. Saisi nukkua hetken pitempään, kun ei tarvitsisi kaivaa aineksia ja välineitä esiin ja vielä tiskata ne.

Minä olin kolaamassa, pojat lypsämässä. Kolasin siis vanhaan tapaan pihaton lantakäytävät ja kuivitin patjat, sitten vasikoiden karsinoille sama hoito ja sen jälkeen umpilaan. Siellä kanssa kolaamista ja laitettiin kivennäisiä automaattiin. Niiden piti olla pahanmakuisia, mutta äkkiä oli ämpärin ympärillä läjä lehmiä änkemässä kuonoaan sinne ämpäriin. Koitappa siinä sitten kiivetä parrenjakajaan ja pudottaa pään yläpuolella olevaan pieneen aukkoon ne kivennäiset. Sainpa silti lopulta sen tehtyä. Ja lehmät kevensivät ämpärin lastia sopivasti.

Navetan jälkeen menin melkein heti nukkumaan. Otin parin tunnin tirsat ja aloin paistamaan possupötkylää (possun sisä- tai ulkofilettä) ja keittämään perunoita. Kumpaakin jäi sen verran, että nyt syön samoista aineksista tehtyä kylmää salaattia. Jälkiruoaksi tietenkin suklaakakkua!

Iltanavetalla lykin rehuja ruokintapöydälle, putsasin vasikoiden karsinat, umpilassa kolasin lantakäytävät ja sain uuden lehmäkaverin :) Se oli niiiiin ihana! Seisoi nätisti paikoillaan, kun tutkin utareita ja silitin, pussailin ja halailin. Se oli paikan puhtain lehmä :D ja myös syrjityin. Sitä ei päästetty syömään, se seisoi katsomassa ruokintapöydälle, mutta ei uskaltanut mennä sinne asti. Kun lähdin umpilasta, se jäi katsomaan minun perääni. Myöhemmin haettiin hieho, jonka laskettuaika on tänään. Se minun kulta siellä taas kuikuili minua.
En kuitenkaan jäänyt sitä silittelemään, sillä lypsy odotti. Lehmät oli jo koottu kokoomatilaan. Lypsy sujui ilman suurempia ongelmia, sain pari lehmää, joilta ei meinannut tulla maitoa, mutta siitäkin selvittiin, kuten myös lehmästä, jolla olisi pitänyt käyttää potkurautaa, mutta en käyttänyt. Potki vähemmän kuin ne lehmät, joilla potkurautaa ei ikinä käytetä! Lääkekuurilla olevat lehmät osasin lypsää erilleen ja osasinpa jopa ajaa utareista karvat satuttamatta lehmää, työntekijä itse pari kertaa nippasi lehmää leikkurilla. Leikkuri oli todella uusi, maksoi yli 160euroa. Mikäs siinä nyt niin paljon maksoi? Enpä tiedä, todella hiljainen ääni vai todella terävät terät? No jaa.
Olimme puhdistaneet utareet todella hyvin, suodattimeen ei tullut yhtään likaa. Työntekijän mukaan, sellainen on aika harvinaista meidän koulutilallamme :D Lypsyn jälkeen menin tiskaamaan ja moikkaamaan vasikoita. Sitten pääsinkin poies. Kello 17.40 :)

lauantai 13. marraskuuta 2010

Navettaviikonloppu

Minulla on nyt siis navettaviikonloppu, eli jäin tänne Mustialaan tekemään hommia :)

Aamulla en mennyt lypsylle, vaan jäin kolaamaan lantakäytävää ja tekemään muita hommia. Enpä kuitenkaan ihmeempää muista, taisin tyhjentää muistini päiväunilla, olin nimittäin älyttömän väsynyt aamunavetan jälkeen. Olin aivan jäässä ja lämpöä tuntui olevan hiukan, mutta otin Ibumaxia (lääke kaikkiin vaivoihin!) ja se auttoi. Muistinikin taisi juuri tulla takaisin :D Muistan nimittäin, että olin puoli yhdeksältä valmis, mutta yksi lehmä ontui, joten jäätiin hoitamaan sorkkaa. Siellä olikin kunnon mätäpaise. Sitten annettiin samaiselle lehmälle kipulääkettä piikeillä. Itse kuitenkin pysyin niistä kaukana jostain syystä. Minä en ehkä vain pystyisi iskemään sitä neulaa lehmään... Kuitenkin, lääkkeen annon jälkeen menimme tietokoneelle kirjaamaan lehmän tietoihin, että sitä ei saa lypsää tankkiin ja, että sillä on lääkettä lihaksessa. Siinä on kuuden päivän varoaika, ennenkuin sitä maitoa juotetaan edes vasikoille. Tiedot "aktivoituivat" tai mitä lie, lehmän kaulapantaan, jonka avulla lypsyasemalla ja ruokakioskilla koneet tunnistaa lehmät. Niistä sitten näkee, kuinka paljon lehmä on syönyt kioskista. Ruokintapöydältä syötyä rehua se ei tietenkään mittaa. Pois päästiin sitten vähän ennen kymmentä. Nälkä jo ehti kurnia moneen kertaan.

Iltanavetallakaan en mennyt lypsämään. Ensiksi menin umpilaan kolaamaan (eikö ne pojat osaa sitä tehdä, kun jättävät sen homman aina minulle?!), sen jälkeen mentiinkin mittaamaan lehmien elopaino. Olipa homma, kymmeniä lehmiä piti saada mitattua, mutta nehän lähti livohkaan heti kun tultiin lähelle! Lopulta saatiin noin puolet mitattua, oli vähän ihmettelemistä, kun minunihanakullannuppu lapinlehmä Alppi painoi melkein saman verran (yli 550kg), kuin paljon isompi lehmä(jonka rotua en muista). Alppi siis ei ole minun omani :D se vain tykkää minusta ja minä siitä. Painavin lehmä oli tietysti navetan "pomo", Serena, painoa noin 900kg. Ja Serena lypsää eniten. Parhaimillaan yli 50 litraa päivässä.
Mittaus jätettiin siis kesken, kun oli lypsyn aika. Ajettiin lehmät kokoomatilaan, joku portti oli jäänyt auki ja pari lehmää meni kävelylle :) Eipä siinä mitään, pojat saivat hakea takaisin kun kerran jättivät portinkin auki.
Sitten alettiin kolaamaan lantakäytävää ja lisäämään patjoille kuiviketta. Osasin käynnistää lantakäytävän kolat tai mitkä onkaan :D on nuo nimikkeet ihan hukassa.
Putsattiin vielä vasikoiden karsinat ja kaikki lehmät olikin lypsetty sillä aikaa. Odotettiin, että kokoomatila saadaan pestyä, jotta voisimme mennä puruvarastoon hakemaan kuiviketta vasikoille ja umpilaan. Varastoon pääsee vain ruokintapöydän kautta ja sinne ei saa mennä likasilla saappailla ja olisi niiden vaunujen pyörätkin hyvä pitää puhtaana. Lehmien mittauksen aikana huomasin kyllä osan oppilaista hyppivän lantakäytävältä suoraan ruokintapöydälle. Hyhhyh ei kelpaa lehmille sontainen rehu! En itsekään söisi sellaista ruokaa!

Kuivikkeiden viennin jälkeen lykättiin lehmien heittämät rehut takaisin ruokintapöydälle ja käytiin vielä nopsaan umpilassa tarkistamassa tilanne. Yhdellä hieholla oli utareet kasvaneet kamalasti, vaikka laskettuaika ei ollut vielä lähelläkään. Toinen lehmä kuitenkin pääsi navetan puolelle poikimiskarsinaan. Jospa saisin nähdä taas poikimisen...
Pois pääsin vähän kuuden jälkeen. Olen yleensä se, joka tulee ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä.

Sain vihdoinkin pyykkikoneen käyttööni, koko viikon ja tämän päivän ollut käytössä ja nyt se oli sitten vapaa. Menenkin kohta ripustamaan vaatteet kuivumaan, eiköhän pesu ole kohta loppunut. Ajattelin mennä tänään aikaisin nukkumaan.

Äitini kirjoitti blogissaan (Kaikki kotona?), että minun pikkusisarteni mielestä raha tuo onnea ja tekemistä. Minusta se tuo kyllä tekemistä ja kyllä periaatteessa rahalla voi saada onnea, jos sen käyttää oikein, mutta kyllä siitä rahasta on enemmän harmia! Olen iloinen, että muutamme muutaman vuoden kuluttua maalle, onpa siellä lapsilla muutakin tekemistä, kuin rahan ajattelu ja siellä he voivat ansaita rahaa työllä (mm. mansikoiden poiminnalla). Vaan luulenpa, että siellä kaikki jalkapallokortit ja karkit unohtuvat!
Mutta nyt menen vielä syömään palan suklaakakkua, tiskaamaan ja ottamaan astmapuhallukset, jonka jälkeen pääsenkin nukkumaan. Taitaa se nukkumaan meno mennä yhdeksään...

perjantai 12. marraskuuta 2010

Nukuin pommiin elämäni ensimmäisen kerran...

ja vielä navetta-aamuna. Minulla oli herätys 5.15, mutta nukuin niin sikeästi korvatulppien kanssa (aina ennen herännyt niistä huolimatta), että havahduin ihme ääneen 6.09. Nousin äkkiä ylös, katsoin kelloa. APUA! Äkkiä vaatteet päälle, aamupala vattaan ja menoksi, kaiken kaikkiaan aamutoimiin meni n. 10 minuuttia. En ole KOSKAAN selvinnyt noin nopeasti...
Navetalla työntekijät eivät onneksi olleet vihasia :) Ensin menin äkkiä lykkäämään lehmille rehua, sitten laitoin essun päälle ja lypsylle. Yksi lehmä potkaisi minua käteen, se ei sattunut, mutta kyllä taitaa mustelma tulla. Lypsyn jälkeen laitettiin lypsyasema pesuun ja tiskasin tiskit, sitten mentiin umpilaan, jotkut oppilaat olivat avanneet paalin huonosti, työntekijällä ja minulla oli vähän ihmettelemistä. Meille kun on opetettu se "oikea" tapa ottaa muovit pois. Viikonloppua varten piti myös tehdä pieneen huoneeseen kahdelle muulle paalille tilaa, oli aika hankalaa kun seinä tuli kokoajan vastaan. Ummessa olevat lehmät kokoontuivat syömään, mutta yhtä lapinlehmää ei päästetty :( muut lehmät puskivat sen pois tai ajoivat takaa.

Ehtoolla tein suklaakakun pohjan. Ohjeen metsästin Kinuskikissa.fi:n sivuilta. Pohja oli niin hyvää, että meinasin syödä semmosenaan. Laitoin pohjan jääkaappiin, koska en ehtinyt sitä täyttää.

14.30 navettaan. Umpilaan katsomaan onko poijjaat saaneet hommat tehtyä. Heidän omasta mielestään olivat, mutta minä sitten kuitenkin jouduin jäämään kolaamaan ja kuivittamaan patjoja. Sen jälkeen putsattiin vasikoiden karsinat. Ai että niillä on pitkä kieli! Ei voinut rauhassa kolata, kun kokoajan joku vasikoista oli kolan tai käsien kimpussa. Ja kun katsoin yhtä sairasta lehmää, nuolaisi toinen naamaani. Mmmmm. Otsahiukset ihan kastuivat!
Lypsyllä kaikki meni hyvin. En tällä kertaa saanut potkuja, pari hännän iskua naamaan kylläkin. Pois päästiin puoli kuusi. Ollaan nopeita jess!

Iltasella sitten täytin kakun ja "koristelin". Jo taikinan teossa oli haastetta, kun sähkövatkain oli jossain muualla, kuin siellä, missä sitä tarvittiin, joten jouduin vatkaamaan käsin. Poltin suklaan mikrossa. Hyvä minä. Kakku halkesi kahtia joka kerroksesta. Vaan ei se haitannut, kun tuli kuorrutukset yms. päälle. Lautanen, jonka päälle kasasin kakun, oli liian pieni. Suklaa kovettui pursotuspussiin. Pussi alkoi vuotaa ennen sitä. Rouhin sitten kovettuneen suklaan kaakun päälle. Ja sulatin valkosuklaata ja pistin sitäkin.


Ihka ensimmäinen itse tekemäni täytekakku :D
Täytteenä sulatettua suklaata ja kermavaahtoa ja toisessa kerroksessa suklaavaahtoa.
Päällä suklaakastiketta ja kermavaahtoa. Pohjan kostutin appelsiinimehulla.
Oli aika makeeta, mutta ihan syötävää :)


Ensikerralla tiedän mitä tehdä toisin, vaikka ei tämä hullumpi ollutkaan.

Aamulla sitten taas kuudeksi navettaan. Ja en aio nukkua pommiin! Korvatulpille ei sitäpaitsi ole käyttöä nyt viikonloppuna.

Ps. sain tänään tietää, että Johanna Kurkela (laulaja) on opiskellut Mustialassa agrologiksi :)
Pps. tänään tuli Tanskalainen maajussi (uusi tuotantokausi) fst5:lta klo 20.30 :) Minun lemppariohjelma.

tiistai 9. marraskuuta 2010

Navettaa, 30min koulua, kokousta, maalaamista...

Eilen illalla tuli valvottua, nukuin alle 5 tuntia... Ei väsymys vielä vaivaa. Toivottavasti ei ollenkaan. Aamulla heräsin n. 5:20, söin aamupalan ja läksin navettaan. Ensimmäiseksi siirrettiin lehmät kokoomatilaan, josta ne vuorollaan pääsevät lypsylle, sitten kolaamaan lantaa pihatosta ja levittämään purua ja turvetta patjoille. Yksi lehmistä ei jättänyt minua rauhaan, nuoli kokoajan minua ja kolaa eikä mennyt pois. Lehmä oli nuori, varmaan kerran poikinut, niin vasikkamaiset tavat ja niin pieni. Sitten saappaiden pesun jälkeen umpilaan kolaamaan ja antamaan rehua. Kello oli hieman alle seitsemän, kun nuo saatiin tehtyä, minä ja yksi luokkalaisistani. Sitten taas saappaiden pesuun, vasikoiden karsinoita puhdistamaan. Kyllä ne sitten tykkää imeä haalaria! Sain jotenkuten kolattua ja sohittua vasikoita sillä kolalla (vahingossa!) :D
Kello 7.30 lehmät lypsetty, toiset menevät aamupalalle, itse alan pestä kokoomatilaa ja lypsyasemaa painepesurilla. Toiset alkavat vähitellen saapua aamupalaltaan ja yksi jatkaa pesua siitä mihin jäin. Käyn katsomassa onko tiskit tiskattu, on. Sitten mennään täyttämään väkirehurobottia, sitten ei olekaan mitään tekemistä. Kello on noin kahdeksan. Jäädään vielä hetkeksi katselemaan esim. lantakolan huoltoa, joku osa hajonnut. Sitten suihkuun ja vapaata 12.30 asti.

Puoli tuntia rehukasvituotantoa, puhuttiin viljavuusnäytteistä. 12.55 lähden minä ja kaverini Keke-sertifikaattikokoukseen edustamaan koulun oppilaita. Sinne mennessä ei ollut mitään hajua ketä siellä on ja mitä siellä tehdään. Tuntemattomia ihmisiä istuu kokouspöydässä, kirjoittelevat tietokoneelle, mitä sanomme. Keke-aiheena koulussamme on perinnemaisema yms. Kokouksen jälkeen totesin, että oli kivaa vaihtelua koulunkäyntiin :D

Iltapäivä vapaata, illemmalla kuitenkin mentiin maalaamaan vapaa-ajan tilaa. Pojat hihkuvat riemusta, pinkki tehosteseinä ja pinkkiä tapettia! Yhdelle valkoiselle seinälle tuli Kiroileva siili, mutta se sai asuntolaohjaajalta lähtöpassit.

Noh, nyt istun tässä koneen ääressä, nyt alkaa väsymys painaa. Iltapala pitäisi saada kyhättyä ja sitten voisin tyytyväisenä mennä unten maille :)

Ps. Täällä on koko päivän ollut kova tuuli, asuntolakin natisee ja lunta! LUNTA SATAA!!! JIPPIII!! Muutaman pukkihypyn tein sen kunniaksi ulkona. Toiset eivät ole yhtä innoissaan, taitavat olla niitä etelän ihmisiä :D

maanantai 8. marraskuuta 2010

Kestävän kehityksen opiskelijaedustaja, siis minä?!

Aamulla, kun vielä nukuin, sain tekstiviestin, jossa kerrottiin minun olevan opiskelijaedustaja, kun koulumme hakee Kestävän kehityksen sertifikaattia. Minä ja yksi luokkalaisistani siis saamme olla pois tunneilta (hyvä vai huono?) ja edustaa koulua, kertoa omia ja koko koulun yhteisiä mielipiteitä. Kivaa! Jos tämä olisi ollut vapaaehtoista, olisin heti halunnut mukaan. Huomenna ensimmäinen kokous, siitä sitten lisää silloin.

Koulu alkoi 12.30, kuten yleensä maanantaisin. Ensimmäinen tunti oli Traktorin perusteita ja opettaja kävi läpi edellisellä tunnilla saatua monistetta, jossa oli erilaisia viljan ja rehun kuivatustapoja.

Sen jälkeen Rehukasvituotantoa. Opettaja puhui esim. typen vaikutuksesta kasviin, kun sitä on liikaa tai liian vähän. Puoleen väliin jaksoin kirjoittaa muistiinpanoja, sitten alkoi tympiä, samat asiathan meillä on jo monisteella! Loppuajan sitten kuuntelin vain opettajaa ja olin Facebookissa. Jos tuntia ei häiritse, saa omalla koneella olla. Akkukin kestää juuri sen kaksi tuntia.

Koulun jälkeen mentiin Forssaan ostoksille, Prismassa vietettiin kolme tuntia ja mukaan tarttui syötävää, mm. Poly Pop-hyytelöä(!), Luomu Appelsiinimehua ja pistaasipähkinöitä.

Aamulla menen kuudeksi navettaan. Huominen, perjantai ja koko viikonloppu maanantai mukaan lukien navettaa. Koululta saadaan eväspaketti, joka sisältää aamupalat, päivälliset ja lounaat. Pitäisi kenties olla jo nukkumassa...

lauantai 6. marraskuuta 2010

Lukuja taasen

Tässä siis vähän lukuja:

130....päivää karkkilakossa, koko loppu elämä tavoitteena
3......vuotta siihen, kun maatalouskoulu loppuu
3......vuoden kuluttua asun toivottavasti maalla omalla/perheen tilalla
2......vuotta siihen, kun voin hankkia ajokortin
0......vuotta siihen, kun saan traktoriajokortin
6......kuukautta olen pitänyt tätä blogia
2......kertaa olen päivittänyt tätä blogia tänään
2......:lla tietokoneella olen samaan aikaan
23......on kello kohta, pitäisikö mennä nukkumaan kenties?

Minulla ei ole tylsää. Ei. On.

Viikonloppua

Viikonloppu vihdoin ja vihdoin myös kotona.
Torstai oli mielenkiintoinen päivä, kuten tällä viikolla kaikki päivät, olin lähes joka tunnilla ainoa tyttö. Liikuntatunnilla oli todella kivaa, koska päästiin pelaamaan kunnolla koripalloa, kun oli aktiivisimmat oppilaat mukana. Itsellenikin tuli kunnolla hiki ja kahden tunnin jälkeen oli hyvä olo :)

Eilen meillä oli maatilan rakennustöitä ja teimme TAAS hevosaitausta. Kamalan hidasta hommaa ja aitauskin on todella pieni! Se on siis semmoinen pieni, yhden hevosen tarha. Ja se jäi vieläkin kesken... Kotiappäin lähdin ennen kahtatoista ja kotona olinkin ennen kolmea. Mitähän olisin tehnyt kotona... syönyt?

Tänään näin kavereita, hoidin siskon ihanaa lasta ja tein äitille blogin ;)

Minulle oli aikaisemmin viikolla tullut postista ihana villapaita, jonka huusin huuto.netistä. Kuvia sitten joskus, vaikka huomenna, jos saan aikaiseksi.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Keskiviikko, Onsdag, Wednesday

Aamun ensimmäinen tunti, ammattiin liittyvää matikkaa. Kaikki desimaaliluvut ynnä muut on taitavasti unohdettu. Vähitellen alkoi kuitenkin palailla muistiin.
Tunnille tuli yhteensä 7 oppilasta. Muut olivat nukkumassa, tuliko taas valvottua kenties... Oli mukavan rauhallista kuitenkin. Seuraava tunti: tietokoneajokorttia. Tein ensimmäisen tehtävän (A4-paperi molemmin puolin täynnä tehtävän antoa) ennen kuin muut ehtivät edes aloittaa. Sain lisätehtävän. Tein ennen kuin muut ehtivät saada ensimmäisen puoleenväliin. Sain toisen lisätehtävän. Sain valmiiksi, kun muut saivat ensimmäisen. Sain kolmannen tehtävän. Sain valmiiksi ennen tunnin loppua. Ensi viikolla pitäisi sitten olla tentti ja jos läpi pääsee, saa ajokortin. 6 oppilasta oli tunnilla, muut edelleen nukkumassa, yksi ensimmäisellä tunnilla ollut myös. Ihme menoa. Mitenköhän aikovat pärjätä tenteissä kun eivät vaivaudu edes tunneille? Itse en haluaisi jäädä miltään tunnilta pois.
Ruokailun jälkeen englantia. Käydään vihanneksia, juureksia, marjoja... Liian helppoa. Pari monistetta, hetkessä tehty. Loppuajan sitten istuttiin.
Loppu päivä vapaata. Iltapäivällä olisi alkanut tanssikurssi, en saanut aikaiseksi mennä. Vietin "koti-iltaa", katsoin pitkästä aikaa tv:tä (Hauskoja kotivideoita, Oprahia, uutisia). Mussutin kaikenlaista samalla. Nyt kirjoitan tätä kirjoitusta, tuikut palavat, kuuntelen Ancient Words- Michael W. Smith. Rauhallista musiikkia :)
Nälkä tulee (taas). Mustikkajugurttia ja vadelmia ehkäpä... ja hunajaa. Ja kaurahiutaleita. Yksinkertaisuudessaan njami!

Eilen muutes sain aikaiseksi käydä kaupassa. Olo oli kipeä, tosin iltaan mennessä voin paremmin. Sain apteekista rautatabletteja, kaupasta maitoo ynnä muuta.

Tähän loppuun laitan vielä kuvan siitä tekemästäni tähdestä. Oli vaikea ottaa kuvaa ja samalla pidellä tähteä...

tiistai 2. marraskuuta 2010

"Ulkoliekki suojaa hapettumiselta"

Hitsauksen opettajani kuuluisat sanat! Hitsattiin putkea ja sain 2/3, olen tyytyväinen :) Ensikerralla juotetaan... pieni aavistus siitä, mitä se on, mutta en ala selittämään, koska en ole varma :D
Ajattelin onnellisena, että on vain tuo hitsauksen tunti tänään, mutta ei, tänään onkin matikkaa :( byääääääh!!! Pitäisi päästä kauppaan ja apoteekkiin hakemaan sitä rautalääkettä. No, mennään sitten myöhemmin.
Koska minulla ei ole enää ratsastusta, ajattelin leipoa tänään, mutta unohdin jo mitä... Omistan mahtavan muistin!

Opin äsken lisäämään blogeja, joita minä itse seuraan. Aina oppii jotain uutta.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Tästä päivästä ja vähän eilisestäkin

Tulin eilen yhdeksän aikoihin illalla asuntolaan. Bussi oli taas myöhässä.
Pitkä tie bussipysäkiltä perille meni hyvin otsalampun valossa. Ilman sitä, olisin voinut saada poliisikyydin :D auto nimittäin pysähtyi kohdalleni, mutta kun laitoin valon päälle, se ajoi pois.

Tänään aamulla ensimmäinen tunti alkoi 9.50, meidän piti mennä poliisiasemalle hakemaan traktoriajokorttia varten lupa, mutta kahdella viidestä oli lappu täytettynä, niin eipä päästykkään. Ruokailun jälkeen menin terveystarkastukseen.
Minulta otettiin hemoglobiini, koska halusin sillä minulta ei sitä ole koskaan ennen otettu. Se oli 105, joten rautakuuri edessä, kunhan pääsen apteekkiin. Ilmankos ole aina niin väsynyt! Myös verensokeri mitattiin, se oli 5,6 eli ihan normaali.
Sieltä sitten tunnille, joka oli jo lopuillaan, heinän eri kuivatustapoja. Itse aion kyllä käyttää heinäseipäitä omalla tilallani!
Minulla olisi pitänyt olla vielä rehukasvituotantoa ja siitä tentti, mutta menin navettaan, koska kaverini ei päässyt ja olin tämän tilalla. Aika kului todella nopeasti, puoli kolmesta vähän yli kuuteen, ensin umpilassa ("raskaana" olevia lehmiä ja hiehoja) luotiin lantaa ja parini jakoi rehut. Sen jälkeen mentiin valmistelemaan lehmät lypsylle ja luomaan pihatosta lannat. Sen jälkeen menin lypsylle. Muutaman potkivan/jalkaa nostavan lehmänkin lypsin. Hyvin meni, muistin kaikki vaiheet 1. utareiden pesu 2. pyyhkiminen 3. maidon tarkistus eli käsin lypsy 4. lypsimet kiinni 5. lypsyn jälkeen hoitava suihke utareisiin. Ja pidin näppini erossa päänäytöstä, jolla avataan vain portit käytävään, eikä päästetä lehmää lypsykarsinasta pois. Viimeksi nimittäin navettatyöntekijä sai hakea kaksi lypsämättä jäänyttä lehmää lypsettujen joukosta takaisin...hehheh.
Lypsyn jälkeen menin tiskaamaan lypsyn aikana käytössä olleet astiat ja maitotonkat.
Usein siellä navetassa ajattelen, etten samanlaista halua. Se on liian suuri ja lehmillä voisi olla paremmatkin olot. Kyllä ne sentään hyvin käyttäytyvät. Suomalaisia rotuja, kyyttöjä ja lapinlehmiä kuitenkin sorretaan, olisikohan koon takia?

Nyt kuitenkin olen katsomassa Yle Areenasta Pientä Runotyttöä, iltapala on syöty, navettavaatteet pyykissä ja led-lyhty palamassa (oikeita kun ei saa käyttää).